Potentiaalinen tuotanto, tuotantokuilu ja rakenteellinen budjettitasapaino

Tuotantokuilulla arvioitu suhdannetilanne heikkenee 2022–2023 ja Suomi ajautuu lievään taantumaan. Suhdanneluonteisesta rahoitusaseman vaihtelusta korjattu rakenteellisen rahoitusasema ei saavuta pitkän aikavälin tavoitteita seurantajaksolla.

Rakenteellinen budjettitasapaino tarkoittaa julkisten tulojen ja menojen välistä eroa talouden resurssien ollessa tasapainossa eli niin sanotun potentiaalisen tuotannon tasolla. Rakenteellinen budjettitasapaino on yksi keskeisistä EU-sääntöjen asettamista finanssipolitiikan mittareista, ja sen laskentatapa käydään läpi seuraavassa lyhyesti. Sen jälkeen esitellään Etlan ennusteen mukainen rakenteellisen alijäämän kehitys sekä pohditaan tulosten merkitystä EU:n finanssipoliittisten sääntöjen kannalta.

Potentiaalisella tuotannolla viitataan siihen kansantalouden tuotannon määrään, joka saavutetaan, kun kaikki tuotannontekijät (työvoima ja pääoma) hyödynnetään niin sanotulla tasapainotasollaan. Tasapainotaso ylläpitää vakaata inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikan sääntöjen mukainen potentiaalisen tuotannon arvio pohjautuu ns. tuotantofunktiomenetelmään. Tämän menetelmän mukaan potentiaalinen tuotanto muodostetaan yhtälöstä.

(1) \(Y_{pot} = TFP * L^\alpha K^{1-\alpha}\),

missä L on potentiaalinen talouden käytettävissä oleva työvoima työtunneilla mitattuna, K on kansantalouden pääomakanta ja TFP on näiden tuotannontekijöiden kokonaistuottavuus, kun tuotantokapasiteetti on täyskäytössä.

Tuotantokuilulla mitataan talouden suhdannetilannetta, t.s. sitä, kuinka kaukana toteutunut taloudellinen aktiviteetti on potentiaalisesta aktiviteetin tasosta. Kun potentiaalisen aktiviteetin taso on arvioitu, tuotantokuilu voidaan laskea kaavasta

(2) \(Y_{kuilu} = \frac{ Y – Y_{pot}}{Y_{pot}}\),

missä Y on toteutunut/ennustettu bruttokansantuote. Positiivinen tuotantokuilu viittaa korkeasuhdanteeseen, kun taas negatiivinen tuotantokuilu viittaa taantumaan.

Lataa Avaa

Rakenteellinen budjettitasapaino (RBT) mittaa julkisen talouden suhdanneneutraalia sekä kertaluonteisista meno- ja tuloeristä puhdistettua rahoitustasapainoa, ts. julkisen talouden rahoitustasapainoa, jos tuotanto olisi potentiaalisella tasollaan kullakin hetkellä. Indikaattori muodostetaan tuotantokuilun arvion pohjalta ottaen huomioon verotulojen ja julkisten menojen historiallinen herkkyys suhdannevaihteluille:

(3) \(RBT = BB – \varepsilon Y_{kuilu}\),

missä BB on julkisen sektorin nettoluotonanto puhdistettuna yksittäisistä meno- ja tuloeristä ja \(\varepsilon\) on budjetin suhdanneherkkyys.

Lataa Avaa

Etlan ennuste

Komission tuotantokuilumenetelmää on sovellettu seuraavassa Etlan ennusteeseen.¹ Arviomme mukaan Suomi oli vielä vuonna 2021 tuotannon määrällä mitattuna tuotantopotentiaalitason alapuolella noin 1,4 prosenttia ja vuonna 2022 noin 0,7 prosenttia. Vuoden 2022 osalta suhdannetilanne on heikentynyt hieman kevään arvioista. Vuonna 2023 suhdannetilanne heikkenee edelleen aikaisempia arvioita synkemmäksi ja on noin 1,3 prosenttia tuotantopotentiaalin alapuolella. Talouden kasvuodotusten heikentyminen on johtamassa siis lievään taantumaan. Suhdannetilanteen heikkenemiseen vaikuttaa erityisesti kokonaistuottavuuden huono kehitys.

Etlan arvio on vuoden 2022 osalta hieman valoisampi kuin Euroopan komission kevään arvioissa, mutta vuoden 2023 suhdannetilanne on synkempi. Komission arvion mukaan tuotantokuilu olisi vuonna 2022 noin 0,2 prosenttiyksikköä suurempi ja vuoden 2023 osalta komissio ennusti 0,7 prosenttiyksikköä pienempää tuotantokuilua.

Julkisen talouden rakenteellisen budjettitasapainon odotetaan paranevan vuoden 2021 arvioidusta -1.9 prosentista -0.8 prosenttiin vuonna 2022. Vuoden 2023 osalta rakenteellisen budjettitasapainon arvio on -1,0 prosenttia. Suhdannetilanteen huononeminen näkyy suhdannekorjauksen kasvuna, mutta suhdannevaikutuksesta korjattu rakenteellinen rahoitusasema pysyy sitkeästi alijäämäisenä myös vuonna 2023. Rakenteellisen rahoitusaseman arviot ovat jossakin määrin parempia kuin Euroopan komission kevään 2022 ennusteessa, jolloin vuoden 2022 tasapainoksi odotettiin -1,7 prosenttia ja vuoden 2023 osalta -1.4 prosenttia.

EU:n finanssipoliittiset säännöt

Koronaviruksen synnyttämien poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden seurauksena Euroopan unioni on ottanut käyttöön yleisen poikkeuslausekkeen EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin. Sen perusteella säännöt eivät tällä hetkellä rajoita jäsenmaiden finanssipolitiikkaa.

Joka tapauksessa finanssipolitiikan sääntöperusteinen ohjaaminen tulee palaamaan tulevina vuosina jossakin muodossa. Tällä hetkellä vuosien 2022 ja 2023 kehitys ei indikoi paluuta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen eli tasoon, jolla rakenteellinen alijäämä ei ylitä puolta prosenttia potentiaalisen tuotannon tasosta. Näyttääkin siltä, että finanssipolitiikan rakenteellisen korjauksen tekeminen on jäämässä seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Viite

¹ Arviossa käytettiin Etlan ennusteesta laskettua kokonaistuottavuussarjaa sekä komission arvioimaa työvoimakuilua.