Vientikysyntä nousee hieman viimevuotisesta, mutta tavaravienti kärsii lakkoilusta ja euromaiden vaisusta kehityksestä. Vienti lisääntyy reippaasti vuosina 2025–2026, kun euroalueen kasvuvauhti nousee selvästi.

Tavaraviennin ja -tuonnin arvo supistuu tänäkin vuonna, mutta selvästi viimevuotista vähemmän, alenevien vienti- ja tuontihintojen seurauksena. Tavaraviennin määrän odotetaan kasvavan noin prosentin tänä vuonna. Useilla toimialoilla pohja näyttää jo olevan saavutettu, ja vientinäkymiä parantaa euroalueen viimevuotista hieman korkeampi talouskasvu. Ennusteeseen liittyy kuitenkin tavanomaista enemmän epävarmuutta maaliskuussa alkaneiden lakkojen takia. Jos lakot jatkuvatkin huomattavasti kahta viikkoa pidempään, vienti voi jäädä ennustettua pienemmäksi.

Ensi vuonna euroalueen talouskasvu nousee tuntuvasti, ja myös koko maailmantalouden kasvuvauhti kiihtyy selvästi. Niinpä tavaravienti kasvaa reippaasti vuosina 2025–2026. Tavaratuonti kehittyy viennin tahdissa. Nettoviennin kontribuutio bkt:n muutokseen on vielä tänä vuonna positiivinen, mutta seuraavina vuosina lievästi negatiivinen. Kauppataseen ylijäämä pienenee selvästi tänä vuonna, mutta pysyy ennustejaksolla tavanomaista suurempana. Palvelutaseen alijäämä puolestaan kutistuu tuntuvasti tänä vuonna mutta jää sekin suureksi. Vaihtotaseen alijäämä kasvaa jonkin verran tänä vuonna mutta pienenee tämän jälkeen vuosi vuodelta.

Lataa Avaa

Lakko ja euroalueen heikko tilanne jarruttavat viennin kasvua tänä vuonna

Yhdysvaltojen talous kasvaa tänä vuonna selvästi syksyllä arvioitua enemmän, ja myös Kiinan kokonaistuotannon ennustetta on hieman nostettu. EU on kuitenkin edelleen useimpien toimialojen päämarkkina. Etlan näkemyksen mukaan euroalueen bkt kasvaa kuluvana vuonna selvästi aiemmin arvioitua vähemmän. Olemme siksi tuntuvasti alentaneet tavaraviennin ennustettamme tälle vuodelle.

Arvioimme nyt, että tavaraviennin määrä lisääntyy tänä vuonna noin prosentin. Ennusteessa on otettu huomioon kahden viikon pituisen lakon vaikutukset. Eniten AKT:n ja muiden SAK:n liittojen lakko vaikuttaa metsäteollisuuteen. Näin kävi myös helmikuussa 2023 ahtaajien lakon aikana. Viime vuoden lakko näkyi loppujen lopuksi vain muutamien toimialojen koko vuoden vientiluvuissa. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden vienti jäi helmikuussa normaalia pienemmäksi, mutta vastaavasti maaliskuun vientiluku oli tavanomaista korkeampi. Monet vientituotteet ovat räätälöityjä asiakkaan tarpeisiin ja toimitetaan siksi myöhemmin lakon jälkeen. Viivästyssakot saattavat kuitenkin astua mukaan kuvaan, ja yritysten maine luotettavana toimittajana voi kärsiä pidemmällä aikavälillä.

Lataa Avaa

Ensi vuonna tavaraviennin kasvuvauhti kiihtyy noin 4 prosenttiin, kun keskeisten vientimaiden Saksan ja Ruotsin talouskasvu vahvistuu.

Palveluviennin määrän odotetaan tänä vuonna kääntyvän reippaaseen 12 prosentin kasvuun. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus palveluviennistä on yli kolmannes ja ohjaa siksi eniten koko palveluviennin kehitystä. Telesektorin vienti väheni arvoltaan tuntuvasti vuosina 2022–2023. Vienti EU-maihin oli kuitenkin edelleen kasvussa, mutta vienti muihin kuin EU-maihin oli laskussa. Maakohtaisia tilastoja vuodelle 2023 ei ole vielä julkaistu. EU:n ulkopuolisista maista Yhdysvallat on ylivoimaisesti suurin tietojenkäsittelypalvelujen viennin kohdemaa, laskua viennissä näkyi selvästi jo vuonna 2022. Myös vienti Japaniin, Venäjälle ja Kiinaan laski tuntuvasti, mutta niiden osuus on pieni verrattuna Yhdysvaltoihin. Odotamme kuitenkin, että tietojenkäsittelypalvelujen vienti kääntyy tänä vuonna hitaaseen kasvuun. Matkailuviennin ja muiden palveluerien kasvun odotetaan jatkuvan.

Tavaratuonti kääntyy tänä vuonna hitaaseen kasvuun

Tavaratuonnin määrä väheni viime vuonna poikkeuksellisen paljon, peräti 10,8 prosenttia. Teollisuuden varastoja purettiin, mikä merkittävästi vähensi tuontitarvetta. Sekä teollisuuden tuotantotarvikkeiden että poltto- ja voiteluaineiden tuonnin määrä putosi 18 prosenttia vuoden takaisesta. Investointitavaroiden tuonti väheni 9 prosenttia. Vain kestokulutustavaroiden (ml. henkilöautot) tuonti lisääntyi. Mainittakoon, että sähköenergian tuontimäärä puolittui vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna, arvoltaan sen tuonti väheni 82 prosenttia. Valtaosa tuodusta sähköenergiasta tuli Ruotsista ja vain pieniä määriä Norjasta ja Virosta. Sähköenergian osuus koko tavaratuonnin arvosta oli kuitenkin vain 0,7 prosenttia vuonna 2023.

Tänä vuonna tavaratuonti kääntyy vajaan 3 prosentin kasvuun, kun hitaasti kasvava vientiteollisuus tarvitsee lisää tuotantotarvikkeita. Ensi vuonna tavaratuonnin odotetaan kasvavan vajaan 5 prosentin tahtia, kun tavaraviennin kasvu on jälleen vahvaa. Loppuvuodesta 2026 Puolustusvoimien uusien hävittäjien hankinta Yhdysvalloista alkaa näkyä investointitavaroiden tuonnissa.

Venäjän-kaupan tyrehdyttyä Saksa, Ruotsi, Kiina ja Norja ovat nyt Suomen tärkeimmät tavaratuonnin maat. Raakaöljyn tuonti Venäjältä on korvattu tuonnilla Norjasta. Venäjän osuus tavaratuonnistamme oli enää 1,8 prosenttia vuonna 2023.

Arvioimme, että palvelutuonnin määrä kasvaa noin 5 prosenttia tänä vuonna ja vajaat 7 prosenttia vuonna 2025. Matkailu ylitti viime vuonna koronavuosia edeltäneen tason, sen osuus oli runsaat 13 prosenttia. Kahden suurimman erän, kuljetusten ja teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen, osuus palvelutuonnin arvosta oli 18 prosenttia.

Vaihtotaseen vaje pienenee hieman ensi vuodesta alkaen

Vaihtotaseen alijäämä supistui viime vuonna 6,5 miljardista eurosta 4 miljardiin euroon. Vuoden 2022 erityisen suuren alijäämän taustalla oli palvelutaseen tavanomaista suurempi alijäämä, samanaikaisesti kun kauppatase poikkeuksellisesti oli lievästi alijäämäinen.

Kauppatase kääntyi 8 miljardin ylijäämään vuonna 2023. Palvelutaseen alijäämä puolestaan nousi 6,1 miljardista eurosta 9,2 miljardiin euroon. Tuotannontekijäkorvausten ja tulosiirtojen tase oli maaliskuussa julkaistujen tilastojen mukaan 2,9 miljardia alijäämäinen.

Lataa Avaa

Nettotuotannontekijäkorvaukset ulkomailta (ensitulo) on yleensä ylijäämäinen erä, mutta viime vuonna se kääntyi lievästi alijäämäiseksi. Korkomenot ulkomaille nousivat 7,6 miljardia euroa edellisvuodesta, ja ulkomaille menneet suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot lisääntyivät 1,6 miljardia. Sen sijaan osinkoja maksettiin ulkomaille 2,4 miljardia edellisvuotista vähemmän. Korkoja maksettiin Suomeen 5,1 miljardia enemmän kuin vuonna 2022. Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat, joka on alijäämäinen.

Ennustejaksolla tulonsiirrot ovat noin 3 miljardia euroa alijäämäinen erä. Ensitulo kääntynee jälleen ylijäämäiseksi vuonna 2025, mutta tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase pysyy silti alijäämäisenä vuosina 2024–2026.

Lataa Avaa

Kauppataseen ylijäämän odotetaan tänä vuonna kutistuvan noin 6,1 miljardiin euroon. Palvelutaseen alijäämä puolestaan pienenee noin 7,7 miljardiin euroon. Tavaroiden ja palveluiden tase on siten 1,6 miljardia euroa alijäämäinen kuluvana vuonna. Tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot vetävät vaihtotaseen noin 5 miljardin alijäämään vuonna 2024. Seuraavina vuosina vaihtotaseen vajeen odotetaan jonkin verran pienenevän.