Inflaatio kiihtyy loppuvuodesta ja ensi vuonna muun muassa alv-korotusten seurauksena. Kotimaista inflaatiomittaria hillitsee kuitenkin korkotason aleneminen.

Kuluttajahintainflaatio on odotetusti hidastunut. EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio, jossa eivät ole mukana mm. lainojen korot, oli ennakkotietojen mukaan elokuussa 1,1 prosenttia. Tämä oli ensimmäinen kuukausi, jolloin sähkön hintaindeksiin viime vuonna tehty tekninen korjaus ei vaikuttanut lukemaan, ja antaa siten oikeamman kuvan inflaatiosta kuin aiemmat lukemat tänä vuonna.

Ennusteemme mukaan EU-yhdenmukaistettu vuosi-inflaatio alkaa nyt uudelleen kiihtyä. Kehityksen taustalla on muun muassa arvonlisäverotuksen kiristyminen asteittain syyskuun 2024 ja todennäköisesti kesäkuun 2025 välisenä aikana. Alv-korotukset eivät mene kokonaisuudessaan välittömästi hintoihin, mutta kulutuksen vahvistuessa näin voidaan odottaa tapahtuvan.

Lataa Avaa

Energian ja raaka-aineiden sekä valmistettujen tavaroiden hintakehitys maailmanmarkkinoilla pysyy kuitenkin maltillisena eikä itsessään tuo hintapaineita. Kotimaisista raaka-aineista puutavara (kantohinnat) on kuitenkin kulkenut eri suuntaan ja nostaa muun muassa rakennuskustannuksia.

On mahdollista, että monien valmistettujen tuontitavaroiden – muun muassa elektroniikan – hintakehitys osoittautuu odottamaamme hitaammaksi. Kestokulutustavaroiden hinnat nousivat pandemian aikana poikkeuksellisesti. Nousu on pysähtynyt, mutta ne voisivat alkaa uudelleen alentuakin, sillä Kiinan tuottajahinnat ovat laskeneet. Tämä olisi merkki osittaisesta palautumisesta pandemian aiheuttamista tuotantoketjuhäiriöistä. Toisaalta geopoliittiset jännitteet voivat nostaa tulleja ja geoekonomisten riskien pienentäminen voi hajauttaa tuotantoketjuja, mitkä vaikuttaisivat päinvastaiseen suuntaan.

Koko vuoden osalta EU-yhdenmukaistettu inflaatio on ennusteemme mukaan tänä vuonna keskimäärin tasan prosentin. Ensi vuonna se kiihtyy 2,2 prosenttiin pitkälti, muttei yksinomaan, alv-kiristysten seurauksena ennen arvioitua hidastumista kahteen prosenttiin vuonna 2026.

Lataa Avaa

Kansallinen kuluttajahintaindeksi nousee ennusteemme mukaan tänä vuonna keskimäärin 1,6 prosenttia. Suurin kontribuutio tulee asumisen sekä muiden tavaroiden ja palvelujen hinnoista; näiden muutosten taustalla on lähinnä korkotason nousu viime vuodesta. Ravintolapalveluiden hintakehitys on myös vaikuttanut paljon tänä vuonna, minkä taustalla on muun muassa vuoden viipeellä lounashintoihin välittyvä elintarvikkeiden hintojen nousu. Muiden kuluttajahintaerien vaikutus kokonaisinflaatioon on pieni tai jopa negatiivinen. Esimerkiksi elintarvikkeiden hinnat alenevat hieman tänä vuonna.

Kansallinen kuluttajahintainflaatio hidastuu keskimäärin edelleen ensi vuonna – 1,3 prosenttiin – korkotason nyt jo alkaneen alenemisen myötä. Muiden erien osalta inflaatio on suhteellisen lähellä kuluvan vuoden maltillisia lukuja, joskin alv-muutokset vaikuttavat enemmän ensi vuoden kuin kuluvan vuoden inflaatioon.

Lataa Avaa

Merkittävin tuotekohtainen alv-vaikutus näkyy tammikuussa kirjojen, lääkkeiden, kulttuuri-, majoitus- ja liikuntapalvelujen sekä henkilökuljetusten hinnoissa, kun ne nousevat 10 prosentin alv-kannasta 14 prosentin kantaan sekä kesäkuussa 2025 makeisten ja suklaan nousussa 14 prosentin kannasta 25,5 prosentin kantaan. Olemme ennusteessa olettaneet, että näin tapahtuu, vaikka asia varmistuu vasta syksyn 2024 aikana. Kokonaisinflaation näkökulmasta yleisen alv-kannan nousu syyskuussa on kuitenkin merkittävämpi asia.

Kansallinen pohjainflaatio, jossa on poistettu elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, hidastuu viime vuoden 6,6 prosentista kuluvan vuoden 2,8 prosenttiin ja edelleen 1,3 prosenttiin ensi vuonna. Ensi vuonna inflaatio ja pohjainflaatio olisivat siten yhtä suuria.

Taulukko: ETLA S24.2/p01t

Hinta- ja kustannustason kehitys ja siihen vaikuttavia tekijöitä

	Muutos edellisestä vuodesta, %
Tekijä	2021	2022	2023	2024E	2025E	2026E
1. Työn tuottavuus1	0,8	-1,2	-1,5	0,0	1,0	0,9
2. Työvoimakustannukset työtuntia kohti	4,5	4,0	4,6	1,0	3,9	3,1
3. Ansiotaso	2,4	2,4	4,2	3,2	3,2	2,7
4. Yksikkötyökustannukset2	3,7	5,3	6,2	1,0	2,9	2,2
5. Bkt:n hintaindeksi	2,4	5,4	3,9	1,0	2,1	2,0
6. Tuontihinnat (tavarat ja palvelut)	9,6	19,4	-2,7	-1,5	-1,8	-0,5
7. Yksityisen kulutuksen hinta	2,2	6,2	4,4	1,4	2,0	1,8
8. Perushintaindeksi3	9,9	21,0	-1,7	-1,6	0,2	0,5
9. Kuluttajahintainflaatio	2,2	7,1	6,3	1,6	1,3	1,6
10. Pohjainflaatio4	1,7	4,1	6,6	2,8	1,3	1,6
11. EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio	2,1	7,2	4,3	1,0	2,2	2,0
12. Reaalinen ansiotaso [3]/[9]	0,2	-4,4	-1,9	1,6	1,9	1,1
13. Reaalinen tuntityövoimakustannus [2]/[5]	2,0	-1,3	0,7	0,0	1,8	1,1
1 Bkt:n määrä per tehdyt työtunnit.
2 Työvoimakustannukset per bkt:n määrä.
3 Mittaa kotimaisten ja tuontitavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille.
4 Inflaatio pl. energia ja elintarvikkeet.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Perushintaindeksi alenee tänä vuonna reilun prosentin viime vuodesta ja on muuttumaton ensi vuonna. Se kuitenkin nousi melkein kolmanneksella vuosina 2021–2022. Perushintaindeksi ennakoi tavaroiden hintojen kehitystä kuluttajahintakorissa.

Ansiotasoindeksin nousu hidastuu viime vuoden 4,2 prosentista arviomme mukaan reiluun kolmeen prosenttiin tänä ja ensi vuonna. Reaalisesti ansiotaso kääntyy nousuun.

Lataa Avaa

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky vahvistuu tänä vuonna melkein kolme prosenttia ja heikkenee ensi vuonna vajaan prosentin. Tämä palauttaa kustannuskilpailukyvyn hieman paremmaksi kuin se oli ennen pandemiaa. Vaihtosuhde kehittyy kuitenkin huonommin kuin kilpailijamaissa ja on heikompi kuin ennen pandemiaa.

Mittaamme kustannuskilpailukykyä nimellisten yksikkötyökustannusten kehityksellä kilpailijamaissa verrattuna Suomeen. Vertailussa on käytetty tätä Etlan uutta syksyn ennustetta Suomelle ja Euroopan komission toukokuussa julkaisemia ennusteita muille maille.