Euroalueen talouskasvua varjostavat globaali kauppasota ja sen nostama epävarmuus. Toisaalta tarve nostaa puolustusmenoja ja Saksan investointisuunnitelmat sekä mahdollinen Ukrainan jälleenrakentaminen voivat kiihdyttää euroalueen talouskasvua. Lisäksi EKP:n koronlaskut jatkuvat tänä vuonna. Odotamme Euroalueen kasvavan tänä vuonna 1,4 prosenttia, ja kasvu jatkuu kiihtyen hieman vuosina 2026–2027.

Maailmantalouden odotetaan kasvavan 3,3 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2027 kasvu jatkuu reilun 3 prosentin vauhdissa. Arviomme ei poikkea oleellisesti merkittävimpien maailmantaloutta ennustavien tahojen näkemyksistä. Kehittyneet taloudet kasvavat selvästi hitaammin kuin kehittyvät taloudet ennustehorisontilla.

Useat merkittävät riskitekijät varjostavat maailmantaloutta. EU:n ja Suomen kannalta merkittävimmät riskit kumpuavat eskaloituneesta globaalista kauppasodasta ja Yhdysvaltojen muuttuneesta suhtautumisesta Ukrainan sotaan. Yhdysvalloista on tullut vahvoja signaaleja, joiden perusteella Yhdysvallat ajaa nyt omia intressejään, vaikka nämä olisivat ristiriidassa läntisten liittolaisten intressien kanssa.

Lataa Avaa

Uusi politiikka on näkynyt muun muassa Yhdysvaltojen muuttuneena suhtautumisena Ukrainan sotaan ja Venäjään. Yhdysvallat on ilmaissut selvästi haluavansa, että Ukrainan sota loppuu. Oletettavaa on, että Yhdysvallat on valmis painostamaan Ukrainaa rauhanehtoihin, jotka miellyttävät Venäjää. Tilanne on kuitenkin auki, ja EU on edelleen pyrkinyt lisäämään tukeaan Ukrainalle. Yhdysvallat on myös signaloinut tyytymättömyytensä muiden Nato-maiden puolustusmenoihin ja väläytellyt joukkojensa vetämistä Euroopasta. Vastareaktiona tällä EU-maat aikovat nostaa puolustusmenojaan.

Globaali kauppasota on kiihtynyt alkuvuonna, kun Yhdysvaltojen nykyinen hallinto käyttää tuontitulleja voimakeinona neuvotteluissa mutta pyrkii tulleilla myös lisäämään investointeja Yhdysvaltoihin ja vaikuttamaan Yhdysvaltojen kauppataseen krooniseen alijäämään. Epävarmuus globaalissa kaupassa on kasvanut erityisesti, koska tulleja on toisaalta asetettu mutta myös kumottu tiuhaan. Yhdysvallat asetti tuontitulleja jo Trumpin ensimmäisellä kaudella ja myös Bidenin kaudella, mutta uutena piirteenä on tuontitullien asettaminen Kiinan lisäksi läntisille maille, esimerkiksi Kanadalle ja EU:lle. EU ja Kanada ovat ilmoittaneet asettavansa vastatulleja Yhdysvaltojen asettamille tulleille.

Taulukko: ETLA S25.1/k06t

Kansainvälisen talouden ennusteita

	2022	2023	2024	2025E	2026E	2027E
Bkt:n määrän muutokset alueittain, %
Maailma	3,4	3,2	3,2	3,3	3,3	3,4
Yhdysvallat	2,5	2,9	2,8	1,7	1,9	2,0
Euroalue	3,6	1,0	0,8	1,4	1,5	1,6
Saksa	1,4	-0,1	0,0	0,8	1,5	1,6
Ruotsi	1,6	-0,1	0,6	2,0	2,5	2,5
Kiina	3,0	5,2	4,9	4,5	4,3	4,0
Keskeisiä korkoja1, %
FED ohjauskorko	1,9	5,2	5,3	4,2	3,6	3,2
EKP ohjauskorko	2,0	4,0	3,0	2,3	2,0	2,0
Euribor 12 kk	1,1	3,9	3,3	2,1	2,0	2,0
Euroalueen inflaatio ja työttömyysaste, %
Inflaatio	8,4	5,4	2,4	2,0	2,0	2,0
Työttömyysaste	6,7	6,6	6,4	6,3	6,2	6,1
Keskeisiä valuuttakursseja1
Dollari / Euro	1,05	1,08	1,08	1,08	1,10	1,10
Ruotsin kruunu / Euro	10,63	11,48	11,43	11,20	11,30	11,40
1 Vuosikeskiarvo.
Lähteet: OECD, Eurostat, EKP, FED, European Money Markets Institute (EMMI), Macrobond, Etla.

Inflaatio on hidastunut eri puolilla maailmaa, ja esimerkiksi Fed ja EKP ovat laskeneet jo toistuvasti ohjauskorkojaan. Kauppasodan on nähty voivan kiihdyttää inflaatiota ainakin lyhyellä aikavälillä uudestaan. Erityisesti tämän on arvioitu näkyvän Yhdysvaltojen hinnoissa, kun taas vaikutusarviot euroalueelle ovat selvästi pienemmät. Lopulta vaikutukset inflaatioon riippuvat siitä, millaiset tuontitullit jäävät voimaan. Oletettavaa on, että tullien vaikutus inflaatioon on ohimenevää, mutta kauppasota kuitenkin hidastanee korkojen laskua Yhdysvalloissa.

Arviot kauppasodan vaikutuksista EU:n talouteen vaihtelevat sen mukaan, miten kattavia ja suuria tuontitulleja ja vastatulleja mallinnuksissa oletetaan. Lisäksi vaikuttaa se, arvioiko mallinnus kauppasodan nostaman epävarmuuden vaikutusta talouteen. Ääritapauksessa, jossa isot talousalueet asettaisivat kattavat ja suuret tullit toisilleen, voisi EU:n talouskasvu jäädä tänä vuonna nollan tuntumaan. Vastapainona tullien negatiivisille vaikutuksille on EU:ssa virinnyt into lisätä puolustusmenoja ja esimerkiksi Saksan massiiviset infrainvestointisuunnitelmat. Lisäksi Ukrainan sodan päättymisen jälkeinen jälleenrakentaminen ja kriittisiin mineraaleihin liittyvät investoinnit voivat vauhdittaa myös EU:n taloutta. Jälleenrakentamisen laajuuteen vaikuttaa kuitenkin se, millaiset ovat rauhanehdot ja miten turvallisena investointikohteena Ukraina nähdään sodan päätyttyä.

Suomen vientikysyntä kohenee tänä vuonna

Yhdysvaltojen talous kasvoi viime vuonna voimakkaasti. Kuluvan vuoden alussa talouskasvu on hidastunut. Myös lyhyttä taantumaa pidetään mahdollisena. Työllisyystilanne on kuitenkin edelleen vahva ja palkkojen kasvu huomattavaa. Inflaatio hidastui helmikuussa Yhdysvalloissa, mutta inflaatio-odotukset tällä vuodelle ovat kuitenkin nousseet viime vuoden lopulta jonkin verran. Ennustamme, että Yhdysvaltojen talous kasvaa tänä vuonna vajaan kahden prosentin vauhdilla, koska alkuvuoden kasvu on aiemmin arvioitua hitaampaa.

Euroalueen talous kasvoi viime vuonna vajaan prosentin. Tänä vuonna kasvun ennustetaan olevan 1,4 prosenttia. Tähän vaikuttavat edelleen rahapolitiikan löystyminen mutta myös oletettu merkittävä puolustusmenojen kasvu ja muut julkiset investoinnit. Työmarkkinatilanne on euroalueella edelleen hyvä. Avoimia työpaikkoja on huomattavasti viimevuotta vähemmän, mutta työttömyysaste ei ole noussut. Palveluinflaatio, joka muodostaa merkittävän osan pohjainflaatiosta, on hidastunut verkaisesti viime kuukausina. Jo neuvoteltujen työehtosopimusten perusteella palveluinflaatiota ajavan voimakkaan palkkojen kasvun pitäisi kuitenkin hidastua vuoden loppuun mennessä merkittävästi. Odotusten mukaan euroalueen inflaatio on 2 prosenttia vuoden lopulla. Toteutuessaan Saksan investointisuunnitelmat ja Ukrainan jälleenrakentaminen vauhdittaisivat euroalueen talouskasvua, kauppasota taas voi heikentää talouskasvua merkittävästi.

Lataa Avaa

EKP:n odotetaan jatkavan tänä vuonna ohjauskoron laskuja, ja loppuvuonna talletuskoron oletetaan olevan 2,0 prosenttia. Fedin odotetaan myös laskevan tänä vuonna ohjauskorkoaan, mutta korkojen lasku on ollut hitaampaa kuin euroalueella ja korkotaso on tänä vuonna selvästi korkeammalla. Odotusten mukaan euroalueen talletuskorko jäisi 2,0 prosenttiin myös pitkällä aikavälillä, kun taas Fed laskee ohjauskorkoaan vielä vuosina 2026–2027, minkä jälkeen korko asettuisi 3,1 prosenttiin.

Kiinan talouden odotetaan kasvavan 4,5 prosenttia tänä vuonna ja kasvun odotetaan hieman hidastuvan seuraavina vuosina. Kiinan taloudessa on paljon riskitekijöitä, jotka voisivat heikentää merkittävästi maan talouskasvua ja siten myös maailmantaloutta. Japanin talouden odotetaan kasvavan runsaan prosentin vauhdissa. Intian talouden kasvun odotetaan olevan ennusteperiodilla 7 prosentin tuntumassa.

Saksan talous ei kasvanut viime vuonna. Tänä vuonna odotamme kasvun olevan jo selvempää. Ranskan sekä Italian talouksien odotamme kasvavan tänä vuonna runsaan prosentin vauhdissa. Ruotsin talous kasvoi viime vuonna noin puoli prosenttia. Tänä vuonna odotamme Ruotsilta kahden prosentin kasvua. Britannian talous kasvoi viime vuonna vajaan prosentin, ja kasvun odotetaan olevan vajaat kaksi prosenttia tänä vuonna. Baltian maiden odotetaan olevan selvässä kasvussa tänä vuonna. Kaikkiaan Suomen vientikysyntä (keskeisten kauppakumppanien bkt:n kehitys painotettuna vientiosuuksilla) kasvaa tänä vuonna selkeästi viime vuotta nopeammin, ja kasvu kiihtyy vielä vähän vuonna 2026.