Bkt kääntyy tänä vuonna 3,5 prosentin kasvuun, arvioi Etla syyskuun alussa käsillä olevan tilastoinformaation pohjalta. Jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvua kertyi 2,8 prosenttia vuoden takaisesta. Talous on toipunut keväällä odotettua nopeammin viime vuoden koronakuopasta. Vuonna 2022 Suomen bkt:n kasvuvauhti hidastuu hieman, Etlan näkemyksen mukaan 3 prosenttiin. Keväällä ennustimme ensi vuodelle 2,4 prosentin kasvua. Seuraavana vuonna 2023 bruttokansantuote kasvaa laskelmiemme mukaan 1,7 prosenttia. Kasvuluku on sama kuin edellisessä ennusteessa.

Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3 prosenttia

Tänä vuonna kaikki kysyntäerät, toisin sanoen vienti, investoinnit ja kulutus kasvattavat bruttokansantuotetta. Ensi vuonna julkinen kulutus ja julkiset investoinnit vähenevät tämänvuotisesta. Kaikki muut kysyntäerät kasvavat edelleen.

Teollisuussektorin arvonlisäyksen volyymi kasvaa tänä vuonna huomattavasti keväällä arvioitua reippaammin, runsaan 6 prosentin tahtia. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu runsaaseen 2 prosenttiin. Palvelusektorin arvonlisäyksen volyymi kohoaa noin 3,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Rakentaminen supistuu vielä tänä vuonna 0,5 prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna vajaan 2 prosentin kasvuun. Alkutuotanto lisääntyy tänä vuonna lähes 3 prosenttia, mutta ensi vuonna kasvuvauhti hiljenee vajaaseen prosenttiin.

Bruttokansantuote perushintaan kasvaa Etlan ennusteen mukaan viisivuotisjaksolla 2021–2025 keskimäärin 2,4 prosenttia, eli huomattavasti nopeammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Teollisuuden ja palvelualojen arvonlisäyksen volyymi kasvaa seuraavalla viisivuotisjaksolla selvästi enemmän kuin edellisellä jaksolla. Myös rakentamisen kehitys on edellistä jaksoa suotuisampi.

Bkt kasvoi 2,8 prosenttia vuoden alkupuoliskolla

Suomen bruttokansantuote supistui 2,9 prosenttia vuonna 2020 kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan. Tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli käyvin hinnoin 236 miljardia euroa.

Kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2 prosenttia vuoden takaisesta. Kausitasoitettuna bkt nousi 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä bkt kohosi 7,7 prosenttia edellisvuodesta. Kausitasoitettuna kasvua kertyi 2,1 prosenttia ensimmäisestä neljänneksestä.

Bkt lisääntyi siten kansantalouden tilinpidon mukaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2,8 prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi nousi 2,8 prosenttia ja palvelualojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 2,2 prosenttia viimevuotisesta. Alkutuotannon arvonlisäys lisääntyi 5,4 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäyksen volyymi sen sijaan laski 2,3 prosenttia edellisvuodesta.

Teollisuustoimialoista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen volyymi kohosi tammi-kesäkuussa 8,7 prosenttia vuoden takaisesta. Metsäteollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi lähes yhtä paljon, 8,1 prosenttia. Metalliteollisuuden arvonlisäyksen volyymi, pois lukien sähkö- ja elektroniikkateollisuus, nousi 2,3 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotanto väheni 4,1 prosenttia. Energiahuollon tuotanto puolestaan oli 2,5 prosentin kasvussa.

Kaupan arvonlisäyksen volyymi kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 6,3 prosenttia edellisvuodesta. Majoitus- ja ravitsemistoiminta on kärsinyt koronapandemiasta merkittävästi, kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa alan tuotanto on toipunut 8,3 prosenttia viime vuoden vastaavan ajanjakson syvästä kuopasta.

Informaatio ja viestintä lisääntyi 7,1 prosenttia. Koulutus sekä terveyspalvelut lisääntyivät 2,7 prosenttia, rahoitus- ja vakuutustoiminta kasvoi 1,8 prosenttia ja kiinteistöalan toiminta nousi 1,6 prosenttia. Taiteen, viihteen ja virkistyksen palvelut lisääntyivät vain 1,2 prosenttia vuoden alkupuoliskolla. Kuljetus ja varastointi supistui 3,2 prosenttia.

Taulukko: ETLA S21.2/t01t

Arvonlisäys toimialoittain

	Arvo		Määrän muutos, %
	Mrd. e	%-osuus	Edellisestä vuodesta					Keskimäärin
	2020	2020	2019	2020	2021E	2022E	2023E	2016-20	2021-25E
Alkutuotanto	5,8	2,8	9,0	-2,8	2,7	0,7	1,4	1,9	0,9
Teollisuus	41,4	20,3	2,6	-0,4	6,4	2,1	0,5	1,9	2,7
Rakentaminen	15,4	7,5	-5,1	-4,1	-0,5	1,8	1,6	-0,2	1,2
Palvelut	141,6	69,4	1,7	-3,6	3,5	3,4	2,2	1,0	2,4
Arvonlisäys perushintaan	204,2	100,0	1,6	-3,0	3,9	3,0	1,8	1,1	2,4
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Lataa Avaa

Teollisuussektorin tuotanto lisääntyy tänä vuonna noin 4 prosenttia

Etlan tuoreiden laskelmien mukaan teollisuustuotanto kasvaa tänä vuonna tuotoksella mitattuna 3,7 prosenttia edellisvuodesta. Vain kemianteollisuuden tuotanto jää edellisvuotista pienemmäksi. Vuonna 2022 tuotannon kasvuvauhti hidastuu noin 3 prosenttiin, ja vuonna 2023 tuotos lisääntyy 2 prosentin tahtia.

Taulukko: ETLA S21.2/t02t

<

Teollisuustoimialojen tuotos

	Arvo		Määrän muutos, %
	Mrd. e	%-osuus	Edellisestä vuodesta					Keskimäärin
	2020	2020	2019	2020	2021E	2022E	2023E	2016–20	2021–25E
Metalliteollisuus	58,8	44,8	5,3	-0,3	4,9	3,2	2,7	2,6	3,4
Metallien jalostus	8,7	6,6	-5,1	0,0	8,0	0,4	1,5	1,0	2,6
Metallituotteet	7,9	6,0	-0,4	-1,5	1,1	0,5	0,5	2,0	1,1
Koneet ja laitteet	20,1	15,3	4,7	-3,0	3,2	3,9	2,0	2,1	3,1
Kulkuneuvot	4,4	3,4	6,9	-2,8	5,5	5,4	3,7	5,5	3,8
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus	17,7	13,5	15,7	4,0	6,8	4,3	4,8	3,7	4,8
Metsäteollisuus	18,7	14,3	-0,7	-7,0	7,4	1,5	1,5	-0,2	2,7
Puutavarateollisuus	6,1	4,7	-3,3	-2,8	9,7	1,5	1,7	1,1	3,0
Paperiteollisuus	12,6	9,6	0,4	-8,7	6,4	1,4	1,4	-0,8	2,6
Graafinen teollisuus	0,9	0,7	-4,0	-10,2	0,0	0,6	-0,1	-3,9	0,5
Kemianteollisuus	20,2	15,4	5,4	-7,7	-0,7	5,8	2,5	2,9	2,2
Elintarviketeollisuus	11,0	8,4	-2,2	-2,3	1,5	0,8	0,8	-0,3	0,9
Tevanaketeollisuus	1,0	0,8	2,5	-3,4	3,1	2,1	-0,1	-0,6	1,6
Rakennusaineteollisuus	3,2	2,5	-1,3	-0,6	8,3	0,8	1,4	2,1	2,4
Muu valmistus	1,8	1,4	1,9	-7,7	3,2	2,2	2,5	0,6	2,1
Tehdasteollisuus yhteensä	115,7	88,3	3,2	-3,3	4,0	3,0	2,2	1,7	2,8
Tehdasteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus	98,1	74,8	1,4	-4,5	3,5	2,8	1,7	1,4	2,4
Mineraalien kaivu	2,5	1,9	-5,4	1,6	0,0	0,8	1,3	5,0	1,0
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto	12,9	9,8	-1,0	-3,5	2,5	1,1	-1,8	-0,4	0,7
Koko teollisuus	131,1	100,0	2,6	-3,3	3,7	2,8	1,8	1,6	2,5
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kemianteollisuuden tuotos vähenee vielä tänä vuonna, koska Kilpilahden öljynjalostamolla oli huoltoseisokki toisella neljänneksellä. Normaalisti viiden vuoden välein pidettävä pitkä huoltoseisokki jouduttiin viime vuoden koronatilanteen takia siirtämään tälle vuodelle. Kumi- ja muovituotteiden valmistus kääntyy tänä vuonna noin 4 prosentin kasvuun. Muista kemiansektorin alatoimialoista poiketen kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus oli kasvussa myös koronavuonna 2020. Arvioimme, että alan tuotanto kasvaa noin 5 prosenttia tänä vuonna.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon kasvuvauhdin odotetaan tänä vuonna kiihtyvän viime vuoden 4 prosentista vajaaseen 7 prosenttiin. Elektroniikkateollisuuden tuotos nousi viime vuonna koronapandemiasta huolimatta 6,5 prosenttia, mutta sähkölaitteiden valmistus väheni 1,5 prosenttia.

Moottoriajoneuvojen tuotanto supistui viime vuonna 8,5 prosenttia, mutta muiden kulkuneuvojen tuotanto oli 3 prosentin kasvussa. Arvioimme, että kulkuneuvoteollisuuden tuotos kasvaa tänä vuonna 5,5 prosenttia, kun muiden kulkuneuvojen tuotannon kasvuvauhti nousee tuntuvasti. Telakkateollisuuden tilauskannassa on runsaasti laivatilauksia. Suurten risteilijöiden tilauksia ei ole peruttu, mutta muutaman aluksen toimitusajankohtaa on hieman siirretty eteenpäin pandemian takia.

Koneiden ja laitteiden tuotannon arvioidaan kasvavan noin 3 prosenttia vuonna 2021 ja vajaat 4 prosenttia ensi vuonna. Metallituotteiden valmistus kasvanee prosentin tänä vuonna.

Koko paperiteollisuuden tuotanto, mukaan lukien sellu ja kartonki, kääntyy tänä vuonna runsaan 6 prosentin kasvuun viimevuotisen lakkoilun ja koronan aiheuttaman syvän pudotuksen jälkeen.

Puutavarateollisuuden tuotanto kohoaa tänä vuonna 10 prosenttia, kun rakentaminen kääntyy vahvaan kasvuun Euroopassa. Niinpä myös rakennusaineteollisuuden tuotanto nousee 8 prosenttia. Myös metallien jalostuksen tuotanto voimistuu tänä vuonna 8 prosentin kasvuun, osittain juuri vahvan rakentamisen ansiosta.

Elintarviketeollisuuden tuotoksen arvioidaan kääntyvän 1,5 prosentin kasvuun kuluvana vuonna. Tekstiilien valmistuksen ansiosta koko tevanake-teollisuuden tuotannon arvioidaan lisääntyvän kolmisen prosenttia tänä vuonna ja pari prosenttia ensi vuonna.

Lataa Avaa

Rakennustuotanto edelleen vaisua

Rakennustuotannon viime vuodet ovat olleet vaisuja. Kokonaisuudessaan rakentaminen kasvoi vuonna 2019 alle prosentin, ja viime vuoden pudotus jäi suurin piirtein samansuuruiseksi. Tämän vuoden kehityksestä odotetaan viime vuoden kaltaista. Edellisinä vuosina maarakentamisen kasvu on täydentänyt talonrakennustuotannon heikkoutta. Tänä vuonna molempien odotetaan kehittyvän heikosti.

Talonrakentamisen osalta asuin- ja muu talonrakentaminen kehittyvät tänä vuonna hieman eri tavoin. Uudisrakentamisen tuotanto on hidastunut entisestään kuluvan vuoden aikana. Asuinrakentamisen uudisrakentamisessa on nähty kasvua, mutta muu talonrakentaminen on supistunut koko alkuvuoden ajan. Tilavuudella mitattuna asuinrakennushankkeita on tänä vuonna valmistunut 4,4 prosenttia viime vuotista vähemmän, kun taas muu talonrakentaminen on supistunut 11,4 prosenttia. Yhteensä rakennuksia on valmistunut tilavuudella mitattuna 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020.

Aloitukset ja myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kirkastavat loppuvuoden näkymiä. Asuinrakennushankkeita on ensimmäisen puolen vuoden aikana aloitettu melkein 38 prosenttia ja uusia lupia myönnetty jo 19 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Muiden talonrakennushankkeiden tilanne sen sijaan on heikompi. Alkuvuonna lupia myönnettiin vielä runsaasti, mutta viime kuukausina tahti on hieman hidastunut. Aloituksia on ollut 5 prosenttia viime vuottakin vähemmän.

Maa- ja vesirakentaminen oli liikevaihdon ja myynnin määrällä mitattuna vahvassa kasvussa viime vuonna. Erityisesti julkiset infrahankkeet kiihdyttivät maa- ja vesirakentamisen hyvään kasvuun. Suunta on jatkunut vielä tämän vuoden puolella. Talonrakentamisen tilanne sen sijaan oli heikohko. Talonrakentamisen liikevaihto ja myynnin määrä ovat laskeneet edelleen tämän vuoden aikana.

Rakennusyritysten luottamus on asteittain parantunut kesän aikana. Luottamus oli elokuussa jo hyvällä tasolla, vaikkakin edelleen EU-maiden keskiarvoa heikompi.

Taulukko: ETLA S21.2/t04t

Rakentamisen tuotos

	Arvo		Määrän muutos, %
	Mrd. e	%-osuus	Edellisestä vuodesta					Keskimäärin
	2019	2019	2019	2020	2021E	2022E	2023E	2016–20	2021–25E
Rakentaminen	36,0	100,0	0,6	-0,7	-0,5	1,8	1,6	3,4	1,2
Talonrakentaminen	26,4	73,2	-0,5	-2,2	-0,3	2,1	1,6	3,3	1,3
Maa- ja vesirak.	9,6	36,6	4,0	3,5	-1,0	1,0	1,5	3,7	1,0
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Infra- ja korjausrakentaminen supistuvat väliaikaisesti

Maa- ja vesirakentaminen hidastuu vahvan viime vuoden jälkeen, kun julkinen infrarakentaminen vähenee. Vuodelle 2021 odotetaan 1 prosentin laskua, kun väyläverkon kehittämiseen ja korjausrakentamiseen varatut lisämäärärahat alenevat. Ensi vuonna rakennustuotanto on jo uudelleen hyvässä 1,8 prosentin kasvussa.

Yksityisten palvelualojen paluu kohti normaalia alkanut

Yksityisten palvelualojen yhteenlaskettu arvonlisäyksen määrä aleni viime vuonna 3,5 prosenttia vuodesta 2019. Tuotoksen määrä aleni vielä enemmän, 4,1 prosenttia. Eri toimialojen kehitys oli hyvin erilaista riippuen muun muassa viranomaisrajoitusten vaikutuksista yhteiskunnan eri aloilla. Seuraavassa tarkasteltujen yksityisten palvelualojen osuus Suomen koko työllisyydestä on noin 40 prosenttia.

Arvonlisäyksen määrä koko kaupan alalla kasvoi viime vuonna 3,2 prosenttia. Vähittäiskaupassa kasvua kertyi yli viisi prosenttia ja tukkukaupassa yli neljä prosenttia, mutta moottoriajoneuvoliiketoiminnan arvonlisäys aleni yli kolme prosenttia. Ennusteemme mukaan kaksi ensimmäistä näistä kasvavat tänä vuonna hieman hitaammin kuin viime vuonna, mutta viimeinen elpyy noin kuuden prosentin kasvuun. Koko kaupan alan kasvu olisi siten melkein neljä prosenttia eli enemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna kasvuvauhti puoliintuu. Kaupanalan sisällä pandemian jälkeinen paluu normaaliin tukee pandemiassa kärsineitä aloja ja päinvastoin.

Lataa Avaa

Kuljetus- ja varastointialan arvonlisäys väheni viime vuonna keskimäärin noin 26 prosenttia. Maaliikenne aleni 11 prosenttia ja vesiliikenne 41 prosenttia. Ilmaliikenteen arvonlisäys aleni 133 prosenttia ja päätyi miinukselle. Myös varastoinnin ja liikennettä palvelevan toiminnan arvonlisäys väheni 20 prosenttia. Posti- ja kuriiritoiminnan arvonlisäys poikkeuksellisesti kasvoi hieman.

Ennusteemme mukaan koko kuljetus- ja varastointialan arvonlisäyksen määrä kasvaa tänä vuonna keskimäärin noin yhden prosentin viime vuodesta. Varsinainen elpyminen ajoittuu vuosille 2022–2023. Erityisesti kansainvälisen matkustamisen elpyminen on pidempikestoinen prosessi eikä se todennäköisesti kokonaisuudessaan tapahdu vielä ennustevuosien aikana.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan yhteenlaskettu arvonlisäys aleni viime vuonna 34 prosenttia. Vielä ei ole tilastoja siitä, miten tämä jakaantui näiden välillä. Liikevaihdon määrä kuitenkin aleni majoitusalalla 43 prosenttia ja ravitsemisalalla 25 prosenttia. Molempien elpyminen on tänä kesänä päässyt hyvään vauhtiin, mutta erityisesti majoitusalalle voidaan odottaa uutta laskua syksyllä, kun liikematkustaminen ei vielä palaa normaaliksi.

Ennusteemme mukaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan yhteenlaskettu arvonlisäys kasvaa tänä vuonna kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Varsinainen elpyminen ajoittuu ensi vuoteen. Erityisesti kansainvälisen matkustamisen osalta se on edelleen epävarmaa, eikä tämä ala normalisoidu vielä ensi vuoden aikana, vaikka elpyminen pääseekin käyntiin.

Informaatio- ja viestintäala pääsi viime vuonna reippaaseen 4,6 prosentin kasvuun, joskin audiovisuaalinen toiminta heikkeni melkein kymmenen prosenttia. Tänä vuonna koko toimiala kasvaa ennusteemme mukaan viime vuottakin enemmän hyvän kasvuperinnön siivittämänä.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys aleni hieman viime vuonna rahoitustoiminnan painamana. Sen sijaan vakuutustoiminnassa oli kovaa kasvua. Ennusteemme mukaan toimialan arvonlisäys elpyy tänä vuonna kasvuun. Toimialan kehitystä on kuitenkin vaikea ennakoida, koska sen arvonlisäyksen kehitykseen vaikuttavat sen volatiilit sijoitustuotot.

Kiinteistöalan kehitys on suhteellisen tasaista. Ennusteemme mukaan kasvu on parin prosentin tasolla vuodessa.

Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (josta 36 % on teknisiä palveluja, 21 % pääkonttorien toimintaa ja 15 % lakiasiain- ja laskentatoimen palveluja) arvonlisäys aleni viime vuonna 1,5 prosenttia mainostoiminnan ja markkinatutkimuksen sekä muiden liike-elämän palvelujen painamana. Nämä elpyvät tänä vuonna, ja ennusteemme mukaan koko toimiala kasvaa yli kuusi prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna kasvu hidastuu.

Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (josta 30 % on kiinteistön ja maisemanhoitoa, 25 % työllistämistoimintaa ja 19 % vuokraus- ja leasingtoimintaa) arvonlisäys aleni viime vuonna melkein seitsemän prosenttia erityisesti matkatoimistojen arvonlisäyksen puoliintuessa. Ennusteemme mukaan toimialalla päästään tänä ja ensi vuonna noin kuuden prosentin kasvuun.

Taulukko: ETLA S21.2/t03t

Palvelutoimialojen tuotos

			Määrän muutos, %
	Mrd. e	%-osuus	Edellisestä vuodesta					Keskimäärin
	2020	2020	2019	2020	2021E	2022E	2023E	2016–20	2021–25E
Kauppa	35,1	14,5	1,2	0,8	3,1	1,2	1,5	1,7	1,6
Moottoriajoneuvojen kauppa	5,9	2,4	1,3	-3,5	6,4	1,6	2,7	2,5	2,7
Tukkukauppa	15,6	6,4	-0,2	-0,1	1,4	0,2	1,0	1,0	0,7
Vähittäiskauppa	13,6	5,6	2,9	4,1	3,6	2,2	1,6	2,4	2,0
Kuljetus ja varastointi	20,7	8,6	3,3	-17,5	1,8	9,8	5,1	-1,9	4,1
Majoitus- ja ravitsemistoiminta	6,2	2,6	3,0	-26,7	8,0	16,9	4,4	-3,6	6,4
Informaatio ja viestintä	24,5	10,1	1,7	3,2	6,3	4,4	2,1	3,9	3,7
Rahoitus- ja vakuutustoiminta	13,0	5,4	0,9	-2,8	4,5	1,3	1,0	1,7	1,7
Kiinteistöalan toiminta	34,2	14,2	1,4	0,6	1,8	2,2	2,0	1,6	1,8
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta	18,8	7,8	3,2	-0,5	6,4	4,5	2,4	2,8	3,6
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta	12,5	5,2	8,2	-7,1	5,8	6,3	3,3	4,5	3,9
Muut sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut 1	11,4	4,7	1,2	-6,2	2,7	5,9	3,5	0,0	2,8
Yksityiset palvelut	176,4	73,0	2,3	-4,1	3,9	4,4	2,6	1,5	2,9
Julkiset palvelut 2	65,2	27,0	1,1	-0,8	2,5	0,8	0,7	0,7	1,1
Palvelutoimialat yhteensä	241,6	100,0	2,0	-3,2	3,5	3,5	2,1	1,3	2,4
1 Taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta ja kotitalouspalvelut.
2 Julkinen hallinto sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.