• Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia eli jää lähestulkoon viime vuoden tasolle. Vaikka bkt kääntyi jo alkuvuonna hienoiseen kasvuun, jää loppuvuodenkin kasvu vaimeaksi. Ensi vuonna Suomen bkt kasvaa 1,4 prosenttia.
• Yksikään kysyntäerä ei kasva merkittävästi tänä vuonna. Investoinnit supistuvat edelleen, vaikka julkiset investoinnit paikkaavat yksityisten investointien heikkoutta. Yksityinen kulutus kasvaa vain aavistuksen viime vuodesta. Sopeutustoimet jarruttavat julkisen kulutuksen kasvua. Myös viime vuonna bkt:ta heiluttaneiden varastojen kehitys normalisoituu. Kansainvälinen kysyntä ei riitä vetämään vientiä kasvuun vielä tänä vuonna.
• Investointien kasvu käynnistyy kunnolla ensi vuonna, mutta yksityisen kulutus jää yhä vaisuksi. Julkinen kulutus ei hallituksen sopeutusohjelman myötä tue kasvua ensi vuodesta alkaen.
• Ennusteen negatiiviset riskit liittyvät geopolitiikkaan ja protektionismiin. Rahapolitiikan keveneminen ennakoitua nopeammin on positiivinen riski.
• Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna 7,6 prosenttiin. Työllisyysaste laskee tänä vuonna väliaikaisesti.
• Kuluttajahintainflaatio pysyy varsin matalalla tasolla ennustejakson aikana ja on ensi vuonna 1,3 prosenttia korkokehityksen painamana.
• Julkinen alijäämä pysyy 3 prosentin tuntumassa vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 83 prosenttia.

Suomen talous on jäämässä tänä vuonna euroalueen surkeimmaksi suoriutujaksi. Bruttokansantuotteen lasku pysähtyi jo vuoden vaihteessa, ja alkuvuonna taloutemme alkoi päästä uudelleen jaloilleen. Ennustamme silti bruttokansantuotteen supistuvan 0,2 prosenttia tänä vuonna.

Loppuvuodelle on hyviä syitä odottaa suhdanteen piristymistä: Euroopan keskuspankin koronlaskut, hidastunut inflaatio ja korkeammat palkat yhdessä vientimarkkinoidemme elpymisen kanssa. Eurooppa onkin elpymässä. Nollakasvuvuoden jälkeen myös EU:n ja euroalueen taloudet pinnistivät alkuvuonna lievään nousuun – vaimeaan, mutta odotuksia parempaan.

Suomen talouden kannalta Euroopan piristyminen tuli vain ”väärästä suunnasta”. Eteläisen Euroopan matkailun ja muun palvelusektorin kukoistus ei meitä auta. Päinvastoin se kiihdytti palvelusektorin hintojen, eli pääasiassa palkkojen, nousua, ja siten viivästytti Euroopan keskuspankin koronlaskuja.

Lataa Avaa

Harmillista on, että tärkeimpiin kauppakumppaneihimme kuuluvan Saksan tilanne on samankaltainen kuin meillä. Saksan talouskehitys on tänä vuonna jäämässä suurten G7-maiden hännänhuipuksi. Rahapolitiikan keventyessä ja lyhyen aikavälin suhdanteen normalisoituessa jäljelle jäävät niin Suomessa kuin Saksassakin syvemmät talouden rakenteiden ongelmat. Saksan talousmalli on perustunut vientiin suuntautuvaan teollisuuteen, jolle energian hintojen nousu oli kova isku – kuten Saksan yhteiskunnalle laajemminkin.

Saksan talous kasvoi pitkään viennistä Kiinan kasvaville markkinoille. Nyt vientivetoinen talous kärsii kaupanesteistä ja Kiinan muuttumisesta yhä enemmän asiakkaasta kilpailijaksi. Samalla kun Saksan valtio tukee voimakkaasti tiettyjä aloja, kuten puolijohdeteollisuutta, siirtävät muiden alojen yritykset tehtaitaan jo Kiinaan, lähemmäs asiakkaitaan. Lisäksi Saksa kärsii ikääntyvästä väestöstä sekä julkisten koulutus- ja infrainvestointien puutteesta.

Saksassa ovatkin pinnalla osin samat kysymykset kuin Suomessa: kuinka saada osaavia työntekijöitä ikääntyvään maahan ja kuinka parantaa talouden rakenteita pitkäaikaisesti sen sijaan, että ongelmia laastaroidaan valtiontuilla.

Onneksemme sentään Yhdysvaltojen talous on yllättänyt vahvuudellaan kiristyneen rahapolitiikan edessä. Vuonna 2023 jo suurempi osuus Suomen tavaraviennistä suuntautui Yhdysvaltoihin kuin Saksaan. Atlantin takanakin suhdanne heikkenee, mutta kyse on ennemmin ylikuumentuneen talouden normalisoitumisesta kuin taantumisesta. Osin syynä on se, että kevyenä jatkunut finanssipolitiikka on pehmentänyt korkeiden korkojen vaikutuksia.

Suomen viennin rakenteen monipuolistuminen auttaisi entisestään maantieteellistä hajauttamista ja suojaisi talouttamme suhdanteiden heilunnalta. Maailmantalouden ja vientimarkkinoiden kasvu lisää Suomen vientiä vain, jos tuotamme tavaroita ja palveluita, joiden kysyntä kasvaa. Tänä vuonna Suomen tavaravienti on odotettua heikompaa. Kevään lakot olivat odotettua pidemmät, eikä erityisesti metalliteollisuuden tilauksissa näy vielä kasvua. Lakot, laivanrakennukset, toimitushäiriöihin varautuminen sekä vähentynyt kysyntä näkyivät poikkeuksellisena varastojen kasvuna. Varastojen purkamisen takia tuontitarve vähenee vielä tänäkin vuonna. Lähivuosina sekä vienti että tuonti kasvavat kutakuinkin saman verran, joten nettoviennistä ei ole Suomen talouskasvun kiihdyttäjäksi.

Näin ollen lähivuosien talouskasvu on kotimaisen kysynnän varassa. Ensi vuonna Suomen bkt kasvaa 1,4 prosenttia. Investoinnit supistuvat vielä tänä vuonna, vaikka julkiset investoinnit paikkaavat yksityisten investointien heikkoutta. Rakennusinvestointeihin liittyy epävarmuutta, mutta ensi vuodelle odotamme investointien jo selvästi kasvavan.

Yksityisen kulutuksen kasvu jää tänä vuonna melko vaatimattomaksi. Vuoden 2022 ostovoimakriisistä huolimatta kotitaloudet ovat jatkaneet kuluttamista viime vuoden tapaan. Kotitalouksien ostovoima paranee tänä vuonna hieman odotettua vähemmän, kun työtunneilla mitattu tehdyn työn määrä vähenee, ja siten myös palkkasumman kasvu on hidasta. Julkisen talouden sopeutustoimet myös osaltaan hillitsevät sekä yksityisen että julkisen kulutuksen kasvua.

Taulukko: ETLA S24.2/y01t

Suomen huoltotase

	Arvo, mrd. e2	Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä	2023	2022	2023	2024E	2025E	2026E
Bruttokansantuote markkinahintaan	274,9	1,3	-1,2	-0,2	1,4	1,3
Tuonti	116,3	8,4	-6,6	-1,0	7,1	3,9
Tavarat	74,5	5,2	-11,5	-2,8	7,5	4,8
Palvelut	41,8	15,4	4,4	0,0	6,6	2,5
Kokonaistarjonta	391,2	3,3	-2,8	-0,4	3,0	2,1
Vienti	115,6	3,6	-0,1	-1,6	7,1	4,1
Tavarat	83,8	2,1	2,1	-4,5	7,4	3,9
Palvelut	31,8	7,3	-6,0	6,3	6,6	4,5
Investoinnit	61,8	2,5	-8,8	-3,0	4,7	3,0
Yksityiset	50,7	2,7	-9,4	-4,9	4,0	2,1
Julkiset	11,1	1,3	-5,7	5,8	7,4	6,6
Kulutus	215,8	0,9	1,2	0,3	0,6	0,7
Yksityinen	145,3	1,8	0,2	0,2	1,1	1,2
Julkinen	70,4	-1,0	3,4	0,6	-0,6	-0,3
Varastojen muutos1	-2,0	1,9	-3,1	0,5	0,0	0,0
Kokonaiskysyntä	391,2	3,3	-2,8	-0,4	3,0	2,1
Kotimainen kysyntä	275,6	3,2	-3,8	0,1	1,4	1,2
Julkinen kysyntä	81,5	-0,7	2,1	1,3	0,5	0,7
		Hinnan muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä		2022	2023	2024E	2025E	2026E
Bruttokansantuote		5,4	3,9	1,0	2,1	2,0
Tuonti		19,4	-2,7	-1,5	-1,8	-0,5
Vienti		18,6	-4,8	-2,6	-2,0	-0,6
Investoinnit		6,5	4,9	0,9	2,0	2,0
Kulutus		5,9	4,9	1,7	2,2	2,1
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Valtion velkaantuminen ei lopu

Julkisyhteisöjen alijäämä viime vuodelta kasvoi tilastotarkistuksessa 2,9 prosenttiin. Hallituksen sopeutusohjelma hillitsee erityisesti kulutus- ja sosiaaliturvamenojen kasvua 3–4 mrd. eurolla vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi viime kevään kehysriihessä hallitus päätti erityisesti valtiontalouteen kohdistuvista 3 mrd. euron lisäsopeutuksista vuosina 2025–2028. Toisaalta paikallishallintosektorin monivuotinen palkkaohjelma, eläkkeet, korkomenot ja investoinnit infraan sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen ylläpitävät vielä julkisten menojen kasvua. Eläkkeiden indeksien jäädyttämisen sijaan hallitus kiristää eläketulon verotusta, jolloin eläkemenojen kasvu jatkuu. Tulopuolen toimista merkittävin on arvonlisäveron kiristys.

Menoleikkauksista huolimatta julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyy korkealla, kun samaan aikaan menot kasvavat toisaalla. Siksi myös kansainvälinen luottoluokittaja Fitch heikensi Suomen valtion luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi elokuussa 2024. Muutos tarkoittaa sitä, että luottoluokittaja arvioi valtion velkakehitykseen liittyvien riskien olevan kasvussa.

Lataa Avaa

Samaa viestiä kertovat valtionlainojen markkinakorot. Yleisen korkotason noustua sijoittajat ovat alkaneet vaatia Suomelta aiempaa korkeampaa tuottoa suhteessa Saksaan, Ruotsiin tai Tanskaan. Ero ei ole järin suuri, mutta kuitenkin selvä. Suomen pitkät markkinakorot seuraavatkin nykyään Ranskaa, jonka pitkään jatkunutta velkaantumista pyritään suitsimaan EU:n liiallisen alijäämän menettelyllä.

Taulukko: ETLA S24.2/y02t

Eräitä keskeisiä ennusteita

	2021	2022	2023	2024E	2025E	2026E
Kuluttajahintainflaatio, %	2,2	7,1	6,3	1,6	1,3	1,6
Ansiotason muutos, %	2,4	2,4	4,2	3,2	3,2	2,7
Työn tuottavuus, %	0,8	-1,2	-1,5	0,0	1,0	0,9
Työttömyysaste, %	7,7	6,8	7,2	8,0	7,6	7,3
Työllisyysaste, %	76,7	78,4	78,7	77,1	77,5	78,3
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %1	-3,3	-0,3	-0,5	2,9	-0,8
Vientikysyntä, %	6,4	2,9	1,0	1,5	2,2
Vaihtotaseen jäämä, % bkt:sta	0,4	-2,4	-1,1	-1,5	-1,5	-1,4
Teollisuustuotanto (tuotos), %	3,7	1,5	-4,5	-2,2	3,1	2,6
Julkinen rahoitusasema, % bkt:sta	-2,8	-0,5	-2,9	-3,8	-3,0	-2,9
Julkinen velka, % bkt:sta	72,6	73,5	76,6	81,0	82,0	83,2
Euribor 12 kk, %	-0,5	1,1	3,9	3,3	2,8	2,2
Euroalueen bkt, %	6,0	3,5	0,5	0,7	1,7	1,7
Euroalueen kuluttajahintainflaatio, %2	2,6	8,4	5,4	2,5	2,0	2,0
1 Nimelliset yksikkötyökustannukset kilpailijamaissa suhteessa Suomeen.
2 Yhdenmukaistettu indeksi.
Lähteet: AMECO (Euroopan komissio), Eurostat, European Money Markets Institute (EMMI), OECD, IMF, China National Bureau of Statistics (NBS), Tilastokeskus, Etla.