Kansainvälisen talouden kehitys voi myös pettää

Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy suurta epävarmuutta. Deltavariantti antoi jo esimakua siitä mahdollisuudesta, että koronaviruksen muunnokset saattavat kiertää saatavilla olevien rokotteiden antamaa suojaa, minkä seurauksena rajoitustoimia jouduttaisiin asettamaan laajoina uudestaan. Maailmankaupan logistiset ongelmat, muun muassa kontti- sekä komponenttipula, saattavat pahentua. Myös poliittisia riskejä on useita: Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen jännite saattaa yltyä uudeksi kauppasodaksi, minkä lisäksi regulaation muutokset Kiinassa saattavat hankaloittaa länsimaisten yritysten toimintaa Kiinan markkinoilla. Alla olevassa taulukossa esitetäänkin vaihtoehtoisia uria Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman teollisuustuotannolle. Näin muodostettu ulkomaista kysyntää kuvaava muuttuja vaikuttaa viennin kautta Suomen kokonaistuotantoon ja siten muun muassa julkisen sektorin keräämiin verotuloihin.

Erot kansainvälisessä kysynnässä voivat syntyä monista lähteistä. Seuraava analyysi pyrkiikin antamaan lähinnä kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa. Kansainvälisten sokkien bkt-vaikutukset on simuloitu Etlan makrotalouden mallilla (ks. Lehmus, 2018).

Taulukko: ETLA S21.2/b01t

Maailman teollisuustuotanto (bkt) Suomen alueittaisilla vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos

	2020	2021	2022	2023	2024	2025
Nopea kasvu	-5,5	6,6	4,5	3,3	2,7	2,5
Perusvaihtoehto	-5,5	6,1	4,0	2,8	2,2	2,0
Hidas kasvu	-5,5	5,4	3,3	2,0	1,4	1,3

Niin sanottu perusura on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet kasvavat perusennusteessa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Tällaisessa positiivisessa skenaariossa oletetaan kasvun kiihtyvän sittenkin vain maltillisesti, sillä länsimaita vaivaava hidas tuottavuuskehitys tuskin kääntyy kovin nopeasti ja pandemia jättänee useammaksi vuodeksi jäljen maailmantalouteen. Kiinassa ja Venäjällä taas maiden rakenteelliset ongelmat estävät paluun kovin paljon nopeammalle kasvutrendille.

Kuvattu hitaamman kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Lähivuosien keskeisiä epävarmuuksia ovat yllä mainittujen riskien lisäksi erilaiset rahoitusmarkkinariskit. Myös julkisen velan tasoihin ja pandemian aikana tehtyihin epäsuoriin yritysten tukitoimiin liittyy omat riskinsä. Oma lukunsa ovat vielä geopolitiikan riskit, jotka voivat heijastua kansainväliseen kysyntään. Tällaistenkin sokkien vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida edellisellä sivulla olevassa kuviossa esitettyjen kansainvälisen kysynnän erilaisten kehitysten pohjalta. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin, ja siksi sitä kutsutaankin taulukossa hitaan kasvun uraksi. Paljon suurempikin kriisi on mahdollinen.

Erilaiset kansainvälisen talouden kasvu-urat vaikuttavat Suomen talouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. reaalisten efektiivisten valuuttakurssien muutoksista, koroista sekä yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään tulojen, työllisyyden, kulutuksen ja investointien kautta. Suomen kattava sosiaaliturva automaattisten vakauttajien muodossa vaimentaa vaikutusta yksityiseen kulutukseen mutta näkyy sitäkin selvemmin julkisen sektorin budjettialijäämissä. Vientisokin bkt-vaikutusta vaimentaa myös tuonnin supistuminen, sillä vientiteollisuus käyttää myös tuontipanoksia tuotannossaan. Tuontiin vaikuttaa lisäksi kotimainen aktiviteetti.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2021–2025 perusennusteessamme keskimäärin 2,2 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 2,5 prosenttia ja hitaamman kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,9 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu samanlainen päätösperäinen finanssipolitiikka. Oletetaan myös, että huonompi tai parempi kehitysura ei vaikuta kotitalouksien säästämisasteeseen.

Lataa Avaa

Työttömyysaste on perusvaihtoehdossa tänä vuonna 7,8 prosenttia ja laskee 6,6 prosenttiin vuonna 2025. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 7,7 ja 6,2 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on 7,9 prosenttia tänä vuonna ja 7,1 prosenttia vuonna 2025. Vuoden 2025 työllisyysaste on perusvaihtoehdossa 73,7, nopean kasvun vaihtoehdossa 74,4 ja hitaan kasvun vaihtoehdossa 73,3 prosenttia.

Julkisen sektorin rahoitusjäämä reagoi huomattavasti taloudellisen kasvun hidastumiseen tai nopeutumiseen. Julkisen sektorin ns. EDP-rahoitusjäämän suhde bkt:hen on perusennusteessa -3,5 prosenttia vuonna 2021 ja -2,2 prosenttia vuonna 2025. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -3,4 prosenttia tänä vuonna ja -1,5 prosenttia vuonna 2025. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-rahoitusjäämä on -3,7 prosenttia vuonna 2021 ja -3,0 prosenttia vuonna 2025.

Perusvaihtoehdossa EDP-velan bkt-suhde nousee 1,3 prosenttiyksikköä viime vuodesta, 70,8 prosenttiin vuonna 2021. Se nousee edelleen 73,6 prosenttiin vuonna 2025. Nopean kasvun vaihtoehdossa EDP-velka nousee ensin 70,5 prosenttiin vuonna 2021 mutta laskee vuoteen 2025 mennessä aavistuksen, 70,4 prosenttiin. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-velka nousee 71,2 prosenttiin bkt:sta vuonna 2021 kohoten sen jälkeen edelleen 76,9 prosenttiin asti vuonna 2025. 3 prosentin julkisen alijäämän EDP-kriteeri, jota tosin ei tällä hetkellä virallisesti seurata, alittuu kaikissa skenaarioissa vuosina 2022–2025 lukuun ottamatta huonoa skenaariota vuonna 2025. Kuluvana vuonna alijäämä on kuitenkin suurempi kuin 3 prosenttia bkt:sta kaikissa skenaarioissa. Julkisen velan bkt-suhteen saaminen hallintaan tai parhaimmillaan jopa laskuun tulee skenaarioidemmekin valossa olemaan vaikeaa.

Lähde

• Lehmus, M. (2018). ETLA macro model for forecasting and policy simulations, Economic Modelling, Volume 74, August 2018, Pages 142–166.