Pitkittyvästä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa seuraa myös talousvaikutuksia, jotka ovat laajempia kuin vielä keväällä arvioimme. Ennustamme euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia mutta ensi vuonna enää 0,8 prosenttia. Rajuimmat vaikutukset havaitaan Venäjän taloudessa, kun teknologian vientiin liittyvät pakotteet alkavat vähitellen purra.

Ennustamme maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,0 ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Kuluvan vuoden ennustetta on laskettu noin prosenttiyksikön verran ja ensi vuodenkin ennustetta noin puoli prosenttiyksikköä maaliskuun suhdanne-ennusteesta. Maailmantalous sopeutuu uuteen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen myös seuraavina vuosina. Vuodelle 2024 ennustamme maailmantalouteen 3,0 prosentin kasvua.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa talouteen ainakin kolmen mekanismin kautta. Ensinnäkin se lisää taloudellista epävarmuutta, mikä voi lykätä yritysten ja kotitalouksien investointeja sekä työllistämispäätöksiä.

Hyökkäyksellä on toisaalta epävarmuuden kautta välittyvä vaikutus öljyn ja muiden raaka-aineiden hintoihin. Markkinoilla pyritään hinnoittelemaan sellainenkin mahdollisuus, ettei venäläinen öljy pääse normaaliin tapaan lainkaan maailmanmarkkinoille. EU on päättänyt luopua venäläisen öljyn tuonnista asteittain kuluvan vuoden aikana. Lisäksi EU:n ja Britannian kaavailemat pakotteet liittyen venäläisen öljyn rahtauksen vakuutuksiin saattavat aiheuttaa öljyn hintaan suuriakin muutoksia. Venäjä ja Ukraina ovat myös tärkeitä ruoan ja teollisuuden raaka-aineiden sekä lannoitteiden viejiä, eivätkä nämä tuotteet liiku tällä hetkellä normaaliin tapaan maailmanmarkkinoilla. Kuvattua vaikutuskanavaa voisi kutsua hyökkäyksen aiheuttamaksi inflaatiosokiksi, vaikka se syntyykin osittain epävarmuussokin seurauksena.

Ehkä merkittävin vaikutus välittyy kuitenkin EU:n ja muiden länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden kautta. Tämän vaikutuskanavan voisi erotella hyökkäyksen aiheuttamaksi ulkomaankauppasokiksi. EU on asettanut suoria vientirajoitteita useille tuotteille, näistä tärkeimpinä puolustusteollisuuteen ja osaan teknologiaviennistä (esim. sähkölaitteet sekä koneet ja laitteet) kohdistuvat pakotteet. Tätäkin voimakkaampia ovat pankkien väliseen maksuliikenteeseen kohdistuvat SWIFT-viestijärjestelmän pakotteet. Teoriassa, kaikkiin pankkeihin kohdistuessaan, tämä voisi lopettaa lähes kaiken ulkomaankaupan maksuliikenteen kehittyneiden maiden ja Venäjän välillä (pois lukien ehkäpä puhelimella ja faksilla tapahtuvat maksujen vahvistukset).

SWIFT-pakotteet koskevat tällä hetkellä kymmentä venäläistä ja neljää valkovenäläistä pankkia. Lisäksi useat venäläiset pankit ovat suoraan EU:n/Britannian/Yhdysvaltojen pakotelistalla, mikä ehkäise maksuliikenteen niiden ja länsimaisten pankkien välillä. Lisäksi länsimaiset pakotteet jäädyttivät noin puolet Venäjän keskuspankin valuuttavarannosta, millä on merkittäviä vaikutuksia maan pankkijärjestelmään.

Venäjän aloittaman sodan lisäksi toinen maailmantalouden kasvua hidastava tekijä on rahapolitiikan kiristyminen kuluvan vuoden aikana. Yhdysvaltojen inflaatio nousi kesäkuussa jopa 9,1 prosenttiin, vaikkakin rauhoittui heinäkuussa hieman, 8,5 prosenttiin. Inflaatiota ovat nostaneet etenkin energian hinnat. Silti myös energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio on ollut viime kuukaudet noin 6,0 prosentin tuntumassa (heinäkuussa 5,9 %). Hintojen nousu vaikuttaakin olevan siirtymässä hitaammin muuttuviin komponentteihin kuten palveluiden ja asumisen (ennen kaikkea vuokrien) hinnat. Inflaation nopea kiihtyminen ja laajeneminen yhä suurempaan joukkoon hyödykkeitä on yllättänyt niin keskuspankkiirit kuin markkinatoimijatkin, ja nyt keskuspankit reagoivat siihen voimakkailla toimilla.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nostanee ohjauskorkoa tänä vuonna vielä pariin otteeseen niin, että ohjauskorot päätyvät loppuvuonna vaihteluvälille 3,25–3,5. Niinpä rahapolitiikka on muuttumassa asteittain kiristäväksi ja siksi inflaatiota hillitseväksi. Myös keskuspankin taseen supistaminen etenee tänä ja ensi vuonna. Ennustamme, että Fed nostaa ohjauskorkoja ensi vuonna vielä kertaalleen.

Taulukko: ETLA S22.2/k01t

Bruttokansantuotteen määrän muutokset alueittain, %

	Paino1						Keskimäärin
	2019	2020	2021	2022E	2023E	2024E	2022–26E
Maailma	100,0	-3,2	6,1	3,0	2,5	3,0	3,0
Euroalue	12,5	-6,5	5,3	2,6	0,8	1,6	1,7
Saksa	3,5	-4,6	2,9	1,0	0,5	2,0	1,6
Ranska	2,4	-7,9	6,8	2,4	1,2	1,5	2,0
Italia	2,0	-9,1	6,6	2,8	1,0	1,8	1,8
Suomi	0,2	-2,2	3,0	2,0	-0,1	1,7	1,3
EU	15,5	-5,9	5,2	2,7	1,2	1,7	1,8
Ruotsi	0,4	-2,2	5,1	2,0	1,2	2,5	2,1
Yhdysvallat	15,9	-3,4	5,7	2,2	1,3	2,7	2,3
Iso-Britannia	2,4	-9,4	7,4	3,1	0,5	1,0	1,4
Venäjä	3,1	-3,0	4,7	-5,5	-4,0	-0,5	-1,5
Aasia	39,3	-2,8	5,2	4,2	3,9	4,7	4,3
Kiina	17,4	2,3	8,1	3,0	4,0	4,0	3,8
Japani	4,1	-4,5	1,7	1,8	1,5	1,0	1,4
Intia	7,1	-7,3	8,7	7,5	6,0	6,0	6,3
1 Ostovoimapariteettipainot.
Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, NiGEM, Etla.

Myös euroalueen inflaatio on noussut EKP:n arvioita nopeammin. Heinäkuun inflaatio oli valuutta-alueella jo 8,9 prosenttia. Lukema on selvästi korkein kuukausihavainto valuutta-alueen olemassaolon aikana. Energian ja prosessoimattoman ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli heinäkuussa 5,0 prosenttia, joten myös euroalueen inflaatio on laajentunut laajempaan joukkoon hyödykkeitä.

EKP tähtää uudistetun mandaattinsa mukaan 2 prosentin inflaatiovauhtiin keskipitkällä aikavälillä. Odotamme, että EKP nostaa ohjaus- ja talletuskorkoa vuosina 2022 ja 2023 useamman kerran, jotta alueella päästäisiin lähemmäksi neutraaleja rahapolitiikan oloja. Venäjän eskaloiman konfliktin myötä noussut taantuman riski kuitenkin asettaa rajoitteen korkojen nostotahdille. Niinpä EKP etenee pienemmin askelin kuin esimerkiksi Fed Yhdysvalloissa. Kuluvan vuoden lopussa ohjauskorko saattaa olla edelleen 1,25 prosentin tasolla; korkojen nostoja jatketaan hitaasti ensi vuoden alussa.

Lataa Avaa

Euroalueen talous kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä Eurostatin flash-estimaatin perusteella. Myös vuoden ensimmäiselle neljännekselle kirjattiin kasvua, 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kuluva vuosi onkin lähtenyt talousalueella käyntiin odotuksia paremmin. Kuluttajaluottamus on kuitenkin heikentynyt rajusti kesän aikana samalla, kun ostopäällikköindeksit ovat suistuneet lähelle nollakasvua indikoivaa rajaa. Erityisesti venäläisestä kaasusta riippuvainen Saksa keikkuu taantuman rajoilla. Onkin varsin suuri riski sille, että talousalue ajautuu taantumaan ensi vuoden alkuun tultaessa – varsinkin, jos Venäjä lopettaa kaasuviennin alueelle.

Kiina on jatkanut nollapolitiikkaansa koronaviruksen suhteen, mistä on seurannut laajoja sulkutoimia eri asutuskeskuksissa. Politiikka onkin hidastanut palvelusektorin toipumista pandemiasta ja aiheuttanut häiriöitä teollisuuslaitosten toimintaan. Samalla maan kiinteistösektorin velkaongelmat ovat pahentuneet. Ennustamme Kiinan talouden kasvavan 3 prosenttia tänä vuonna ja 4 prosenttia ensi vuonna.

Venäjän hyökkäyssodasta vauhtia saanut öljyn hinnan nousu on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa ja lisännyt tyytymättömyyttä politiikantekijöitä kohtaan. Öljyn Brent-laadun hinta onkin noussut tammi-heinäkuussa keskimäärin noin 58 prosentin vuosivauhtia. Korkeimmillaan öljyn hinta kävi sodan alussa jo yli 125 dollarissa tynnyriltä. Ennustamme öljyn Brent-laadun hinnan olevan kuluvan vuoden lopussa keskimäärin 105 dollaria tynnyriltä.

Lataa Avaa

Euroalueen talousmoottorin Saksan näkymä heikko

Ennustamme euroalueen bkt:n kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia. Ensi vuoden kasvuksi ennustamme enää 0,8 prosenttia. Euroalue ajautuukin nollakasvuun ja lähelle taantumaa ensi vuoden alussa energiahintojen noustessa ja rahapolitiikan samaan aikaan kiristyessä.

Euroalueen maista Venäjälle asetetuista pakotteista kärsivät suoraan voimakkaimmin ne maat, joilla on eniten kauppaa Venäjän kanssa eli Baltian maat sekä Suomi. Sittenkin pelkästään kauppavaihtoa kriittisemmäksi on käymässä energiariippuvuus Venäjästä. Energian suhteen Venäjästä erittäin riippuvaisia euroalueen maita ovat muun muassa Saksa ja Italia, jotka toivat noin puolet kaasustaan Venäjältä ja kuluttivat sitä määrällisestikin paljon. Venäjä on jo tätä kirjoitettaessa vähentänyt kaasuvientinsä Saksaan noin 20 prosenttiin normaalista tasosta. Saksa onkin varautumassa kaasuntuonnin kokonaan loppumiseen Venäjältä.

Korkea kaasun hinta nakertaa kotitalouksien ostovoimaa monissa muissakin kaasua lämmitykseen käyttävissä euroalueen maissa. Saksan talous hoippuu jo syksyllä taantuman partaalla, sillä toisella neljänneksellä sen talous ei kasvanut lainkaan ensimmäisestä neljänneksestä. Energian hinnan nousun lisäksi Saksan viennistä riippuvainen talous kärsii Kiinan jatkuvista koronasuluista ja komponenttien saatavuusongelmista auto- ja elektroniikkateollisuudessa. Ennustamme Saksan talouden kasvavan 1 prosentin tänä vuonna ja vain 0,5 prosenttia ensi vuonna.

Taulukko: ETLA S22.2/k05t

Euroalueen talouslukuja, %

	2020	2021	2022E	2023E	2024E
Yksityinen kulutus	-7,9	3,6	2,3	1,0	1,5
Julkinen kulutus	0,9	3,9	1,5	1,0	1,0
Kiinteät bruttoinvestoinnit	-6,7	3,9	3,0	1,0	1,5
Vienti	-9,2	10,4	1,0	2,0	3,0
Tuonti	-8,8	8,1	2,0	3,0	3,0
Bkt	-6,5	5,3	2,6	0,8	1,6
Teollisuustuotanto	-7,7	7,8	1,0	0,5	1,5
Inflaatio, HICP	0,3	2,6	6,8	3,8	2,0
Työttömyysaste	8,0	7,7	7,1	7,2	7,1
Julk. sek. tasapaino, per bkt	-7,1	-5,1	-4,5	-4,0	-3,5
Julk. sek. velka, per bkt	97,2	95,6	95,0	95,5	95,5
Lähteet: OECD, Eurostat, NiGEM, Etla.

Euroalueen eteläiset maat ja erityisesti niiden palvelusektorit kannattelevat valuutta-alueen taloutta ennustevuosina. Muun muassa Ranskan, Italian ja Espanjan taloudet hyötyvät turismin elpymisestä koronapandemian jäljiltä. Näiden maiden taloudet kasvavatkin euroalueen keskiarvoa nopeammin tänä ja ensi vuonna.

Euroalueen inflaatio oli vielä viime vuonna 2,6 prosenttia. Myös paremmin aitoja hintapaineita kuvaava prosessoimattoman ruoan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli viime vuonna ”vain” 1,5 prosenttia.

Näin matalat inflaatioluvut ovat vaihtuneet toisenlaiseen inflaatioympäristöön tänä vuonna. Heinäkuun inflaatio oli euroalueella jo 8,9 prosenttia, kesäkuunkin 8,6 prosenttia. Vaikka inflaation kiihtyminen on juontunut erityisesti energian hintojen noususta, ovat inflaatiopaineet laajenemassa yhä suurempaan joukkoon hyödykkeitä. Energian ja prosessoimattoman ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli heinäkuussa jo 5,0 prosenttia, kesäkuussakin 4,6 prosenttia. Palveluiden hinnat nousivat heinäkuussa 3,7 prosenttia vuoden takaisesta.

EKP nosti ohjauskorkoa heinäkuussa nollasta 0,5 prosenttiyksikköön. Ennustamme, että EKP nostaa ohjauskorkoa (sekä talletuskorkoa) myös syyskuussa 0,5 prosenttiyksikköä. Sen jälkeen koronnostoja jatketaan kerran loppuvuonna ja edelleen ensi vuoden alussa. EKP on ilmoittanut kiristävänsä rahapolitiikkaa sitä mukaa, kun uudet havainnot taloudesta antavat tukea politiikalle. Taantuman riski euroalueella toimii rajoitteena korkojen nostotahdille.

Lataa Avaa

EKP:ta velvoittaa myös tavoite talousalueen rahoitusmarkkinoiden vakauden säilyttämisestä. Korkoero Italian ja Saksan valtionlainojen välillä nousi keväällä suurimmillaan jo yli 2,5 prosenttiyksikköön. EKP:n ilmoitus uudesta TPI-välineestä – jonka tarkoitus on tarvittaessa tukea valtionlainaostoin rahapolitiikan välittymistä kaikkiin euromaihin sellaisessa tilanteessa, jossa korkoero maiden välillä juontuu muista syistä kuin muutoksista fundamenteissa – on kuitenkin alentanut Saksan ja Italian 10 vuoden valtionlainojen korkoeron tätä kirjoitettaessa 2,1 prosenttiyksikköön. EKP on myös tukenut Italiaa ja muutamaa muuta euroalueen maata kohdentamalla erääntyvistä valtionvelkakirjoista saadut varat juuri näiden maiden velkakirjaostoihin. Sen sijaan uudet arvopapereiden netto-ostot EKP lopetti jo maaliskuussa pandemian aikaisen arvopapereiden (PEPP) osto-ohjelman päättyessä.

Rahapolitiikan kiristämistä tukee myös kireitä työmarkkinoita indikoiva ennätysmatala työttömyysaste. Euroalueen kausitasoitettu työttömyysaste painui alkukesällä jo 6,6 prosenttiin. Esimerkiksi ennen finanssikriisiä vuonna 2008 euroalueen työttömyysaste oli alimmillaan 7,3 prosenttia. Ennustamme euroalueen työttömyysasteen nousevan hivenen ensi vuoden aikana.

Taulukko: ETLA S22.2/y03t

Keskeisiä oletuksia

	Vuosineljänneksen lopussa								Keskimäärin
	2022E				2023E
	Q1	Q2	Q3	Q4	Q1	Q2	Q3	Q4	2022E	2023E	2024E
Euron hinta
USD	1,10	1,06	1,00	1,00	1,00	1,00	1,00	1,00	1,06	1,00	1,00
SEK	10,55	10,62	10,58	10,58	10,58	10,58	10,58	10,58	10,53	10,58	10,58
GBP	0,84	0,86	0,85	0,85	0,85	0,85	0,85	0,85	0,85	0,85	0,85
JPY	130,8	141,7	139,0	139,0	139,0	139,0	139,0	139,0	136,7	139,0	139,0
Ohjauskorot
EKP	0,00	0,00	1,00	1,00	1,25	1,25	1,50	1,50	0,50	1,38	2,00
FED	0,75	1,75	3,25	3,50	3,50	3,50	3,50	3,25	2,31	3,44	3,25
Markkinakorot
Euribor 3kk	-0,46	-0,20	0,65	1,15	1,20	1,30	1,50	1,70	0,19	1,40	2,00
Libor 3kk	0,96	2,29	3,09	3,68	3,78	3,78	3,78	3,64	2,50	3,74	3,58
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b	112,2	117,1	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	104,6	100,0	100,0
Muu kuin energia, vuosimuutos, %	24,3	9,2	-3,4	-4,6	-17,1	-16,4	0,0	0,0	6,1	-9,2	1,3
Lähteet: Macrobond, Etla.

Yhdysvallatkin taantuman partaalla

Voimakkaasti kiristynyt rahapolitiikka ja hidastuva maailmantalous ajaa Yhdysvallatkin taantuman partaalle. Tällä hetkellä arviomme mukaan näyttää kuitenkin siltä, että Yhdysvallat välttäisi taantuman niukin naukin, vaikka mm. 10 ja 2 vuoden valtionlainakorkojen erotus indikoi muuta. Ennustamme Yhdysvaltoihin hidasta kasvua: tänä vuonna maan talous kasvaa 2,5 prosenttia, ensi vuonna enää 1,4 prosenttia.

Yhdysvaltojen talous pääsi nopeasti koronapandemiaa edeltävälle kasvutrendille (viime vuonna sen talous kasvoi 5,7 prosenttia). Tässä auttoivat massiivinen finanssi- ja rahapoliittinen elvytys sekä ainakin aluksi nopeasti käynnistynyt rokottaminen ja talouden avaaminen. Samalla yksityisen kulutuksen painopiste siirtyi palveluista tavaroihin. Yhtäkkisestä siirtymästä seurasi myös tuotannon pullonkauloja eri osissa globaaleja tarjontaketjuja. Hyvä taloustilanne on näkynyt työmarkkinoilla: työttömyysaste on laskenut 3,5 prosenttiin – matalimmalle tasolleen sitten 1960-luvun. Samalla inflaatio on kuitenkin noussut lukemiin, joita Yhdysvalloissakaan ei ole nähty sitten 1980-luvun alun.

Lataa Avaa

Yhdysvaltojen inflaatio kiihtyi kesäkuussa jo 9,1 prosenttiin. Hieman helpotusta saatiin heinäkuussa, kun inflaatioksi kirjattiin ”vain” 8,5 prosenttia. Pohjainflaatio on kuitenkin pysytellyt viime kuukaudet noin 6 prosentissa. Niinpä maan keskuspankki Fed joutuu jatkamaan koronnostoja puolustaakseen inflaatiotavoitettaan, joka on keskimäärin 2 prosenttia.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on nostanut ohjauskorkoja tänä vuonna jyrkästi, vain neljän kuukauden aikana vaihteluväliltä 0,00–0,25 nykyiselle vaihteluvälille 2,25–2,5. Ennustamme, että Fed nostaa ohjauskorkoja kuluvan vuoden loppuun mennessä vielä pariin otteeseen niin, että ohjauskorko asettuisi vaihteluvälille 3,25–3,50. Ensi vuonna Fed nostaa ohjauskorkoja ennusteemme mukaan vielä kerran.

Lataa Avaa

Keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset ehtivät nousta Yhdysvalloissa kevään aikana selvästi, mutta ne ovat kuitenkin maltillistuneet loppukesän aikana. Tällä hetkellä inflaatiosuojatuista valtiolainoista laskettu markkinoiden odotus viiden vuoden keskimääräiselle inflaatiolle on noin 2,7 prosenttia. Vaikuttaisikin siltä, että rahapolitiikan kiristäminen alkaa purra inflaatio-odotuksiin.

Yhdysvalloissa on kongressin välivaalit kuluvan vuoden marraskuussa. On mahdollista, että demokraatit menettävät niukan enemmistönsä kongressissa, minkä jälkeen maassa ei ole odotettavissa suuria talouspoliittisia muutoksia nykyisen presidentin kauden aikana. Biden kuitenkin ehti tehdä vielä yhden, hyvin merkittävän talouspolitiikkapaketin ennen välivaaleja: kesällä kongressi hyväksyi ns. ”Inflation Reduction Actin”, joka sisältää muun muassa noin 370 miljoonan dollarin edestä kannusteita puhtaan energian käytön lisäämiseksi. Pakettiin kuuluu myös terveyspalveluiden kustannuksia laskevia toimia. Paketti tavoittelee Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöjen alentamista 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tehty politiikkakokonaisuus saattaakin olla Bidenin kauden merkittävin perintö talouden rakenteiden muuttamiseksi.

Ruotsin talouskasvu hidastuu

Ennustamme Ruotsin talouden kasvavan tänä vuonna 2,0 prosenttia ja 1,0 prosenttia ensi vuonna. Yksityinen kulutus on kasvun ajuri tänä vuonna, ensi vuonna taas kasvu saa vauhtia ennen kaikkea julkisesta kulutuksesta ja nettoviennistä. Viime vuonna Ruotsin talous kasvoi 5,1 prosenttia.

Konjunkturinstitutet ennustaa Ruotsin talouden vaihtotaseen pysyvän ylijäämäisenä (selvästi yli 4 prosentissa bkt:sta) vuosina 2022–2023 samanaikaisesti, kun julkisen talouden alijäämä on lähellä nollaa. Ruotsin julkisen velan bkt-suhde onkin tänä vuonna reilut 30 prosenttia ja laskee ennustejaksolla sen alle. Ruotsilla on hyvin varaa lisätä puolustusmenoja tai varautua myös laajempaan pakolaistulvaan Ukrainasta. Työttömyysaste kuitenkin pysyttelee Ruotsissa sitkeästi 7 prosentin yläpuolella.

Lataa Avaa

Ruotsissa inflaatio on monen muun länsitalouden tavoin noussut yli 8 prosentin kesän aikana. Ruotsin keskuspankki Riksbanken nostikin ohjauskorkoa kesäkuussa 0,5 prosenttiyksiköllä, 0,75 prosentin tasolle. Keskuspankki on myös viestinyt, että koronnostoja jatketaan loppuvuonna. Konjunkturinstitutet ennustaa Ruotsin inflaation painuvan noin 2 prosentin tasolle vasta vuonna 2024.

Britanniassa elinkustannusten nousu kiihtyy

Ennustamme Britannian talouden kasvavan tänä vuonna noin 3,1 prosenttia, mutta kasvun hidastuvan noin 0,5 prosenttiin ensi vuonna.

Britannian kasvua ennustejaksolla leikkaa työntekijöiden ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen 1,25 prosenttiyksikön efektiivinen korotus sekä samanaikainen kotitalouksien elinkustannusten nousu. Elinkustannuksia nostaa erityisesti sähkön hintakaton tarkistaminen ylöspäin tänä vuonna kahdesti, ensin huhtikuussa ja uudestaan lokakuussa. Toimet leikkaavat kotitalouksien ostovoimaa ja heikentävät maan taloudelle tärkeää yksityistä kulutusta.

Inflaatio kiihtyikin Britanniassa jo 9,4 prosenttiin kesäkuussa. Erityispiirteenä siinä on jatkossakin sähkön hinnan tuntuva kallistuminen: konsulttiyhtiö Consultancy Auxilionen arviossa kotitalouksien keskimääräinen vuosittainen sähkölasku uhkaa nousta jopa 5 000 puntaan ensi vuoden aikana. Hallitus tulee todennäköisesti lisäämään tulonsiirtoja kotitalouksille hintojen nousun kompensoimiseksi. Täsmälliset toimet ovat kuitenkin avoinna.

Englannin keskuspankki aloitti koronnostonsa muita keskeisiä länsimaisia keskuspankkeja aiemmin: se nosti ohjauskorkoa ensimmäisen kerran jo viime vuoden joulukuussa. Koronnostoja on myös sittemmin jatkettu.

Kiinan talous kasvaa aiempaa hitaammin

Ennustamme Kiinan talouden kasvavan 3,0 prosenttia tämä vuonna ja 4,0 prosenttia ensi vuonna. Kasvua hidastaa nollatoleranssi koronalle: politiikka on johtanut jatkuviin, laajoihin sulkutoimiin suurissa asutuskeskuksissa. Sulut ovat palvelusektorin lisäksi haitanneet teollisuuslaitosten ja satamien toimintaa.

Uudeksi (vaikkakin hyvin tiedossa olevaksi) talousongelmaksi muodostui viime vuonna maan paisunut kiinteistösektori. Markkinoilla on pelätty maksukykyongelmien leviävän koko maan kiinteistö- ja pankkisektorille. Kiinteistösektorin ongelmat ovat myös vieneet varoja aluehallinnoilta, jotka ovat aiemmin tienanneet leijonanosan tuloistaan myymällä maata rakennusyrityksille.

Kiinan keskushallinto joutuu jatkossakin vuoroin löysentämään ja vuoroin kiristämään rahoitusoloja, kun se tasapainottelee kasvun ja velkaantumisen hallinnan kanssa. Nyt vaaka on kuitenkin kallistumassa velkahuolista kasvuhuoliin. Viimeisin muutos nähtiinkin 15. elokuuta, kun Kiinan keskuspankki laski yllättäen keskipitkän aikavälin lainakorkoaan.

Geopolitiikka voi tuottaa ikäviä yllätyksiä myös Aasian suunnalla. Kiinan uhkailu Taiwania kohtaan jatkuu samalla, kun maan vähintäänkin passiivinen tuki Venäjän sotatoimille Ukrainassa on etäännyttänyt Kiinaa ja länsimaita entisestään. Taloudellinen yhteistyö lännen kanssa pikemminkin vähentyy kuin kasvaa ennustejaksolla.

Venäjän talouden näkymät sumeat

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Venäjän talouden kehitystä tuleville vuosille on vaikea arvioida. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Venäjän talouden kohtaama sokki olisi pitkäkestoinen mutta ei niin syvä kuin monet tahot alkuun ennakoivat. Ennustamme Venäjän talouden supistuvan 5,5 prosenttia tänä vuonna ja edelleen 4 prosenttia ensi vuonna. Ennusteet ovat kuitenkin vain suuntaa antavia.

Taustalla on hyvä muistaa, että kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot eivät ole kasvaneet maassa Krimin kriisin v. 2014 jälkeen ja ne olivat vielä viime vuonna alemmalla tasolla kuin vuonna 2010. Rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty, talous nojaa raaka-aineiden viennistä saataviin tuloihin samalla, kun EU:n sekä Yhdysvaltojen asettamat pakotteet vähensivät jo ennen viimeaikaista hyökkäystä ulkomaankauppaa ja maahan kohdistuvia investointeja. Jossain määrin Venäjän talous toki ehti jo sopeutua tähän tilanteeseen, hitaamman keskimääräisen kasvun muodossa.

Nyt Venäjä hakee uusia kauppakumppaneita idästä, ennen kaikkea Kiinasta ja Intiasta. Venäjä onkin onnistunut kompensoimaan vähentynyttä öljyn länsivientiä lisäämällä öljynvientiään Kiinaan, Intiaan ja Turkkiin. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan Venäjän öljyn tuotanto olikin kesäkuussa vain 3 prosenttia hyökkäystä edeltänyttä tasoa matalammalla. Saamiensa öljytulojen ansiosta Venäjällä on varaa niin halutessaan katkaista kaasuvienti länteen kokonaan.

Kaiken kaikkiaan Venäjän talouden pitkän aikavälin näkymät ovat kuitenkin surkeat, sillä länsipakotteiden takia maan teollisuus kärsii jatkuvasta komponenttipulasta ja teknologiatuonnin sekä investointien vähyydestä.

Lataa Avaa

Japanin talous nousee koronakuopasta hitaasti

Etla ennustaa Japanin talouden kasvavan 1,8 prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia ensi vuonna. Länsitalouksien joukossa Japani onkin hitaimpia koronapandemiasta palautujia. Japanissa tautia on pidetty kurissa tiukoilla hätätilatoimilla, jotka ovat rajanneet palveluiden käyttöä. Myös ulkomaisia turisteja on päästetty maahan vain tiukin varotoimin.

Palvelusektori on kuitenkin alkanut elpyä monen muun maan tavoin myös Japanissa. Teollisuus on puolestaan kärsinyt jatkuvista komponenttien saatavuusongelmista, joita Kiinan koronasulut ovat pahentaneet. Kiinan jyrkkä koronapolitiikka aiheuttanee Japanin teollisuudelle ongelmia jatkossakin.

Japanissa inflaatio on kiihtynyt vain nimeksi verrattuna siihen, millaista vauhti on ollut muissa länsimaissa: kansallinen pohjainflaatio, josta on puhdistettu tuoreiden ruokatuotteiden hinnat, oli 2,2 prosenttia kesäkuussa. Sittenkin inflaatio oli jo kolmatta kuukautta peräkkäin keskuspankin 2 prosentin inflaatiotavoitteen yläpuolella. Japanin keskuspankki on toistaiseksi pysynyt kannassaan, että inflaation kiihtyminen on väliaikaista, eikä aihetta rahapolitiikan kiristämiseen ole.

Venäjän hyökkäys sekoitti raaka-ainemarkkinat

Raakaöljyn sekä muun muassa maakaasun hinta lähti Venäjän hyökkäyksen alettua kovaan nousuun. Sittemmin raakaöljyn hinta on laskenut selvästi huipputasoltaan, mutta kaasun hinnassa ei ole helpotusta näkynyt. Monen muun raaka-aineen kuten kuparin, alumiinin ja nikkelin osalta hintasykli on kääntynyt alaspäin. Edelliseen kehitykseen on vaikuttanut etenkin Kiinan talouden näkymien heikkeneminen.

Ennustamme, että öljyn hinta pysyttelee varsin korkealla koko loppuvuoden: vuoden lopussa Brent-laadun hinta on ennusteemme mukaan 105 dollaria tynnyriltä. Myös ensi vuodelle ennustamme keskimäärin 105 dollarin tynnyrihintaa.

Öljyn hintaa analysoitaessa on syytä huomioida, että öljyn euromääräinen hinta on noussut tämän vuoden aikana vielä enemmän kuin dollarimäärinen, sillä euron kurssi on heikentynyt dollariin nähden.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt muitakin erikoisia tilanteita, kun Venäjä on menettänyt markkinoitaan Euroopassa ja muualla lännessä. Venäläistä, ns. Ural-laadun öljyä on myyty selvästi halvemmalla kuin Brent-laadun öljyä. Ero dollarihinnoissa on kuitenkin kaventunut alkukesästä, jolloin se oli noin 35 dollaria. Venäjä onkin onnistunut löytämään uusia markkinoita öljylleen Aasiasta.

OPEC-järjestön maat yhdessä kumppanimaidensa kanssa sopivat nostavansa öljyn tuotantoaan 100 000 tynnyrillä päivässä syyskuusta eteenpäin. Päätös syntyi sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen presidentti Biden oli käynyt tapaamassa henkilökohtaisesti Saudi-Arabian kyseenalaista mainetta nauttivaa kruununprinssiä. Ns. OPEC+-maiden lisäys vastaa kuitenkin vain noin 0,l prosenttia maailman raakaöljyn kysynnästä ja on siksi vaikutuksiltaan lähellä tyhjää. Niinpä Bidenin vierailua ei voida pitää kovin onnistuneena.

Oletamme, että muiden raaka-aineiden kuin öljyn hinnat kääntyvät vuositasollakin laskuun ensi vuoden aikana. Hinnat jäisivät sittenkin monen hyödykkeen tapauksessa historiallisesti korkealle tasolle.

Maailmankaupan kasvu hidastuu

Etla ennustaa maailmankaupan kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ensi vuonnakin vain verkkaisesti, 2,5 prosenttia. Kasvu siis jatkuisi epävarmuudesta huolimatta, mutta varsin hitaana. Viime vuonna maailman tavarakauppa kasvoi noin 10 prosenttia, kun tavarakauppa toipui koronakriisin aiheuttamasta lyhytkestoisesta mutta syvästä taantumasta.

Maailmankaupan näkymiin liittyy kuitenkin tavallista suurempaa epävarmuutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kauppa kohtaa epävarmuussokin lisäksi laajoja Venäjän (ja Valko-Venäjän) kauppaan kohdistuvia rajoitteita. Venäjä ja Ukraina tunnetaan myös tärkeinä raaka-aineviejinä: raaka-ainehinnat nousivatkin hyökkäyksen jälkeen viikossa enemmän kuin kertaakaan aiemman 50 vuoden aikana.

Lataa Avaa

Toisaalta useiden tärkeiden raaka-aineiden, kuten vehnän, hinta on tullut selvästi alas kevään huipuistaan. Tämä helpottaa ruokakriisiä pelkäävien kehittyvien maiden tilannetta. Ruoan hinnan lisäksi suurta epävarmuutta liittyy energian, kuten maakaasun, hintoihin. Energian hinta ja saatavuus lisäävät taloudellista epävarmuutta huomattavasti etenkin Euroopassa.