Työmarkkinatilanne on heikentynyt tänä vuonna. Työllisyys on heikentynyt eritysesti rakentamisessa ja teollisuudessa, mutta monilla palvelualoilla tilanne on jatkunut suotuisana. Odotamme, että loppuvuotta kohden tilanne alkaa kohentumaan laaja-alaisesti. Ensi vuonna työllisyys nousee ja työttömyys vähenee talouden kasvun mukana.

Tänä vuonna työllisten määrän ennustetaan pysyvän samalla vuositasolla kuin 2023. Alkuvuonna työllisten määrä on vähentynyt mutta loppuvuonna se kääntyy kasvuun seuraten yleistä talouskehitystä. Työttömyys on kasvanut alkuvuonna, mutta kesän aikana työttömien trendi ei ole enää oleellisesti kasvanut. Myös työttömyyden oletetaan hiljalleen vähentyvän. Vuosina 2025–2026 työllisten määrä jatkaa kasvussa, ja työttömien määrä vähenee.

Toisin kuin vielä keväällä ennustimme, työllisyysaste laskee ennusteperiodilla selvästi. Taustalla on ennakoitua suotuisampi väestökehitys. Käytämme Tilastokeskuksen väestöennustetta arvioidessamme työikäisen väestön kehitystä. Viime vuonna ja tämän vuoden alussa maahanmuutto on kuitenkin ollut paljon väestöennusteen mukaista voimakkaampaa. Tästä syystä työikäinen väestö on kasvanut merkittävästi enemmän kuin aiemmin arvioimme. Osa tästä lisäyksestä näkyy työllisinä, mutta osa kasvattaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää, mikä vaikuttaa työttömyysasteeseen.

Lataa Avaa

Avoimien työpaikkojen määrä on laskenut selvästi, mutta Tilastokeskuksen mukaan lasku on pysähtynyt ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja avoimia työpaikkoja on suunnilleen saman verran kuin 2018–2019. Lomautettuja on enemmän kuin vuoden 2023 alussa, mutta heidän määränsä ei ole kasvanut lisää kuluvana vuonna. Työttömien määrä kasvoi selvästi viime vuonna, ja kasvu on jatkunut kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,0 prosenttiin mutta pienenee taas ensi vuodesta lähtien. Työttömyysastetta ovat nostaneet heikko suhdanne ja voimakas maahanmuutto.

Työmarkkinatilanne on erilainen jalostuksessa ja palveluissa. Palveluissa tilanne ei ole heikentynyt yhtä paljon kuin jalostuksessa, vaikka esimerkiksi ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa työllisten määrä on laskenut. Työllisyystilanne on jopa parantunut julkisvaltaisilla palvelualoilla. Näin yksityisen sektorin työllisyys on vähentynyt samalla, kun julkisen sektorin työllisyys on kasvanut.

Taulukko: ETLA S24.2/e03t

Työvoimatase

	Määrä	Vuosimuutos, %
	2021	2022	2023	2024E	2025E	2026E
Työvoima (1 000 henk.)	2766	1,6	0,8	0,7	0,9	0,6
Työlliset (1 000 henk.)	2555	2,5	0,3	-0,2	1,4	0,9
Työttömät (1 000 henk.)	212	-10,4	7,4	12,2	-4,6	-2,7
Tehdyt työtunnit (milj.)	4211	2,6	0,3	-0,2	0,4	0,4
	Osuudet, %
Osallistumisaste1, %	67,1	68,2	68,6	68,4	68,8	69,2
Työllisyysaste2, %	76,7	78,4	78,7	77,1	77,5	78,3
Työttömyysaste3, %	7,7	6,8	7,2	8,0	7,6	7,3
1 Työllisten ja työttömien osuus työikäisestä väestöstä (15–74-vuotiaat).
2 20–64-vuotiaat.
3 15–74-vuotiaat.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Vuonna 2023 alkanut tehtyjen työtuntien supistuminen on jatkunut vuoden alussa. Työmarkkinoiden kaksijakoisuus näkyy myös työtunneissa, sillä julkisella sektorilla tehdyt työtunnit ovat kasvaneet samalla, kun yksityisellä sektorilla tunnit ovat vähentyneet. Ennusteemme mukaan tehdyt työtunnit supistuvat tänä vuonna hieman mutta kasvavat taas vuosina 2025 ja 2026.

Vuosien 2025 ja 2026 työllisyyden kasvu selittyy valtaosin sillä, että euroalueen ja Suomen talous kääntyy uudelleen selvemmin kasvuun rahapolitiikan kireyden höllentyessä, mutta työllisyysennustettamme nostavat myös hallitusohjelmassa esitetyt työmarkkinoihin kohdistuvat toimet. Ennusteemme mukaan kaavaillut toimet vaikuttavat työmarkkinoihin niin, että uusia työllisiä tulee sekä työttömistä että työvoiman ulkopuolelta. Oletamme myös, että maahanmuutto jatkuu aiemmin arvioitua suurempana, minkä takia työikäinen väestö ei supistu myöskään vuosina 2025–2026.