Kustannuskilpailukyky on suhteellisen vakaa tänä vuonna ja voi hieman parantuakin ensi vuonna. Työvoimakustannusten kehitys heikentää kustannuskilpailukykyä, mutta tuottavuus ja valuuttakurssit parantavat sitä. Kilpailukyvystä on pidettävä huolta, jotta viennin kehitys pääsee kasvu-uralle vientimarkkinoita lähiaikoina vaivaavan heikkouden mennessä ohitse.
Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky on muuttumaton tänä vuonna ja paranee 0,4 prosenttia ensi vuonna suhteessa laskemaamme kilpailijamaaryhmään. Suhteessa euroalueeseen kilpailukyky heikkenee 1,2 prosenttia tänä vuonna ja edelleen 0,8 prosenttia ensi vuonna.
Kehitys nähdään alla olevasta kuviosta. Kuviossa on lisäksi tarkasteltu erikseen kilpailukyvyn kehitystä suhteessa euroalueeseen, Saksaan, Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin.
Koska kustannuskilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa kotimaan lisäksi muiden maiden kehitys. Kustannuskilpailukyky on hajotettu kuviossa neljään osatekijään: tuottavuuteen, työvoimakustannuksiin (palkat ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) sekä valuuttakurssiin. Työvoimakustannusten kokonaisvaikutus saadaan laskemalla yhteen sen kaksi komponenttia.
Edellisestä kuviosta nähdään, että ennusteiden mukaan työvoimakustannusten kehitys työtuntia kohti heikentää kustannuskilpailukykyä, mutta tuottavuus ja valuuttakurssit parantavat sitä.
Seuraavassa kuviossa on lisäksi otettu huomioon vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen suhteen kehitys. Tämä vaihtosuhdekorjattu kustannuskilpailukyky selittää pienellä viipeellä hyvin vaihtotaseen kehitystä, kuten kuviosta nähdään. Mittari ei kuitenkaan voi ottaa huomioon nykyisen kaltaista geopoliittista häiriötä ja sen vaikutuksia. Vaihtosuhteen paraneminen, eli vientihintojen nousu suhteessa tuontihintoihin, on hyvinvoinnin tasoa nostava tekijä. Suhteellisen vaihtosuhteen paraneminen tukee Suomen kehitystä tänä vuonna mutta heikentää sitä ensi vuonna.
Kustannuskilpailukyvyn seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä ja siten talouskasvua ja työllisyyttä. Kaitilan (2021) mukaan kustannuskilpailukyvyn paraneminen yhdellä prosentilla vuosina 1995–2019 nosti tavaraviennin määrää keskimäärin 0,95 prosenttia. Vientimarkkinoiden yhden prosentin kasvu puolestaan nosti vientiä 1,02 prosenttia. Tarkemmin kustannuskilpailukyvyn käsitteistä ja mittaamisesta ks. esim. Maliranta (2014).
Päinvastoin kuin vientimarkkinoiden koko, yksikkötyökustannusten perusteella laskettu kustannuskilpailukyky ei kuitenkaan voi ikuisesti parantua, koska työmarkkinat tasapainottuvat työllisyyden määrän ja työn hinnan kautta.
Laskentamenetelmä on selitetty tarkemmin julkaisussa Kaitila (2021). Kilpailijamaaryhmässä maapainoina käytetään Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n laskemia Suomen kaksoisvientipainoja.
Euroaluelaskelmassa maita ei ole painotettu Suomen vientiosuuksilla. Vertailu euroalueeseen liittyykin enemmän EKP:n rahapolitiikan ja sitä kautta euron vaihtokurssin sopivuuteen Suomelle suhteessa koko euroalueeseen.
Laskelmassa on käytetty Euroopan komission uusimpia ennusteita muille maille ja Etlan tuoreita ennusteita Suomelle.
Käyttämämme Britannian, Japanin, Ruotsin ja Yhdysvaltojen valuuttojen vaihtokurssit euron suhteen ovat Etlan ennusteita, mutta muut valuuttakurssit ovat em. komission ennusteita. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia.
Tavaraviennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua tuotosta. Kaiken kaikkiaan kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailijamaaryhmää ja ajankohtaa tarkastellaan.
Tutkija, VTL
050 410 1012
ville.kaitila@etla.fi
Suhdannevalikko