Kuluttajahintojen nousu on tänä vuonna nopeaa, mutta vuositasolla inflaatio alkaa syksyn aikana hidastua. Hintojen nousu laantuu erityisesti ensi vuoden aikana, kunhan palkkainflaatio ei kiihdy liikaa.

Kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt tänä vuonna tasolle, jollaista ei ole koettu sitten 1980-luvun. Nousun taustalla on monta syytä: covid19-pandemian aiheuttama tuotannollisten investointien lykkääntyminen, pandemiarajoitusten vaikutus tuotanto- ja logistiikkaketjuihin sekä pandemianaikainen ja sen jälkeinen tavaroiden kysyntäbuumi. Monien raaka-aineiden hintojen nousuun on lisäksi vaikuttanut Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan, joskin monessa tapauksessa maailmanmarkkinahinnat, ml. raakaöljyn hinta, ovat alentuneet korkeimmalta tasoltaan ja jopa sotaa edeltäneelle tasolleen. Lisänä on kuitenkin Euroopan näkökulmasta poikkeuksellinen energian hintojen nousu, mikä liittyy erityisesti maakaasun tarjonnan ja Ranskan ydinvoimatuotannon vähenemiseen tänä kesänä sekä Suomen osalta lisäksi sähkön tuonnin loppumiseen Venäjältä.

Lataa Avaa

Inflaatio on nopeaa, mutta hidastuu ensi vuonna

Ennusteemme mukaan kuluttajahinnat nousevat Suomessa tänä vuonna keskimäärin 6,8 prosenttia viime vuodesta. Inflaatio alkaa vähitellen hidastua syksyn aikana, kun vuoden takainen vertailutaso on korkeampi ja inflaatiopaineet alkavat hellittää maailmanmarkkinahintojen kehityksen myötä. Tähän liittyy kuitenkin huomattavia riskejä, jotka ovat pikemminkin inflaatiota nopeuttavia. Tällaisia ovat esimerkiksi Olkiluodon 3. ydinreaktorin saaminen täyskäyttöön Suomen sähköverkossa. Oletuksena on, että näin tapahtuu suunnitellusti. Keskipitkällä aikavälillä riskinä on hintojen nousun yleinen kiihtyminen liiallisen palkkainflaation kautta.

Lataa Avaa

Inflaatiosta kertyy tänä vuonna lähes kaksi viidesosaa asumisen hintaerästä sekä viidesosa elintarvikkeiden (ml. alkoholittomat juomat) ja liikenteen hintaerästä kummastakin. Painopiste muuttuu ensi vuonna, kun asuminen kontribuoi hieman yli puolet kaikesta inflaatiosta erityisesti asuntolainojen korkojen ja vuokrien nousun kautta. Vajaa neljäsosa ensi vuoden kokonaisinflaatiosta johtuu edelleen elintarvikkeista ja alkoholittomista juomista. Sen sijaan liikenteen kontribuutio painuu lähelle nollaa.

Ensi vuonna hintojen nousu hidastuu keskimäärin 3,8 prosenttiin, mikä on edelleen huomattavan korkea taso, mutta johtuu suuressa määrin kuluvalta vuodelta kertyvästä ns. perinnöstä, mikä syntyy verrattaessa vuosikeskiarvoja toisiinsa.

Vuonna 2024 kuluttajahintainflaatio hidastuu ennusteessamme 1,6 prosenttiin, kun monen tuotteen kohdalla vertailutaso on suhteellisen korkea, ja lisäksi monien tuotteiden hintataso normalisoituu alaspäin. Yleensä esimerkiksi huonojen satojen aiheuttama nousu elintarvikkeiden hinnoissa kääntyy hintojen laskuksi, kun sadot normalisoituvat. Tämän osalta on nyt kuitenkin erityisenä riskinä muun muassa lannoitteiden hintakehitys.

Taulukko: ETLA S22.2/p01t

Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä

	Muutos, %
	Edellisestä vuodesta				Keskimäärin
Tekijä	2021	2022E	2023E	2024E	2017-21	2022-26E
1. Ansiotaso	2,4	2,4	3,2	2,8	1,7	2,7
2. Työpanos 1	3,2	1,3	-0,1	0,5	1,0	0,4
3. Työvoimakustannukset	6,2	5,8	3,7	3,7	2,5	3,9
Palkkasumma	5,1	5,5	3,7	3,7	3,0	3,8
Työnantajan sova-maksut	12,1	7,2	3,7	3,7	0,3	4,2
4. Bkt:n määrä	3,0	2,0	-0,1	1,7	1,3	1,3
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4])	3,1	3,7	3,8	2,0	1,2	2,6
6. Tuontihinnat	9,5	20,4	-0,4	-2,1	2,3	2,2
7. Tuotantokuilu, % bkt:sta	-1,4	-0,7	-1,3	..	-0,3	..
8. Bkt:n hintaindeksi	2,6	4,6	3,1	1,8	1,7	2,7
9. Yksityisen kulutuksen hinta	1,7	5,9	3,3	1,8	1,1	2,8
10. Reaaliansiotaso ([1] / [9])	0,2	-4,1	-0,6	1,2	0,6	-0,4
11. Työn tuottavuus ([4] / [2])	-0,2	0,7	0,0	1,2	0,3	0,9
1 Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Pohjainflaatio tänä vuonna neljä prosenttia

Pohjainflaatio, eli inflaatio pl. elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, kiihtyy tänä vuonna keskimäärin hieman yli neljään prosenttiin. Toisaalta se oli vuosina 2016–2019 joka vuosi alle yhden prosentin, eli selvästi alle EKP:n keskipitkän aikavälin tavoitteen. Ensi vuonna pohjainflaatio on keskimäärin edelleen hieman yli kolme prosenttia. Vuonna 2024 pohjainflaatio ylittää hieman kokonaisinflaation.

Suomessa hieman hitaampi inflaatio kuin euroalueella

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio on tänä vuonna 6,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosenttia. Ennusteemme euroalueen inflaatioksi on vastaavasti 6,9 ja 3,9 prosenttia, joten arvioimme Suomen inflaation pysyvän hieman euroalueen inflaatiota maltillisempana. Tämä johtuu muun muassa energian hintakehityksen vaikutuksista sekä nimellisten hintatasojen yleisestä tasoittumisesta.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Ansiotason nousu kiihtyy ensi vuonna

Nimellinen ansiotaso nousi viime vuonna 2,4 prosenttia, ja arvioimme sen nousevan vastaavasti myös kuluvana vuonna. Ensi vuonna nousu kiihtyy ennusteessamme hieman yli kolmeen prosenttiin.

Lataa Avaa

Perushintaindeksin nousu alkaa hidastua

Perushintaindeksin nousu on tänä vuonna historiallisen nopeaa, mikä johtuu pitkälti raaka-aineiden hintakehityksestä. Ennusteemme mukaan perushintaindeksi nousee tänä vuonna 23 prosenttia. Ensi vuonna nousua kertyy vielä noin seitsemän prosenttia, missä ns. perintö vaikuttaa suhteellisen paljon. Vuonna 2024 perushintaindeksin muutos painuu nollaan.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille. Se sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita.