Työmarkkinoiden tilanne muuttui yhtä nopeasti kuin mitä talous nousi pandemian ja rajoitusten aiheuttamasta taantumasta. Työn tarjonta on ennätyskorkealla ja työllisyys on nopeasti noussut korkealle tasolle. Työmarkkinat ovat kuitenkin jakautuneet johtuen eri toimialojen eriaikaisesta palautumisesta. Samaan aikaa pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt ja työttömien määrä laskee hitaasti.

Työmarkkinoita vaivaa samanaikainen työttömyys ja työvoimapula

Työn tarjonta eli työllisten ja työttömien määrä on Suomessa noussut poikkeuksellisen korkealle. Työmarkkinoille osallistuvien määrä on laskusuhdanteiden aikaisia notkahduksia lukuun ottamatta noussut vuodesta 2017 saakka. Viime vuonna työmarkkinoilta poistui yllättävän vähän ihmisiä, vain 0,5 prosenttia. Vaikka työvoima supistui viime vuonna vain vähän, on työvoiman määrä kasvanut kuluvana vuonna hämmästyttävää vauhtia. Työmarkkinoille osallistuminen on siten saavuttanut uuden, entistä korkeamman tason.

Tilastokeskuksen kuukausitiedoista käy ilmi, että vuoden 2021 tammi-heinäkuussa työmarkkinoiden ulkopuolisten naisten ja miesten määrä väheni käytännössä koko maassa. Viime vuonna samaan aikaan suunta oli päinvastainen. Nyt naisia siirtyi työmarkkinoille kaikista ikäryhmistä. Miehistä vain 25–34-vuotiaiden työvoiman ulkopuolisten määrä kasvoi. Sukupuolten välillä näkyy kuitenkin selkeä ero työmarkkinoille siirtyneiden ikäryhmien välillä. Työmarkkinoille hakeutuneista naisista melkein puolet oli 25–34-vuotiaita. Sitä vastoin aktivoituneista miehistä yli puolet oli 55–74-vuotiaita.

Työllisten ja työttömien määrät ovat kehittyneet tänä vuonna hieman eri tavoin. Työllisten määrä on noussut nopeasti pandemiaa edeltävälle tasolle. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömien määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt vaan ollut vielä kasvussa. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä on sitä vastoin vähentynyt huomattavasti. Kuluvan vuoden aikana lomautettujen määrä on puolittunut viime vuodesta. Lomautusten huomattava väheneminen näkyy myös työ- ja elinkeinoministeriön rekisterityöttömien määrän supistumisena. Viime vuonna pitkäaikaistyöttömyys nousi nopeasti, kun jo ennen pandemiaa työttömänä olleiden mahdollisuudet työllistyä vähenivät entisestään, koska avoimia työpaikkoja ei ollut. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin jatkanut nousuaan. Heinäkuun lopussa Suomessa oli 114 000 pitkäaikaistyötöntä eli määrä on melkein kaksinkertaistunut pandemian aikana.

Samaan aikaan, kun työllisyys on kehittynyt myönteisesti ja työttömien määrä on lisääntynyt, osaa toimialoista rasittaa jo työvoimapula. Tilastokeskuksen mukaan avoimien työpaikkojen määrä palautui heinäkuussa jo koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Työnantajan arvion mukaan vaikeasti täytettäviä työpaikkoja oli erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluiden, rakentamisen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloilla. Myös yrityskyselyissä erityisesti palvelualojen yritykset ovat viime aikoina raportoineet osaavan työvoiman puutteesta kasvun esteenä. Palvelualalla työvoiman saatavuusongelmia oli jo ennen koronaa, mutta nyt tilanne on heikentynyt nopeasti. Samoin rakennusalan yrityksissä ammattityövoiman puute on noussut suurimmaksi tuotannon kasvun esteeksi. Henkilöstön määrän ei myöskään odoteta kasvavan lähikuukausina.

Lyhytaikaisten lomautusten takia työtunnit vähenivät viime vuonna selvästi enemmän kuin työllisten määrä. Tänä vuonna työtuntien ennakoidaan kasvavan 1,7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kuluvan vuoden talouskasvun myötä työllisyysasteen ennustetaan nousevan 72,1 prosenttiin ja työttömyysasteen pysyvän 7,8 prosentissa.

Lataa Avaa

Työttömyys vähenee ensi vuodesta alkaen

Aktiivisen työnhaun odotetaan pysyvän vilkkaana myös ensi vuonna. Työmarkkinoille osallistuminen pysyy korkealla. Talous kasvaa edelleen hyvää vauhtia ja yhteiskunnan toimintojen normalisoitumisen myötä myös työttömien määrä vähenee. Myös työllisten määrä kasvaa ensi vuoden aikana talouskasvun myötä. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 72,9 prosenttiin. Työttömyysasteen ennustetaan ensi vuonna laskevan 7,0 prosenttiin, mutta laskevan vuoden 2019 tason alapuolelle vasta ennustejakson loppupuolella.

Työikäisten (15–64-v.) määrä on Suomessa vähentynyt jo useita vuosia ja vähenee tulevina vuosina edelleen. Koronakriisin ja sen välittömien työmarkkinavaikutusten jälkeenkin työikäisen väestön määrän väheneminen rajoittaa työvoiman eli työn tarjonnan kasvumahdollisuuksia jo lähivuosina. Tällöin työllisyysaste voi kasvaa, vaikka työllisten määrä ei muuttuisi.

Taulukko: ETLA S21.2/e01t

Työvoimatase, 1 000 henkilöä

Erä	2019	2020	2021E	2022E	2023E
Väestö	5 525	5 534	5 534	5 540	5 545
Työikäinen väestö1	4 128	4 133	4 122	4 110	4 099
Työvoima	2 717	2 703	2 753	2 758	2 763
Työlliset	2 533	2 494	2 537	2 564	2 574
Työttömät	183	209	215	194	189
Tehdyt työtunnit (milj.)	4 249	4 124	4 198	4 244	4 274
Osallistumisaste, %	65,8	65,4	66,8	67,1	67,4
Työllisyysaste2, %	71,6	70,7	72,1	72,9	73,2
Työttömyysaste, %	6,8	7,7	7,8	7,0	6,9
1 15–74 -vuotiaat.
2 Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.