Potentiaalinen tuotanto, tuotantokuilu ja rakenteellinen budjettitasapaino

Potentiaalisella tuotannolla viitataan siihen kansantalouden tuotannonmäärään, joka saavutetaan, kun kaikki tuotannontekijät (työvoima ja pääoma) hyödynnetään niin sanotulla tasapainotasollaan. Tasapainotaso ylläpitää vakaata inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikan sääntöjen mukainen potentiaalisen tuotannon arvio pohjautuu ns. tuotantofunktiomenetelmään. Tämän menetelmän mukaan potentiaalinen tuotanto muodostetaan yhtälöstä.

\(Y_{pot} = TFP * L^\alpha K^{1-\alpha}\),

missä \(L\) on potentiaalinen talouden käytettävissä oleva työvoima työtunneilla mitattuna, \(K\) on kansantalouden pääomakanta ja \(TFP\) on näiden tuotannontekijöiden kokonaistuottavuus, kun tuotantokapasiteetti on täyskäytössä.

Tuotantokuilulla mitataan talouden suhdannetilannetta, t.s. kuinka kaukana toteutunut taloudellinen aktiviteetti on potentiaalisesta aktiviteetin tasosta. Kun potentiaalisen aktiviteetin taso on arvioitu, tuotantokuilu voidaan laskea kaavasta

\(Y_{kuilu} = \frac{ Y – Y_{pot}}{Y_{pot}}\),

missä \(Y\) on toteutunut/ennustettu bruttokansantuote. Positiivinen tuotantokuilu viittaa korkeasuhdanteeseen, kun taas negatiivinen tuotantokuilu viittaa taantumaan.

Rakenteellinen budjettitasapaino (\(RBT\)) mittaa julkisen talouden suhdanneneutraalia sekä kertaluonteisista meno- ja tuloeristä puhdistettua rahoitustasapainoa, ts. julkisen talouden rahoitustasapainoa, jos tuotanto olisi potentiaalisella tasollaan kullakin hetkellä. Indikaattori muodostetaan tuotantokuilun arvion pohjalta, ottaen huomioon verotulojen ja julkisten menojen historiallinen herkkyys suhdannevaihteluille:

\(RBT = BB – \varepsilon Y_{kuilu}\),

missä \(BB\) on julkisen sektorin nettoluotonanto puhdistettuna yksittäisistä meno- ja tuloeristä ja \(\varepsilon\) on budjetin suhdanneherkkyys.

Etlan ennuste

Komission tuotantokuilumenetelmää on sovellettu seuraavassa Etlan ennusteeseen¹. Arviomme mukaan Suomi oli vuonna 2020 tuotannon määrällä mitattuna tuotantopotentiaalitason alapuolella noin 4,2 prosenttia ja vielä vuonna 2021 noin 1,9 prosenttia. Vuonna 2022 tuotanto on lähes saavuttanut potentiaalitasonsa, tuotantokuilun suuruus on enää 0,6 prosenttia tuotantopotentiaalista. Arvion taustalla on voimakas kansantalouden tuotantokapasiteetin käyttöasteen pudotus ja siitä seuraava kokonaistuottavuuden suhdanneluonteinen lasku. Käyttöasteen pudotuksen lisäksi kuiluun vaikuttaa myös kansantalouden työtuntien lasku potentiaalimäärän alapuolelle.

Etlan arvio on hieman myönteisempi kuin Euroopan komission kevään 2021 ennusteessa, joskin vuoden 2020 tuotantokuilu oli vielä aikaisempia arvioitakin suurempi. Komission syksyn arvion mukaan tuotanto olisi ollut vuonna 2020 keskimäärin 3,6 prosenttia ja vuonna 2021 2,3 prosenttia ja vuonna 2022 1,0 prosenttia potentiaalisen tuotannon alapuolella. Erityisesti vuoden 2022 osalta Etlan näkymä on valoisampi kuin aikaisemmin Euroopan komissiolla.

Lataa Avaa

Lataa Avaa

Arvio julkisen talouden rakenteellisen budjettitasapainon heikentymisestä vuonna 2020 säilyy suurena. Vuoden 2019 tasolta, joka oli uusien arvioiden mukaan -1,0 prosenttia kokonaistuotannosta, päädytään ennusteen mukaan noin -3,0 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2021 rakenteellisen budjettitasapainon odotetaan olevan noin -2.4 prosenttia ja 2022 vielä -2,1 prosenttia.

Rakenteellisen rahoitusvajeen suuruus ja sen muutoksen määrä ovat samansuuntaisia Euroopan komission kevään arvioiden kanssa. Komission kevään 2021 ennusteessa rakenteellisen budjettitasapainon todettiin olevan -3.4 prosenttia vuonna 2020, -3.3 prosenttia vuonna 2021 ja -1,5 vuonna 2022.

Kaiken kaikkiaan rakenteellisen budjettitasapainon arviot näyttävät vakiintuneen kriisin osalta, mutta muutokset epidemian kulussa voivat niihin vielä jonkin verran vaikuttaa.

Viite

¹ Arviossa käytettiin Etlan ennusteesta laskettua kokonaistuottavuussarjaa sekä Komision arvioimaa potentiaalisen työpanoksen tasoa, joka suhteutettiin Etlan ennusteen työpanokseen.