Työmarkkinatilanne pysyi hyvänä kesään asti mutta viilenee syksyllä. Ensi vuonna työllisyys jälleen nousee, ja työttömyys vähenee talouden kääntyessä kasvuun. Kuluvan vuoden kesällä työllisiä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin Suomessa.

Työllisten määrä jatkoi kasvussa alkuvuonna, ja työllisiä on nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Työllisyys on kasvanut työmarkkinoiden ulkopuolisten aktivoituessa, mikä on nostanut osallistumisastetta. Työllisten määrän kasvu selittyy osittain osa-aikatyön lisääntymisellä, mutta myös kokoaikaisia työllisiä on ollut selvästi aiempaa enemmän. Pandemian aikana noussut pitkäaikaistyöttömyys lähti laskuun viime vuoden kesällä, mutta vuoden lopulla pitkäaikaistyöttömiä oli vielä huomattavasti enemmän kuin ennen pandemiaa. Kesällä pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun.

Loppuvuonna työllisten määrä vähenee seuraten heikosti kehittyvää taloutta. Työmarkkinat ovat jo viilentyneet, koska esimerkiksi avoinna olevia työpaikkoja on jo selvästi vähemmän kuin alkuvuonna. Näin myös työttömien määrä kasvaa tänä vuonna. Ennusteemme mukaan työllisyys pysyy kuitenkin kohtuullisella tasolla tänä vuonna, ja työttömien määrä ei kasva pandemiavuosien 2020–2021 tasolle. Talouden kääntyessä selvemmin kasvuun ensi vuonna myös työllisten määrää lähtee uudelleen kasvuun. Vuosina 2024 ja 2025 työllisyys kasvaa, ja työttömien määrä vähenee. Ennusteemme mukaan työttömyysaste on 6,4 prosenttia ja työllisyysaste 20–64-vuotiaiden ikäryhmässä 80,0 prosenttia vuonna 2025.

Lataa Avaa

Viime vuonna työllisyys kohentui erityisesti palvelualoilla ja teollisuudessa. Rakennusalan työllisten määrä väheni selvästi vuoteen 2021 nähden ja oli vuoden lopussa edelleen laskussa. Myös kaupanalan työllisten määrä väheni jo selvästi loppuvuonna, ja määrä on jatkanut supistumista alkuvuonna. Rakennusalalla työllisten määrä on pysynyt alkuvuonna rakentamisen heikosta tilanteesta huolimatta muuttumattomana. Lomautukset ovat kuitenkin kasvaneet alalla kesän aikana. Teollisuudessa kasvu jatkui alkuvuonna mutta kääntyi laskuun kesän lopulla. Myöskään palvelualojen työllisten määrä ei ole enää kasvanut kesän jälkeen. Näin ollen työllisten määrän ennustetaan laskevan kesän huipusta loppuvuonna.

Tehdyt työtunnit kasvoivat viime vuonna selvästi hitaammin kuin työllisten määrä. Työtuntien työllisyyttä hitaampaa kasvua selittää osittain osa-aikaisten työntekijöiden aiempaa suurempi osuus. Tehdyt tunnit kasvoivat vielä vuoden alussa, mutta kesän aikana tehtyjen tuntien määrä on kääntynyt laskuun. Rakentamisen tehdyt työtunnit ovat jatkaneet supistumistaan kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Ennusteemme mukaan myös tehdyt työtunnit supistuvat tänä vuonna mutta kasvavat taas vuosina 2024 ja 2025.

Vuosien 2024 ja 2025 työllisyyden kasvu selittyy valtaosin sillä, että euroalueen ja Suomen talous kääntyy uudelleen selvemmin kasvuun rahapolitiikan kireyden höllentyessä, mutta työllisyysennustettamme nostavat myös hallitusohjelmassa esitetyt työmarkkinoihin kohdistuvat toimet. Ennusteemme mukaan kaavaillut toimet vaikuttavat työmarkkinoihin niin, että uusia työllisiä tulee sekä työttömistä että työvoiman ulkopuolelta.

Taulukko: ETLA S23.2/e03t

Työvoimatase

	Määrä	Vuosikasvu, %
	2021	2022	2023E	2024E	2025E
Työvoima (1 000 henk.)	2,766	1,6	0,6	0,3	0,5
Työlliset (1 000 henk.)	2,555	2,5	0,1	0,8	1,0
Työttömät (1 000 henk.)	212	-10,4	7,0	-5,6	-5,5
Tehdyt työtunnit (milj.)	4,302	2,2	-0,4	0,4	0,5
	Osuudet, %
Osallistumisaste1, %	67,1	68,2	68,8	69,2	69,6
Työllisyysaste2, %	76,6	78,1	77,9	79,0	80,0
Työttömyysaste3, %	7,7	6,8	7,2	6,8	6,4
1 Työllisten ja työttömien osuus työikäisestä väestöstä (15–74-vuotiaat).
2 20–64-vuotiaat.
3 15–74-vuotiaat.
Lähde: Tilastokeskus, Etla.