Korkojen aleneminen on painanut kansallisen inflaatiomittarin matalaksi. Yhdenmukaistettu inflaatio on kuitenkin ennustevuosina kahden prosentin tahdissa.

Kansallinen kuluttajahintainflaatio hidastui helmikuussa vain puoleen prosenttiin, vaikka yleistä arvonlisäverokantaa nostettiin syksyllä 1,5 prosenttiyksikköä ja lisäksi tammikuussa joidenkin tuotteiden alv nousi aiempaa korkeampaan kantaan. Näiden ja joidenkin tuoteverojen korottamisen vaikutus oli helmikuussa EU-yhdenmukaistetussa inflaatiossa +1,0 prosenttiyksikköä.

Inflaatio ei kuitenkaan ennusteemme mukaan tästä enää hidastu vaan lähtee vuoden mittaan hitaasti nopeutumaan siten, että koko kuluvan vuoden inflaatio on keskimäärin 0,8 prosenttia. Tämä on selvästi vähemmän kuin viime vuonna.

Lataa Avaa

Inflaatiota hidastaa tänä vuonna korkojen aleneminen. Koko asumisen kulutuskorierän vaikutus on -0,5 prosenttiyksikköä kokonaisinflaatioon. Inflaatiota puolestaan kiihdyttävät viime vuoden kehitykseen verrattuna terveydenhoitokustannusten nousu sekä elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kallistuminen. Elintarvikkeiden hintojen noususta poikkeuksellisen suuri osa johtuu kahvin ja suklaan kallistumisesta, vaikka niiden osuus elintarvikkeiden kulutuksen arvosta on yhteensä vain viisi prosenttia.

Kahvin maailmanmarkkinahintojen voimakas nousu on seurausta satoja heikentäneistä sääolosuhteista päätuotantoalueilla sekä kahvivarastojen tyhjenemisestä. Samoja tekijöitä on osin kaakaon hinnan nousun takana. Yleisesti ottaen maailmanmarkkinahinnat ovat kuitenkin kehittyneet rauhallisesti. Heikohkot kysyntänäkymät ovat pitäneet metallien hinnat suhteellisen vakaina. Raakaöljy on halventunut sekä kysynnän heikkouden että OPEC+-maiden maaliskuun alussa ilmoittaman öljyntuotannon lisäämisen myötä. Lisäksi merirahtien hinnat ja globaalien tuotantoketjujen kapeikot ovat normaalilla tasolla eivätkä ole lisänneet hintapaineita. Kiinan tuottajahinnat ovat puolestaan alentuneet kesästä 2022 lähtien. Nämä tekijät ovat pitäneet tavaroiden hintakehityksen maltillisena. Yhtenä riskinä on kuitenkin tullien käyttö geoekonomisina aseina. Tältä osin on kuitenkin vielä vaikea arvioida, millainen vaikutus voisi olla hintakehitykseen Suomessa ja Euroopassa – tuskin kuitenkaan merkittävä. Lisäksi kuluttajahintoja voivat epäsuorasti nostaa tuotantoketjujen uudelleen arviointi geopoliittisten jännitteiden vuoksi sekä vuoden 2026 alussa voimaan astuva EU:n hiilirajamekanismi.

Lataa Avaa

Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu on keskimäärin 1,6 prosenttia. Lainojen korot hidastavat inflaatiota enää vain hieman, ja ison kulutuspainonsa vuoksi asuminen on taas kokonaisuutena ottaen tärkein inflaatiota ylläpitävä erä.

EU-yhdenmukaistettu inflaatio, jossa eivät ole erityisesti korot mukana, oli helmikuussa 1,5 prosenttia. Se kiihtyy ennusteemme mukaan hieman kuluvan vuoden alun tasolta ja on vuositasolla keskimäärin hieman vajaat kaksi prosenttia koko ennustejakson ajan. Ennusteemme Suomelle on siten jokseenkin sama kuin euroalueelle.

Kansallinen pohjainflaatio, josta on poistettu elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, oli viime vuonna 2,8 prosenttia. Tänä vuonna se hidastuu tasan yhteen prosenttiin mutta kiihtyy ensi vuonna 1,7 prosenttiin.

Lataa Avaa

Perushintaindeksi nousee tänä ja ensi vuonna vain aavistuksen edellisestä vuodesta. Perushintaindeksi ennakoi tavaroiden hintojen kehitystä kuluttajahintakorissa. Ennusteen mukaan tavaroiden hintapaineet ovat siten vähäisiä. Poikkeuksena on muun muassa joitain maataloustuotteita, kuten edellä todettiin. Sato-olosuhteiden aikanaan parantuessa niiden hinnat toisaalta myös laskevat. Esimerkiksi appelsiininmehun voimakkaasti noussut maailmanmarkkinahinta puoliintui kuluvan vuoden alussa.

Ansiotasoindeksin nousu on ennusteessa tänä vuonna kolme prosenttia, eli keskimäärin suunnilleen sama kuin viime vuonna. Ensi vuodelle laskelmissa on käytetty hieman korkeampaa 3,4 prosentin kasvua jo solmittujen palkkaratkaisujen perusteella.

Taulukko: ETLA S25.1/p01t

Hinta- ja kustannustason kehitys ja siihen vaikuttavia tekijöitä

	Muutos edellisestä vuodesta, %
Tekijä	2022	2023	2024	2025E	2026E	2027E
1. Työn tuottavuus1	-0,4	-0,8	-0,4	0,7	1,0	0,9
2. Työvoimakustannukset työtuntia kohti	0,3	5,2	0,3	3,2	3,5	3,3
3. Ansiotaso	3,1	4,3	3,1	3,0	3,4	2,9
4. Yksikkötyökustannukset2	0,6	6,0	0,6	2,4	2,5	2,4
5. Bkt:n hintaindeksi	1,4	3,5	1,4	2,2	1,8	1,8
6. Tuontihinnat (tavarat ja palvelut)	-0,5	-2,6	-0,5	-2,0	-0,5	0,1
7. Yksityisen kulutuksen hinta	2,1	4,3	2,1	1,9	1,9	1,9
8. Perushintaindeksi3	-2,0	-1,7	-2,0	0,2	0,2	1,1
9. Kuluttajahintainflaatio	1,6	6,3	1,6	0,8	1,6	1,8
10. Pohjainflaatio4	2,8	6,6	2,8	1,0	1,7	1,9
11. EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio	1,0	4,3	1,0	1,9	1,8	1,9
12. Reaalinen ansiotaso [3]/[9]	1,5	-1,9	1,5	2,2	1,7	1,0
13. Reaalinen tuntityövoimakustannus [2]/[5]	-1,1	1,7	-1,1	1,0	1,7	1,5
1 Bkt:n määrä per tehdyt työtunnit.
2 Työvoimakustannukset per bkt:n määrä.
3 Mittaa kotimaisten ja tuontitavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille.
4 Inflaatio pl. energia ja elintarvikkeet.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky parani viime vuonna noin neljä prosenttia, mikä korjasi indeksissä sitä edeltäneiden kolmen vuoden aikana tapahtuneen heikkenemisen. Tänä vuonna kilpailukyky paranee edelleen noin puoli prosenttia mutta heikkenee ensi vuonna yli kaksi prosenttia.

Mittaamme kustannuskilpailukykyä nimellisten yksikkötyökustannusten kehityksellä kilpailijamaissa verrattuna Suomeen. Vertailussa on käytetty tätä Etlan uutta kevään ennustetta Suomelle ja Euroopan komission marraskuussa julkaisemia ennusteita muille maille. Kilpailukykyä seurataan seikkaperäisemmin Etlan Erikoisartikkelit-sarjassa.

Lataa Avaa