Hallituksen menoleikkaukset hidastavat julkisten menojen kasvua. Korkomenot, investoinnit sekä sote- ja turvallisuusmenot jatkavat yhä kasvuaan, ja menojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyy korkealla. Velkasuhteen kasvu ei pysähdy ilman 3 miljardin euron säästöjä, joita hallitus odottaa sotesta ja työllisyydestä.

Vuoden 2023 julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi tilastotarkistuksessa lähes 8 mrd. euroon eli 2,9 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Luku kätkee alleen sosiaaliturvarahastojen omaisuustulojen kasvusta johtuneen lähes 4 mrd. euron ylijäämän. Julkisen velkaantumisen kannalta merkitystä on kuitenkin valtion ja paikallishallinnon lähes pandemiavuoden suuruisella 12 mrd. alijäämällä, joka vastaa 4,3 prosenttia suhteessa bkt:hen. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla valtion budjettitalouden alijäämä on taas kasvanut ennätysnopeasti.

Hallitusohjelman sopeutusohjelma hillitsee menojen kasvua kuluvasta vuodesta alkaen 3–4 mrd. eurolla vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi viime kevään kehysriihessä hallitus päätti erityisesti valtiontalouteen kohdistuvista 3 mrd. euron lisäsopeutuksista vuosina 2025–2028. Näiden seurauksena erityisesti kulutus- ja sosiaaliturvamenojen kasvu hidastuu. Toisaalta paikallishallintosektorin monivuotinen palkkaohjelma sekä eläkkeet ylläpitävät yhä julkisten menojen kasvua. Eläkkeiden indeksijäädytysten sijaan hallitus päätti kiristää eläketulon verotusta.

Lataa Avaa

Investointimenot jatkavat yhä kasvuaan, vaikka puolustusmateriaalien luovutus Ukrainalle näkyi tilastoissa viime vuonna negatiivisena investointina. Suomi on antanut aseapua Ukrainalle n. 2,9 mrd. euroa vuoden 2022 jälkeen. Ennusteessa aseavun odotetaan jatkuvan samansuuruisena. Myös t&k-rahoituslaki, puolustusvoimien hävittäjähankinnat ja hallituksen investointiohjelma kasvattavat julkisia investointeja ennustejaksolla. Valtion omaisuuden myynnillä rahoitettava investointiohjelma ei lisää velkaa, vaikka kasvattaakin kansantalouden tilinpidon mukaista alijäämää. Hävittäjähankintojen täsmällinen vaikutus valtion alijäämään, velkaan ja investointeihin on vielä epävarmaa, mutta vaikutusten odotetaan näkyvän vuodesta 2025 alkaen.

Tulopuolella työttömyysvakuutusmaksujen alennus pienentää sosiaaliturvarahastojen ylijäämää tänä ja ensi vuonna, kun taas erityisesti kulutusverojen kiristykset kasvattavat valtion verotuloja pääasiassa ensi vuodesta alkaen. Korkomenot ovat luonnollisesti nousseet rahapolitiikan kiristyttyä, mutta samalla myös korkotulot ovat kasvaneet. Koko julkisen talouden tasolla korkotulot ovat ylittäneet korkomenot, eli toistaiseksi julkinen talous kokonaisuudessaan on hyötynyt korkotason noususta. Edes valtion nettokorkomenot eivät vielä ole historiallisesti poikkeuksellisen korkeat. Korkomenojen kasvu on ongelmallista siksi, että samaan aikaan myös muut valtion menot kasvavat.

Lataa Avaa

Tänä vuonna julkisen rahoitusaseman ennustetaan heikkenevän viime vuoden -2,9 prosentista -3,8 prosenttiin suhteessa bkt:hen ja vahvistuvan -3 prosenttiin ensi vuonna. Vuonna 2026 alijäämä jää 2,9 prosenttiin.

Julkinen velka kasvaa viime vuoden 76,6 prosentista 83,2 prosenttiin vuoden 2026 loppuun mennessä.

Sopeutusohjelmista huolimatta kansainvälinen luottoluokittaja Fitch heikensi Suomen valtion luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi elokuussa 2024. Muutos tarkoittaa sitä, että luottoluokittaja arvioi valtion velkakehitykseen liittyvien riskien olevan kasvussa. Samaa viestiä kertovat valtionlainojen markkinakorot. Sijoittajat ovat alkaneet vaatia Suomelta aiempaa suurempaa tuottoa suhteessa Saksaan, Ruotsiin tai Tanskaan. Suomen pitkät markkinakorot seuraavatkin nykyään Ranskaa, jonka velkaantumista pyritään nyt suitsimaan EU:n liiallisen alijäämän menettelyllä.

Lataa Avaa