Tavaravienti kääntyy tänä vuonna vahvaan kasvuun, mutta maailmanpoliittinen tilanne ja Yhdysvaltojen tullit luovat paljon epävarmuutta. Jättiristeilijä nostaa vientilukua merkittävästi.

Tavaravientiä varjostaa lähivuosina maailmanpoliittinen epävarma tilanne ja Yhdysvaltojen EU:lle asettamien tuontitullien suorat ja epäsuorat negatiiviset vaikutukset. Tästä huolimatta tavaravientimme kasvaa tänä vuonna reippaasti, mutta riskit heikompaan suuntaan ovat kasvaneet. Tavaroiden vienti- ja tuontihintojen lasku jatkuu ennustejaksolla, mutta ne pysyvät edelleen keskimääräistä korkeampina. Nettoviennin vaikutus bkt:n muutokseen on kuluvana vuonna neutraali ja seuraavina vuosina lievästi negatiivinen. Kauppataseen ylijäämä on vielä tänä vuonna tavanomaista suurempi, mutta pienenee jo ensi vuonna. Palvelutaseen alijäämä pysyy viiden miljardin euron paikkeilla. Vaihtotase on vielä tänä vuonna ylijäämäinen.

Yhdysvallat on palveluviennin tärkein kohdemaa

Ulkomaankauppa kärsi viime vuonna lakkoilusta, euromaiden vaisusta kehityksestä sekä öljynjalostuksen pitkästä huoltoseisokista ja supistui siksi voimakkaasti. Poikkeuksellisen matalan vertailutason seurauksena tavaraviennin määrä kasvaa tänä vuonna erityisen voimakkaasti. Vuoden lopulla Turun telakalta toimitetaan seuraava Icon-luokan noin 1,9 miljardin euron arvoinen jättiristeilijä, mikä nostaa vientilukua merkittävästi. Euroalueen ja Yhdysvaltojen talousnäkymät tälle vuodelle ovat kuitenkin heikentyneet viime syksystä, ja riskit ovat kasvaneet erityisesti suuren kauppakumppanimme Yhdysvaltojen suhteen tullien takia. Niinpä olemme pudottaneet kuluvan vuoden tavaraviennin kasvuennusteen 7,4 prosentista 5 prosenttiin. Viennistämme Yhdysvaltoihin metallien jalostuksen osuus oli viime vuonna 5,5 prosenttia. Tästä rautaseosten ja terästuotteiden osuus oli vajaa puolet ja alumiinin vain puolisen prosenttia. Teräs- ja alumiinitullit (25 %) astuivat voimaan maaliskuussa.

Lataa Avaa

Vuosina 2026–2027 tavaraviennin määrä kasvaa noin 3 prosenttia kansainvälisen vientikysynnän tahdissa. Ensi vuonna Yhdysvaltojen kasvuvauhti kiihtyy, ja euroalueen talouskasvu vahvistuu hieman. Keskeisten vientimaiden Saksan ja Ruotsin taloudet elpyvät tuntuvasti.

Palveluviennin määrä kasvoi viime vuonna vajaat 11 prosenttia, ja sen arvo nousi vajaat 12 prosenttia. Noin puolet koko palveluviennistä suuntautuu EU-maihin ja noin puolet EU-alueen ulkopuolelle. Yhdysvaltojen osuus koko palveluviennistä oli viidennes vuosina 2021–2022, mutta laski 15 prosenttiin vuonna 2023 ja oli 16 prosenttia vuonna 2024. Ruotsin osuus oli viime vuonna 13 prosenttia ja Saksan 8 prosenttia.

Lataa Avaa

Televiestintä, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut ovat suurin erä. Tämän sektorin osuus koko palveluviennin arvosta on kolmannes, joten sen kehitys ohjaa koko palveluvientiä. Telepalvelujen vienti oli viime vuonna arvoltaan runsaat 12 miljardia euroa, kun kasvua kertyi 21 prosenttia.

Yhdysvallat on ylivoimaisesti suurin tietojenkäsittelypalvelujen viennin kohdemaa: vuonna 2023 maan osuus oli 27 prosenttia. Ruotsin osuus oli 12 prosenttia ja Saksan 7 prosenttia.

Kuljetusten osuus palveluviennistä oli viime vuonna 13 prosenttia ja matkailun 10 prosenttia. Arvioimme, että palveluviennin määrä kasvaa runsaan 4 prosentin tahtia ennustejaksolla.

Tavaratuonti kääntyy tänä vuonna nousuun

Kahden peräkkäisen vuoden voimakkaan supistumisen jälkeen tavaratuonnin määrä kääntyy tänä vuonna noin 4 prosentin kasvuun. Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti kääntyi nousuun jo viime vuoden alussa ja lisääntyi runsaat 5 prosenttia koko vuonna. Vahva kasvu jatkuu ennustevuosina. Investointitavaroiden tuonti supistui 8 prosenttia kahtena edellisvuonna. Lasku näyttää pysähtyneen, mutta elpyminen ei ihan vielä ole näköpiirissä. Puolustusvoimien uusien hävittäjien hankinta Yhdysvalloista alkaa kuitenkin näkyä investointitavaroiden tuonnissa vuosina 2025–2026. Poltto- ja voiteluaineiden tuonti on vähentynyt viime vuosina, kun myös öljytuotteiden vienti on pysynyt heikkona. Toipumisesta on nyt merkkejä. Kestokulutustavaroiden (ml. henkilöautot) tuontimäärä putosi viime vuonna 11 prosenttia. Hidas kasvu on odotettavissa lähivuosina. Vuonna 2026 tavaratuonti kasvaa kaiken kaikkiaan noin 4 prosenttia.

Yhdysvallat on kuudenneksi tärkein tuontimaamme 5 prosentin osuudellaan. Eniten sieltä tuodaan kemikaaleja, elektronisia laitteita, koneita ja laitteita sekä öljytuotteita. Venäjältä tuodaan vielä jonkin verran jalometalleja ja muita värimetalleja sekä muutamia kemikaalituotteita, mutta maan osuus tavaratuonnistamme oli viime vuonna vain 1,2 prosenttia.

Palvelutuonnin määrä kasvaa ennustejaksolla noin 4 prosentin tahtia. Suurimman erän teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus palvelutuonnin arvosta oli viime vuonna 17 prosenttia. Tämän ryhmän tuonti väheni selvästi edellisvuodesta. Kuljetusten osuus oli 16 prosenttia, ja tuonnin arvo pysyi lähes ennallaan. Televiestinnän, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus oli 15 prosenttia ja matkailun 13 prosenttia. Molempien erien tuonnin arvo oli 6 prosentin kasvussa.

Lataa Avaa

Vaihtotase pysyy vielä tänä vuonna ylijäämäisenä

Vaihtotase kääntyi viime vuonna 0,8 miljardin ylijäämään edellisvuoden 1,4 miljardin alijäämästä, ja arvioimme, että se pysyy ylijäämäisenä myös tänä vuonna. Tavaroiden ja palveluiden taseen ylijäämä nousi 1,8 miljardiin euroon vuonna 2024, vaikka kauppatase pieneni 2,1 miljardia euroa. Samanaikaisesti palvelutaseen alijäämä pieneni 3 miljardia euroa. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä kutistui 1,0 miljardiin euroon maaliskuussa julkaistujen tilastojen mukaan.

Nettotuotannontekijäkorvaukset ulkomailta (ensitulo) on vuodesta 2004 asti ollut ylijäämäinen erä. Vuonna 2024 Suomen korkomenot ulkomaille olivat 15,2 miljardia euroa (nousua 1,1 mrd. euroa edellisvuodesta), ja osinkoja maksettiin 11,3 miljardia euroa (laskua 1,5 mrd.). Korkoja maksettiin Suomeen 10,1 miljardia euroa (0,7 mrd. enemmän kuin edellisvuonna). Osinkoja saatiin 7,7 miljardia euroa (laskua 3,9 mrd.). Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitettujen voittojen erä oli Suomen näkökulmasta 7,5 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2024. Ensituloihin sisältyy lisäksi muitakin pienempiä eriä. Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot voivat sekä tulo- että menopuolella olla joko plus-merkkinen tai miinus-merkkinen erä. Se on laskennallinen erä kansantalouden tilinpidossa eikä siten kuvasta todellisia rahavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.

Lataa Avaa

Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuva EU:n omat varat, joka on alijäämäinen. Ennustevuosina 2025–2026 tulonsiirtojen alijäämä on noin 2,5 miljardia euroa. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä pienenee tänä vuonna 0,6 miljardiin euroon.

Kauppataseen ylijäämä kohoaa tänä vuonna 6,9 miljardista eurosta 7 miljardiin euroon. Seuraavina vuosina kauppatase pienenee, kun tavaratuonti kasvaa selvästi tavaravientiä nopeammin. Palvelutaseen alijäämä puolestaan pysyy ennustejaksolla noin 5 miljardissa eurossa. Tavaroiden ja palveluiden tase on siten 1,9 miljardia euroa ylijäämäinen kuluvana vuonna mutta pienenee merkittävästi ensi vuonna. Vaihtotaseen ylijäämä nousee tänä vuonna 1,2 miljardiin euroon tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen paranemisen ansiosta. Vuonna 2026 vaihtotase kääntyy noin puolen miljardin euron alijäämään.