Inflaatio on sitkeää ja ohjauskorkojen nostot jatkuivat kesällä. Nyt syksyllä korot saavuttavat lakipisteensä. Kiristynyt rahapolitiikka vaikuttaa viiveellä ja heikentää myös ensi vuoden kasvunäkymiä. Tänä vuonna talouskasvu euroalueella on vaatimatonta, vaikka laajamittaiselta taantumalta vältytään. Euroalueella talouskasvu kiihtyy hitaasti taas ensi vuonna rahapolitiikan löystyessä.

Maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet hieman alkuvuodesta. Arvioimme maailmantalouden kasvavan 2,6 prosenttia tänä ja 2,8 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2025 kasvu kiihtyy ollen 3,3 prosenttia. Arviomme ei poikkea oleellisesti merkittävimpien maailmantaloutta ennustavien tahojen näkemyksistä. Kehittyneet taloudet kasvavat selvästi hitaammin kuin kehittyvät taloudet ennustehorisontilla.

Voimakas inflaatio on alkanut hidastua eri puolilla maailmaa, ja keskuspankkien koron nostot ovat tasaantuneet kesän aikana. Merkittävimmistä talouksista vain Japanissa ja Kiinassa inflaatio on ollut selvästi hitaampaa, ja ohjauskorkoja ei ole tarvinnut nostaa. Inflaatio ei ollut itsestään ohimenevää, vaikka se on nyt selvästi hidastumassa. Tarjontapuolen ongelmat ovat väistyneet, mikä näkyy raaka-aineiden ja energian hintojen voimakkaana laskuna, mutta niiden hintapiikit ovat välittyneet talouden muihin hintoihin ja palkkoihin vahvan kysynnän tukemana. Näin pohjainflaatio ja palveluinflaatio ovat olleet myös voimakkaita. Keskuspankit ovat joutuneet nostamaan ohjauskorkojaan voimakkaasti. Näyttäisi myös siltä, että koronlaskut tulevat tapahtumaan hitaammin kuin nostot.

Lataa Avaa

Inflaatioon liittyy edelleen riskejä. Korkojennostot vaikuttavat vasta viiveellä täysimääräisesti talouteen. Näin maailmantalous saattaa hidastua selvästi ennakoitu voimakkaammin loppuvuonna ja ensi vuonna. Toisaalta inflaatio saattaa osoittautua odotettua sitkeämmäksi. Esimerkiksi voimakas palkkojen nousu euroalueella saattaa edellyttää korkojen lisänostoja kiihtyvän inflaation myötä.

Ukrainan sodan päättyminen ei ole näköpiirissä. Sodan lopputulema on edelleen avoin, ja eskaloituminen on yhä mahdollista. EU-maat onnistuivat väistämään vakavan energiakriisin viime talvena osin leudon talven vuoksi. Sodan alettua EU-maissa on pyritty korvaamaan Venäläistä tuontienergiaa ja lisäämään korvaavia energiamuotoja. EU-maat eivät kuitenkaan ole pystyneet täysin irtautumaan Venäjän energiavarannoista. Energiatuotteita virtaa Venäjältä yhä muualle maailmaan, mikä vaikuttaa globaaliin tarjontaa ja hintoihin. Näin myös ensi talvena EU-maiden energianhuoltoon liittyy epävarmuutta.

Lataa Avaa

Pandemia ja Ukrainan sota osoittivat konkreettisesti, miten riippuvaisia länsimaat ovat globaalista vaihdannasta. Globaalit toimitusketjut voivat häiriintyä Kiinan ja lännen välien viilentyessä lisää. Kiinassa on merkittävästi puhtaille energiamuodoille tärkeitä raaka-aineita, kun se taas tuo lännestä edelleen paljon korkean teknologian tuotteita. Hiljattain Kiina on rajoittanut tiettyjen vähäpäästöisten energiatuotteiden valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden vientiä. Yhdysvallat taas on rajoittanut korkean teknologian tuotteiden vientiä Kiinaan. Tilanne on vaikea, koska Kiinan ja lännen taloudelliset kytkökset ovat syvät, mikä toisaalta hillitsee vastakkainasettelua mutta samalla luo moninaisia edellytyksiä tälle.

Maiden välinen tukikilpailu (”subsidy race”) on vauhdissa, kun Yhdysvaltojen Inflation Reduction Act -tukipaketti näyttäisi lisänneen merkittävästi puhtaan energian investointihankkeita Yhdysvaltoihin. EU:ssa taas hankkeita ei ole vireillä yhtä paljon, vaikka EU:ssakin on pyritty lisäämään näitä investointeja esimerkiksi valtavalla Next Generation EU -tukipaketilla. Pelkona on, että EU:ssa suuret yksittäiset maat saattavat lähteä tukemaan hankkeita kansallisesti, mikä voisi vääristää kilpailua EU:n yhteismarkkinoilla. Kaikkiaan Yhdysvaltojen, EU:n ja Kiinan markkinainterventiot voivat kiihdyttää globaalia inflaatiota, koska vähäpäästöisten energiamuotojen tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden ja välituotteiden kysyntä vahvistuu. Toisaalta länsimaiden kääntyminen protektionistisempaan suuntaan heikentänee maailmankaupan kehitystä.

Taulukko: ETLA S23.2/k06t

Kansainvälisen talouden ennusteita

	2021	2022	2023E	2024E	2025E
Bkt:n määrän muutokset alueittain, %
Maailma	5,9	3,0	2,6	2,8	3,3
Yhdysvallat	5,9	2,1	1,7	1,2	2,0
Euroalue	5,3	3,5	0,5	1,3	1,7
Saksa	2,6	1,9	-0,5	1,5	1,3
Ruotsi	5,2	2,5	-1,0	1,5	2,0
Kiina	8,1	3,3	4,5	4,5	4,5
Keskeisiä korkoja1, %
FED ohjauskorko	0,3	1,9	5,2	4,8	3,7
EKP ohjauskorko	0,0	0,6	3,8	3,9	3,0
Euribor 12 kk	-0,5	1,1	4,0	3,7	2,9
Euroalueen inflaatio ja työttömyysaste, %
Inflaatio	2,6	8,4	5,4	2,6	2,0
Työttömyysaste	7,7	6,7	6,6	6,6	6,5
1 Vuosikeskiarvo.
Lähteet: OECD, Eurostat, EKP, FED, European Money Markets Institute (EMMI), Macrobond, Etla.

Suomen vientikysyntä kasvaa globaalia taloutta hitaammin

Ennustetta Yhdysvaltojen talouskasvulle on korjattu tälle vuodelle ylöspäin vahvan alkuvuoden takia. Ensi vuoden kasvua on korjattu alaspäin keväästä. Työllisyystilanne Yhdysvalloissa on pysynyt edelleen vahvana, ja avoimia työpaikkoja on yhä huomattavasti edellisvuosia enemmän. Työvoimakustannusten kasvu on ollut kuitenkin alkuvuonna merkittävästi viime vuotta hitaampaa. Inflaatio on alkanut selvästi hidastumaan Yhdysvalloissa, ja odotusten mukaan inflaatio on lähellä 2 prosenttia vuoden 2024 lopulla.

Euroalueen talous on kasvanut edelleen vaimeasti vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä. Kevään ennustetta euroalueelle on korjattu vähän ylöspäin, mutta arvioimme yhä, että vuosikasvu jää hyvin vaatimattomaksi. Vuoden 2024 kasvu on aiemmin arvioitua aavistuksen hitaampaa. Työmarkkinatilanne euroalueella on edelleen vahva, mutta viilentyminen on edessä. Esimerkiksi Saksassa avoimia työpaikkoja on huomattavasti alkuvuotta vähemmän, ja Italiassa työttömien määrä on jo kasvanut. Inflaatio on alkanut hidastua, mutta työvoimakustannusten kasvu on ollut alkuvuonna voimakasta.

Ennusteemme mukaan sekä FED että EKP päättävät korkojen nostot syksyllä. Inflaation hidastuessa selvästi vuoden loppuun tultaessa vuonna 2024 molemmat aloittavat koron laskut. Korkoja lasketaan kuitenkin hitaammin kuin niitä nostettiin. Vuoden 2025 aikana koronlaskut jatkuvat. Euron kurssi on jo kesän aikana sahannut lähelle pandemiaa edeltävää keskimääräistä tasoaan. Oletamme euron kurssin pysyvän keskimäärin tällä tasolla, koska korkoero on tulevina vuosina melko stabiili ja euroalueen talouteen liittyvä epävarmuus hälvenee.

Lataa Avaa

Kevään ennustetta Kiinan taloudesta on korjattu alaspäin viimeisten tietojen valossa. Kiinan talouden odotetaan kuitenkin kasvavan vuosittain 4–5 prosenttia tänä vuonna ja seuraavana kahtena vuotena. Kiinan taloudessa on paljon riskitekijöitä, jotka voisivat heikentää merkittävästi maan talouskasvua ja siten myös maailman taloutta. Japanin, joka ei ole nostanut ohjauskorkoaan inflaation ollessa maltillisempaa, odotetaan kasvavan kohtalaisesti. Intian odotetaan kasvavan voimakkaasti, vaikka tänä vuonna kasvu on hieman seuraavia vaimeampaa.

Saksan ja Ruotsin talouksien odotetaan kehittyvän tänä vuonna heikosti. Saksan talous on supistunut vuoden ensimmäisellä puoliskolla, kun taas Ranskan ja Italian taloudet ovat edelleen kasvaneet. Ruotsissa voimakas inflaatio, korkojen nousu, kuluttajien velkaisuus ja asuntojen hintojen raju lasku heikentävät yksityistä kulutusta. Britannian talouden kasvuodotukset ovat kohentuneet vähän keväästä, mutta talouden ei kuitenkaan odoteta kasvavan tänä vuonna. Baltian maista Viron ja Liettuan talouskasvun odotetaan jäävän heikoksi kuluvana vuonna, mutta Latvian kasvuodotukset ovat selvästi parantuneet keväästä. Kaikkiaan Suomen vientikysyntä kasvaa selvästi globaalia taloutta hitaammin vuoden 2023 aikana.