• Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia. Talous kääntyi kasvuun jo viime vuoden aikana, vaikka koko vuoden bkt ei aivan yltänyt edellisvuoden tasolle. Ensi vuonna Suomen bkt kasvaa 1,4 prosenttia.
• Kahden edellisen vuoden talouskasvua jarrutti eniten investointien väheneminen. Tänä vuonna sekä yksityiset että julkiset investoinnit kasvavat. Yksityinen kulutus ei ole kasvanut kahteen vuoteen mutta piristyy hieman tänä vuonna. Vielä viime vuonna julkinen kulutus tuki taloutta. Tästä vuodesta alkaen sopeutustoimet jarruttavat julkisen kulutuksen kasvua. Kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei yllä plussalle.
• Kotitalouksien kulutus normalisoituu ensi vuonna. Investoinnit pysyvät kasvussa, mutta julkinen kulutus vaimenee. Vienti ja tuonti kasvavat lähes yhtä paljon.
• Ennusteen riskit liittyvät talous- ja geopoliittiseen epävarmuuteen ja inflaation kiihtymiseen. Saksan infrastruktuuri-investoinneilla ja Euroopan puolustuksen ylösajolla olisi puolestaan positiivinen vaikutus.
• Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,2 prosenttiin ja ensi vuonna 7,9 prosenttiin. Työllisyysaste nousee talouskasvun myötä tästä vuodesta eteenpäin.
• Inflaatio pysyy matalana vielä tänä vuonna mutta normalisoituu 1,8 prosenttiin vuonna 2027.
• Julkinen alijäämä laskee 3 prosentin alapuolelle suhteessa bkt:hen vasta vuoteen 2027 tultaessa, jolloin velkasuhde lähestyy 87 prosenttia.

Suomen talous kääntyi lievään kasvuun viime vuoden alkupuolella sota- ja inflaatiosokin väistyessä. Julkisen talouden sopeutusohjelmien keskellä ehkä yllättäenkin talouskehitystämme avitti julkisten investointi- ja kulutusmenojen kasvu. Ajankohta oli suhdanteen kannalta mitä parhain – julkinen kysyntä tuki taloutta juuri silloin, kun yksityisen kysyntä jäi heikoksi.

Viime vuoden bkt jäi silti likimain edellisvuoden tasolle. Suurin yksittäinen tekijä heikon suhdanteen takana on korkeiden korkojen aiheuttama kahden vuoden investointilama.

Ennustamme bkt:n kasvavan 1,2 prosenttia tänä vuonna. Julkisia investointeja riittää vielä tällekin vuodelle, kun Puolustusvoimien hävittäjiä odotetaan Suomeen loppuvuodesta, ja hallitus panostaa t&k-toimintaan ja tiestön kunnossapitoon. Sitä vastoin julkisten kulutusmenojen kasvua hillitsevät hallituksen sopeutustoimet, jotka vaikuttavat koko ennustejakson eli vuoteen 2027 saakka.

Hiljalleen myös yksityinen investointi- ja kulutuskysyntä virkoaa. Rakentaminen jatkaa nousuaan kuopan pohjalta, kun korkotaso edelleen laskee ja ostovoima kohenee. Myös kone- ja laiteinvestoinnit kääntyvät varovaiseen kasvuun.

Kansainvälistä kauppaa varjostaa tullien aiheuttama epävarmuus, eikä nettovienti jaksa pinnistää plussalle. Suomelle tärkeän kauppakumppanin Yhdysvaltojen talous pysyy tulleista huolimatta euroaluetta vahvemmassa kasvussa. Talouskasvun ja tullien takia inflaatio Atlantin takana on sitkeää, eikä keskuspankki Fed pääse laskemaan korkoja yhtä paljon kuin EKP euroalueella. USA:n ja euroalueen välille revennyt korkoero pitää pintansa.

Suomalaiset kotitaloudet ovat yhä hyvin varovaisia kuluttamaan vaikka ostovoima jatkaa kohenemistaan. Ostovoiman paraneminen yhdistettynä kuluttajien epävarmuuteen näkyykin säästämisasteen kasvuna. Vasta ensi vuonna kotitalouksien kulutus ylittää selvemmin vuoden 2022 tason. Koska kotitalouksien kulutus muodostaa lähes puolet Suomen bruttokansantuotteesta, vaikuttaa kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen huomattavasti talouden suuntaan. Kulutuksen ja investointien kasvu siivittää bkt:n ensi vuonna 1,4 prosentin kasvuun. Hyvä uutinen on se, että kulutuksessa on säästöjen myötä kasvuvaraa, ja kuluttajat voivat vielä yllättää – tällä kertaa positiivisesti.

Väestönkasvu ja hallituksen työllisyystoimet parantavat työllisyysnäkymiä

Työllisyys- ja työttömyyskehitys ovat osin poikenneet tavanomaisesta suhdanteesta. Työmarkkinoiden kehitykseen ovat taloustilanteen lisäksi vaikuttaneet julkisen sektorin säästöt ja niistä seuranneet muutosneuvottelut sekä väestönkasvu. Erityisesti työttömyys on kasvanut enemmän kuin pelkän suhdannetilanteen perusteella olisi odotettavissa. Maahanmuuton siivittämä väestönkasvu lisäsi sekä työmarkkinoille osallistuvien että muiden työikäisten määrää. Heikon suhdanteen takia työvoiman kasvu näkyi myös siten, että työttömyys kasvoi enemmän kuin mitä työllisyys supistui.

Lataa Avaa

Työvoiman kasvu kuitenkin parantaa työllisyysnäkymiä jatkossa, kun talouskasvun käynnistyessä työvoimaa on tarjolla. Tulevina vuosina työllisyyskehitystä edesauttavat myös hallituksen työllisyystoimet, jotka ovat vasta melko vastikään astuneet voimaan. Työttömyysaste alkaa tänä vuonna laskea, mutta jää 7,6 prosenttiin vielä vuonna 2027. Pitkäaikaistyöttömiä on huomattavan paljon, mikä nostaa rakenteellisen työttömyyden tasoa. Sen sijaan työllisyysaste on laskustaan huolimatta pysynyt pandemiaa edeltänyttä tasoaan korkeammalla ja nousee jo tänä vuonna lähes 77 prosenttiin.

Talouteen tiedossa turbulenssia, mutta myös mahdollisuuksia

Presidentti Trumpin talouspolitiikka on toistaiseksi aiheuttanut turbulenssia vain osakemarkkinoilla. Riskinä kuitenkin on, että Yhdysvaltojen ja EU:n väliset tullit ja vastatullit sekä talouspolitiikkaan liittyvä yleinen epävarmuus vähentävät näiden kahden suuren talousalueen välistä kaupankäyntiä ja hidastavat kasvua Atlantin molemmin puolin. Se, mitä lopulta tapahtuu, riippuu myös Euroopan komission neuvotteluvoimasta. Tullit kuitenkin hidastavat USA:n talouskasvua jo tänä vuonna. Myös euroaluetta painaa yhä lisääntyvä talous- ja geopoliittinen epävarmuus.

Jos tullien myötä Euroopan ulkoinen kysyntä väheneekin, voi Euroopan sisäinen kysyntä vielä pelastaa kasvun. Vaikka toistaiseksi on kyse vain suunnitelmista, on mahdollista, että Euroopan suurimpien maiden velkavetoiset lisäykset puolustukseen ja infrastruktuuri-investointeihin erityisesti Saksassa paikkaavat viennin menetyksiä. Julkiset menolisäykset infraan ja puolustukseen hyödyttäisivät rakentamista ja teollisuutta Euroopassa ja voivat sysätä liikkeelle useita Suomeen suunniteltuja vihreitä investointeja, jotka vielä odottavat käynnistymistään. Kunnon kasvusysäys kuitenkin edellyttää, että juuri eurooppalaisten tuotteiden kysyntä, ja siten tuotanto, kasvaa. Samalla EU-maiden samanaikainen varustautuminen lisää riskiä hintojen noususta, kun tuotanto ei pysy kysynnän perässä.

Taulukko: ETLA S25.1/y01t

Suomen huoltotase

	Arvo, mrd. e2	Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä	2024	2023	2024	2025E	2026E	2027E
Bruttokansantuote markkinahintaan	276,2	-0,9	-0,1	1,2	1,4	1,2
Tuonti	113,3	-6,7	-2,4	5,1	4,1	3,7
Tavarat	70,2	-12,1	-4,6	4,3	4,0	3,5
Palvelut	43,2	5,4	1,7	3,8	4,3	4,0
Kokonaistarjonta	389,5	-2,7	-0,8	2,3	2,2	2,0
Vienti	115,1	0,2	0,1	5,0	3,3	3,3
Tavarat	77,0	1,2	-4,2	5,0	2,6	2,7
Palvelut	38,1	-2,4	10,8	4,1	4,6	4,3
Investoinnit	59,4	-7,4	-7,1	4,5	4,0	3,0
Yksityiset	47,3	-8,3	-10,2	3,4	3,3	4,3
Julkiset	12,1	-2,8	7,4	8,2	6,6	-1,6
Kulutus	215,0	1,1	0,2	0,3	1,1	0,9
Yksityinen	143,1	0,0	-0,1	0,5	1,8	1,4
Julkinen	71,9	3,4	0,7	-0,2	-0,3	0,0
Varastojen muutos1	0,0	-3,3	0,3	0,0	0,0	0,0
Kokonaiskysyntä	389,5	-2,7	-0,8	2,3	2,2	2,0
Kotimainen kysyntä	274,4	-3,8	-1,1	1,2	1,7	1,4
Julkinen kysyntä	84,0	2,6	1,6	1,0	0,7	-0,3
		Hinnan muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä		2023	2024	2025E	2026E	2027E
Bruttokansantuote		3,5	1,4	2,2	1,8	1,8
Tuonti		-2,6	-0,5	-2,0	-0,5	0,1
Vienti		-4,7	-2,2	-1,9	-0,9	-0,1
Investoinnit		4,8	0,4	1,9	2,0	2,0
Kulutus		4,7	2,0	2,2	2,0	1,9
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Saksan ilmoitus mittavista julkisten menojen lisäyksistä näkyi samalla maan valtionlainakorkojen nousuna, kun yhtäältä lisävelkaantuminen nosti sijoittajien vaatimaa riskilisää ja toisaalta piristi kasvunäkymiä. Saksan korkojen nousu heijastui välittömästi myös muihin euromaihin, kuten Suomeen.

Markkinakorkojen nousu ei ainakaan helpota Suomen julkisen talouden tilaa. Menoleikkauksista huolimatta julkiset menot suhteessa talouden kokoon nousivat viime vuonna ennätyskorkealle, lähes 58 prosenttiin. Menoleikkausten vaikutus alkaakin näkyä vasta kuluvasta vuodesta alkaen, ja menoaste kääntyy hiljalleen laskuun. Julkinen alijäämä alittaa 3 prosentin rajapyykin vasta ennustejakson lopulla vuonna 2027. Tänä vuonna alijäämä pysyy vielä 4 prosentin tuntumassa suhteessa bkt:hen. EU:n budjettikurisääntöjen hölläys voi auttaa Suomea välttämään liiallisen alijäämän menettelyn, mikäli puolustusmenot puhdistetaan alijäämästä pois.

Lataa Avaa

Taulukko: ETLA S25.1/y02t

Eräitä keskeisiä ennusteita

	2022	2023	2024	2025E	2026E	2027E
Kuluttajahintainflaatio, %	7,1	6,3	1,6	0,8	1,6	1,8
Ansiotason muutos, %	2,4	4,3	3,1	3,0	3,4	2,9
Työn tuottavuus, %	-1,7	-0,8	-0,4	0,7	1,0	0,9
Työttömyysaste, %	6,8	7,2	8,4	8,2	7,9	7,6
Työllisyysaste, %	78,1	77,8	76,7	76,9	77,3	77,6
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %1	-0,9	-0,1	4,2	0,7	-2,3	–
Vientikysyntä, %	3,1	1,1	1,5	2,1	2,2	–
Vaihtotaseen jäämä, % bkt:sta	-2,4	-0,5	0,3	0,4	-0,2	-0,1
Teollisuustuotanto (tuotos), %	1,3	-5,2	-0,3	0,6	2,7	2,7
Julkinen rahoitusasema, % bkt:sta	-0,2	-3,0	-4,5	-3,8	-3,1	-2,6
Julkinen velka, % bkt:sta	74,0	77,5	82,1	84,4	85,8	86,8
Euribor 12 kk, %	1,1	3,9	3,3	2,1	2,0	2,0
Euroalueen bkt, %	3,6	1,0	0,8	1,4	1,5	1,6
Euroalueen kuluttajahintainflaatio, %2	8,4	5,4	2,4	2,0	2,0	2,0
1 Nimelliset yksikkötyökustannukset kilpailijamaissa suhteessa Suomeen.
2 Yhdenmukaistettu indeksi.
Lähteet: AMECO (Euroopan komissio), Eurostat, European Money Markets Institute (EMMI), OECD, IMF, China National Bureau of Statistics (NBS), Tilastokeskus, Etla.