Yksityisistä investoinneista poiketen julkiset investoinnit kasvavat selvästi. Odotettua heikompi palkkasummakehitys ja arvonlisäverotuksen kiristäminen hidastavat yksityisen kulutuksen elpymistä.

Yksityisen kulutuksen määrä kasvaa tänä vuonna keskimäärin vain 0,2 prosenttia, eli yhtä hitaasti kuin viime vuonna. Ennustetta on alennettu keväästä. Arvonlisäverotuksen kiristäminen vaikuttaa hieman, mutta suurempi syy on odotuksia heikompi palkkasumman kehitys.

Reaalinen ostovoima kasvaa 1,6 prosenttia, eli selvästi enemmän kuin viime vuonna. Reaalinen palkkasumma yksityisen kulutuksen hinnalla deflatoituna kasvaa kuitenkin vain puoli prosenttia, eli yhtä heikosti kuin 2023.

Viime vuoden selvästi negatiivinen -1,6 prosentin säästämisaste nousi vuoden vaihteessa jo nollaan ja ennusteemme mukaan se pysyy suunnilleen tällä tasolla tänä vuonna. Säästämisasteen vahvistuminen viime vuotta kestävämmälle tasolle muun muassa korkojen noustua ja työmarkkinaepävarmuuden kasvettua oli odotettavissa ja vie osan ostovoiman kasvusta.

Taulukko: ETLA S24.2/c02t

Yksityiset kulutusmenot

	Arvo, mrd.e	Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Kulutuserä	2023	2022	2023	2024E	2025E	2026E
Yksityiset kulutusmenot	145,3	1,8	0,2	0,2	1,1	1,2
Kestävät kulutustavarat	10,2	-6,3	-3,8	-4,3	3,1	3,1
Puolikestävät tavarat	10,0	-0,6	-3,6	0,4	2,0	1,5
Lyhytikäiset tavarat	41,3	-4,2	-1,3	0,9	0,4	0,8
Palvelut	76,0	5,7	1,6	0,2	1,3	1,5
Muut1	7,9	-0,3	-1,5	-2,8	0,7	0,7
1 Kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Nimelliset käytettävissä olevat tulot nousevat tänä vuonna kolme prosenttia, eli selvästi hitaammin kuin viime vuonna, ja kulutuksen hinta (deflaattori) nousee 1,4 prosenttia, mikä on sekin selvästi viime vuotta vähemmän. Netto-omaisuustulot ovat suunnilleen muuttumattomat viime vuodesta. Korkojen nousu on lisännyt kotitalouksien korkomenoja, mutta niillä on myös korkotuloja, jotka ovat samoin nousseet – joskin vähemmän – sekä muita omaisuustuloja. Voimakkaampaa kasvua arvioimme syntyvän heikon viime vuoden jälkeen sekatuloista, jotka muun muassa sisältävät yrittäjän saamat voitot. Nettotulonsiirrot julkiselta sektorilta ovat suunnilleen muuttumattomat. Säästämisaste vahvistuu noin 1,5 prosenttiyksikköä. Tulojen, nettotulonsiirtojen ja hintakehityksen vaikutus sekä julkisen sektorin tuottamien palvelujen kysyntä vaihtelevat luonnollisesti kotitalouksien välillä.

Lataa Avaa

Korkotason jo alkanut lasku välittyy kotitalouksille nettokorkomenojen alenemisena, muttei vaikuta yksityisen kulutuksen deflaattoriin, jota käytetään kulutuksen määrän laskemisessa. Niinpä deflaattori poikkeaa nyt kansallisesta kuluttajahintainflaatiosta (ks. Hinnat ja kustannukset -osio). Deflaattorin muutos on viime ja tänä vuonna matalampi ja ensi vuonna korkeampi kuin kansallinen kuluttajahintainflaatio.

Taulukko: ETLA S24.2/c01t

<

Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot, ostovoima ja säästäminen

	Arvo, mrd. e	Muutos edellisestä vuodesta, %
Tuloerä	2023	2022	2023	2024E	2025E	2026E
Palkat	104,3	6,6	5,0	1,9	4,0	3,5
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut	21,2	7,1	4,8	-4,2	6,1	3,5
Toimintaylijäämä	9,6	-4,8	-0,3	1,1	2,1	2,9
Sekatulo	9,2	0,1	-5,1	3,1	1,9	2,0
Omaisuustulot, netto	11,1	8,4	-6,2	-0,1	6,0	4,2
Tulonsiirrot kotitalouksille	54,2	1,1	6,1	2,5	1,3	1,3
Tulonsiirrot julkiselle sektorille	72,7	5,9	2,7	-1,9	3,0	3,2
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot	136,9	3,6	4,6	3,0	3,6	2,8
Yksityisen kulutuksen hinta		6,2	4,4	1,4	2,0	1,8
Reaalinen ostovoima1		-2,5	0,2	1,6	1,6	0,9
Säästämisaste2		-1,6	-1,6	-0,1	0,3	0,1
1 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
2 Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Säästämisaste on säästöjen osuus käytettävissä olevista tuloista.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Lähinnä arvonlisäveron noston vuoksi olemme alentaneet kulutuksen näkymiä myös ensi vuoden osalta kevään Suhdanne-ennusteeseen verrattuna. Yksityisen kulutuksen määrä kasvaa ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot kasvavat hieman enemmän kuin tänä vuonna, mutta myös deflaattorin nousu kiihtyy. Erityisesti palkkasumman kasvu kuitenkin piristyy. Tämän seurauksena reaalinen ostovoima nousee suunnilleen samaa vauhtia kuin tänä vuonna. Arvioimme säästämisasteen vahvistuvan vielä hieman ensi vuonna, mutta pysyvän matalana.

Vaisu kulutus näkyy vähittäiskaupan myynnin määrässä, joka oli kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 1,2 prosenttia viime vuotta heikompaa.

Lataa Avaa

Kulutuksen kestävyysluokista kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut, tietokoneet ja puhelimet) kysynnän määrä aleneekin vielä tänä vuonna – kolmatta vuotta peräjälkeen – huomattavan suuren negatiivisen kasvuperinnön ja heikon ensimmäisen vuosineljänneksen painamana. Ensi vuodelle ennustamme kysynnän kasvua, joskin tulema riippuu myös kuluvan vuoden lopun kehityksestä. Kestokulutustavarat ovat usein ylellisyystuotteita, ja alv-korotus voi vaikuttaa niihin epäsuotuisasti keskimääräistä enemmän.

Puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, autojen varaosat ja urheiluvälineet) kysynnän määrä väheni selvästi viime vuonna. Tälle vuodelle odotamme suunnilleen nollakasvua ennen kuin kysyntä alkaa ensi vuonna selvemmin kasvaa.

Lyhytikäisistä tavaroista (mm. elintarvikkeet, polttoaineet ja sähkö) alv-korotus ei koske elintarvikkeita. Kehitys on kuitenkin näissä välttämättömyyshyödykkeissä yleensä maltillisempaa kuin kestokulutustavaroissa. Ennusteen mukaan kysyntä kasvaa hitaasti ennustevuosina.

Palvelujen (asuminen ja muut ostetut palvelut) kysynnän määrän muutos on ennusteen mukaan lähellä nollaa tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu piristyy reiluun prosenttiin, vaikkakin tiettyjen palvelujen alv on nousemassa selvästi tammikuussa (ks. Hinnat ja kustannukset -osio).

Lataa Avaa