Julkisten kulutus- ja investointimenojen kasvu viime vuonna ajoittui suhdanteen kannalta mitä parhaiten – julkinen kysyntä tuki taloutta juuri, kun yksityinen kysyntä jäi heikoksi. Tänä vuonna astuu voimaan uusia hallituksen menosopeutuksia, mutta vastaavasti yksityinen investointi- ja kulutuskysyntä vahvistuu.

Julkinen talous oli viime vuonna peräti 12,5 miljardia euroa alijäämäinen eli 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämää oli lähes yhtä paljon kuin pandemiavuonna 2020. Valtion ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä oli hieman yli 13 miljardia euroa, kun taas sosiaaliturvarahastojen 700 miljoonan euron ylijäämä vielä hieman paransi julkista rahoitusasemaa. Julkisen velan kertymisen kannalta merkitystä on kuitenkin vain valtion ja paikallishallinnon tilanteella. Julkinen velkasuhde ylsi ennätykselliseen 82 prosenttiin ja rikkoo ennätyksiä myös lähivuosina.

Kaksi vuotta jatkuneen heikon suhdannetilanteen takia verotulojen kasvu jäi vaimeaksi. Samalla työttömyysvakuutusmaksun alennus pienensi sosiaaliturvarahastojen tuloja ja siten myös niiden ylijäämiä. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema painuikin viime vuonna miinukselle. Työeläkerahastot sitä vastoin hyötyivät korkojen nousun vauhdittamasta omaisuustulojen kasvusta, vaikka eläkemenot pysyivät indeksikorotusten myötä suurina.

Lataa Avaa

Hallituksen menosopeutus ei siis juuri näkynyt julkisissa kulutus- ja investointimenoissa viime vuonna. Koko kansantalouden tasolla julkiset kulutus- ja investointimenot kasvoivat oikea-aikaisesti eli ajankohtana, jolloin yksityinen kulutus ja investoinnit vastaavasti vähenivät. Julkinen talous auttoi siis tasaamaan suhdannetta ja bruttokansantuotteen supistumista viime vuonna.

Hallituksen sopeutustoimet näkyvät kuluvasta vuodesta eteenpäin siten, että erityisesti kulutus- ja sosiaaliturvamenojen kasvu hidastuu. Toisaalta paikallishallintosektorin monivuotinen palkkaohjelma sekä eläkkeet ylläpitävät yhä julkisten menojen kasvua.

Julkiset investointimenot jatkavat yhä kasvuaan, sillä t&k-rahoituslaki, puolustusvoimien hävittäjähankinnat ja hallituksen investointiohjelma kasvattavat julkisia investointeja vuoteen 2027 saakka. Valtion omaisuuden myynnillä rahoitettava investointiohjelma ei lisää velkaa vaikka kasvattaakin kansantalouden tilinpidon mukaista alijäämää.

Lataa Avaa

Hävittäjähankintojen vaikutus valtion alijäämään, velkaan ja investointeihin on vielä hyvin epävarmaa, sillä ajoittumiseen vaikuttaa hävittäjien luovutusajankohta eli käytännössä saapuminen Suomen maaperälle ja siirtyminen Suomen vastuulle. Ensimmäisten hävittäjien odotetaan kuitenkin saapuvan Suomeen kuluvan vuoden lopussa, ja siten vaikutusten näkyvän vuodesta 2025 alkaen.

Tänä vuonna julkisen rahoitusaseman ennustetaan kohenevan viime vuoden -4,5 prosentista -3,8 prosenttiin suhteessa bkt:hen ja vahvistuvan -3 prosenttiin ensi vuonna. Vuoden 2027 alijäämä jää 2,6 prosenttiin.

Julkinen velka kasvaa viime vuoden 82 prosentista vajaaseen 87 prosenttiin vuoden 2027 loppuun mennessä.

Euroopan komissio on ehdottanut EU:n finanssipolitiikan sääntöjen poikkeuslausekkeen aktivointia puolustusinvestointeja varten. Jo nyt komissio huomioi hävittäjähankintojen takia valtiokonttorin ottaman lisävelan arvioidessaan sääntöjen noudattamista. Jatkossa poikkeuslauseke saattaa siis auttaa Suomea välttämään EU:n liiallisen alijäämän menettelyn.

Lataa Avaa