EKP:n ohjauskorot kääntyivät kesällä lasku-uralle. Odotusten mukaan sekä EKP että Fed laskevat ohjauskorkoa syksyllä, ja lisää koronlaskuja odotetaan myöhemmin loppuvuonna. Inflaatio on rauhoittunut, ja selviä merkkejä uudelleenkiihtymisestä ei ole. Euroalueen odotetaan kasvavan ensi vuonna selkeästi, ja myös USA jatkaa kasvussa. Suomen vientikysynnän odotetaan piristyvän ensi vuonna.

Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet hieman viime keväästä. Arvioimme maailmantalouden kasvavan 3,0 prosenttia tänä ja 3,3 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2026 kasvu jatkuu reilun 3 prosentin vauhdissa. Arviomme ei poikkea oleellisesti merkittävimpien maailmantaloutta ennustavien tahojen näkemyksistä. Kehittyneet taloudet kasvavat selvästi hitaammin kuin kehittyvät taloudet ennustehorisontilla.

Inflaatio on hidastunut eri puolilla maailmaa ja esimerkiksi euroalueen, Kanadan, Brasilian, Puolan, Ruotsin ja Sveitsin keskuspankit ovat jo aloittaneet koronlaskut. Yhdysvaltojen Fedin odotetaan laskevan korkoja syyskuun kokouksessaan ja lisää myöhemmin loppuvuonna. Merkittävimmistä talouksista vain Japanissa ja Kiinassa inflaatio pysyi maltillisena, ja ohjauskorkoja ei nostettu muiden tavoin. Japanin keskuspankki on kuitenkin alkanut nostaa ohjauskorkoa tänä vuonna kiihtyneen inflaation takia. Näin myös Japanissa pitkään jatkunut nollakorkojen aika on ainakin joksikin aikaa ohi.

Lataa Avaa

Inflaatio on rauhoittunut, koska tarjontapuolen ongelmat ovat väistyneet, raaka-aineiden sekä energian hinnat ovat laskeneet ja vahvaa kysyntää on saatu hillittyä rahapolitiikalla. Erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös euroalueella, keskuspankit ovat joutuneet hillitsemään inflaatiota, jota samaan aikaan valtioiden finanssipoliittinen elvytys on kiihdyttänyt. Nyt työmarkkinat ovat lopulta viilentyneet niin Yhdysvalloissa kuin euroalueellakin, ja palkkapaineet ovat hellittämässä. Korot siis laskevat nyt suurella varmuudella, vaikka esimerkiksi Lähi-idän tilanne ja Ukrainan sota muodostavat riskejä globaaliin tarjontaan. Edelleen on kuitenkin epävarmaa, mille tasolle korot palaavat keskipitkällä aikavälillä. Odotusten mukaan nollakorkoihin ei palata, vaikka korot laskevatkin merkittävästi nykyisestä.

Useat merkittävät riskitekijät varjostavat globaalia taloutta. Ukrainan sodan lopputulema on edelleen avoin ja eskaloituminen on yhä mahdollista. EU-maat eivät enää ole yhtä riippuvaisia Venäjältä tuodusta energiasta, ja ne ovat hyvin varautuneita tulevaan talveen. Venäjän merkitys globaalissa energiakaupassa on kuitenkin suuri, ja se voi aiheuttaa häiriöitä maailmanmarkkinoilla. Lähi-idän tilanne on Gazan sodan edetessä tulehtunut entisestään, ja tilanteen eskaloitumisella voi olla merkittäviä globaaleja talousvaikutuksia. Myös Kiinan ja lännen välien viilentymiseen liittyy riskejä.

Maiden välisen tukikilpailun (”subsidy race”) taustalla ovat muuttunut globaali geopoliittinen viritys sekä tuotantoketjujen hauraus. Yhdysvallat ja EU pyrkivät lisäämään korkeanteknologian tuotannon sijoittumista USA:han ja EU:hun suurilla tukipaketeilla. Myös EU:n suuret yksittäiset maat ovat alkaneet tukemaan tällaisia hankkeita aiempaa merkittävämmillä summilla kansallisesti, mikä saattaa rapauttaa EU:n yhtenäisyyttä ja vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla. Tukipakettien lisäksi myös muu protektionismi lisääntynee. Jo nyt USA, Kanada ja EU ovat asettaneet merkittäviä tulleja esimerkiksi Kiinasta tuoduille sähköautoille, koska Kiinan katsotaan tukevan autoteollisuuttaan reilua kilpailua vääristävällä tavalla. Tulleja saatetaan asettaa myös USA:n ja euroalueen välille.

Tukikilpailussa voidaan nähdä ensi vuonna uusia kehityssuuntia. Yhdysvalloissa on 5. marraskuuta suuri vaalipäivä. Presidentinvaalit ovat luonnollisesti huomion keskipisteessä, mutta samana päivänä valitaan myös kongressin alahuone ja kolmasosa ylähuoneesta eli senaattoreista. Demokraattien tai republikaanien voitto kaikissa kolmessa vaaleissa saattaa merkitä merkittäviäkin poliittisia muutoksia vuosille 2025–2026. Myös EU:ssa valittiin kesällä uusi parlamentti, ja uusi komissio aloittanee syksyllä, joskin sen puheenjohtajana jatkaa Ursula von der Leyen.

Taulukko: ETLA S24.2/k06t

Kansainvälisen talouden ennusteita

	2021	2022	2023	2024E	2025E	2026E
Bkt:n määrän muutokset alueittain, %
Maailma	6,4	3,4	3,1	3,0	3,3	3,3
Yhdysvallat	5,8	1,9	2,5	2,5	2,0	2,0
Euroalue	6,0	3,5	0,5	0,7	1,7	1,7
Saksa	3,1	1,9	-0,1	0,4	1,3	1,5
Ruotsi	5,9	2,7	0,0	0,7	2,0	2,5
Kiina	8,4	3,0	5,2	4,9	4,5	4,5
Keskeisiä korkoja1, %
FED ohjauskorko	0,3	1,9	5,3	4,8	3,7	3,0
EKP ohjauskorko	0,0	0,6	3,8	4,0	2,7	2,5
Euribor 12 kk	-0,5	1,1	3,9	3,3	2,8	2,2
Euroalueen inflaatio ja työttömyysaste, %
Inflaatio	2,6	8,4	5,4	2,5	2,0	2,0
Työttömyysaste	7,8	6,8	6,6	6,5	6,4	6,2
1 Vuosikeskiarvo.
Lähteet: OECD, Eurostat, EKP, FED, European Money Markets Institute (EMMI), Macrobond, Etla.

Suomen heikko vientikysyntä kohenee ensi vuonna kohtalaisesti

Yhdysvaltojen talous on kasvanut alkuvuonna voimakkaasti. Kasvun odotetaan rauhoittuvan loppuvuonna ja jatkuvan ensi vuonna noin 2,0 prosentin vauhdissa. Työllisyystilanne Yhdysvalloissa on rauhoittunut ja työttömyysaste on noussut viime kuukausina. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet merkittävästi, vaikka niitä on yhä melko paljon. Myös työvoimakustannusten kasvu on ollut tänä vuonna viime vuotta hitaampaa. Inflaatio on hidastunut selvästi Yhdysvalloissa ja odotusten mukaan se on lähellä kahta prosenttia vuoden 2024 lopulla.

Euroalueen talous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia. Tänä vuonna kasvun ennustetaan olevan 0,7 prosenttia. Vuonna 2025 kasvu on jo selvästi nopeampaa rahapolitiikan löystyessä. Työmarkkinatilanne euroalueella on hyvä mutta viilentynyt. Avoimia työpaikkoja on huomattavasti viime vuotta vähemmän, mutta työttömyysaste ei ole noussut. Myös työllisten määrä ja tehdyt työtunnit ovat edelleen kasvaneet alkuvuonna. Palveluinflaation, joka muodostaa merkittävän osan pohjainflaatiosta, kasvu on ollut edelleen nopeaa mutta palveluinflaatiota ajava voimakas palkkojen kasvu näyttäisi hidastuvan.

EKP aloitti korkojen laskut kesällä, mutta Fedin ensimmäinen lasku siirtyi syksyyn. Odotamme molemmilta loppuvuodelle vielä ainakin yhtä laskua syksyn lisäksi. Vuoden 2025 aikana koronlaskut jatkuvat. Pelot siitä, että EKP:n koronlasku ennen Fediä heikentäisi euroa, mikä nostaisi tuontihintoja euroalueella, osoittautuivat ylimitoitetuiksi. Kasvaneesta korkoerosta huolimatta euro on vahvistunut dollariin nähden EKP:n koronlaskun jälkeen. Odotamme korkoeron olevan tulevina vuosina melko stabiili ja Euron vahvistuvan hieman vuonna 2025, kun euroalueen kasvu kiihtyy ja talouteen liittyvä epävarmuus hälvenee.

Lataa Avaa

Kiinan talouden odotetaan kasvavan vajaat 5 prosenttia tänä vuonna ja seuraavana kahtena vuotena. Kiinan taloudessa on paljon riskitekijöitä, jotka voisivat heikentää merkittävästi maan talouskasvua ja siten myös maailmantaloutta. Japanin talouden odotetaan kasvavan noin prosentin vauhdissa. Intian talouden kasvunäkymät ovat kohentuneet keväästä, ja kasvun odotetaan olevan ennusteperiodilla 7 prosentin tuntumassa.

Saksan talous supistui viime vuonna hieman, ja kuluvan vuoden kasvunäkymät ovat heikentyneet lisää keväästä. Saksan talouskasvun odotetaan jäävän nollan tuntumaan tänä vuonna. Ranskan sekä Italian taloudet kasvavat jo tänä vuonna selkeämmin. Ruotsissa nettovienti on paikannut heikkoa kulutusta ja investointeja, ja talouden odotetaan kasvavan jo tänä vuonna. Britannian talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna vaimeasti ja kiihtyvän jonkin verran ensi vuonna. Baltian maiden odotetaan kääntyvän Viroa lukuun ottamatta tänä vuonna selkeään kasvuun. Ensi vuonna kaikki Baltian maat kasvavat.

Monet Suomen keskeisistä vientimaista kasvavat tänä vuonna heikosti. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi Yhdysvaltojen taloudelta odotetaan vahvaa kasvua. Kaikkiaan Suomen vientikysyntä kasvaa kuitenkin keskimääräistä hitaammin tänä vuonna. Kasvu kiihtyy ensi vuonna mutta ei keskimääräistä kasvua nopeammaksi.