Uudistuneina voimaan astuvat EU:n finanssipolitiikan säännöt kirittävät hallitusta pienentämään julkista alijäämää. Hallitus on toimeenpannut julkisen talouden sopeutusohjelmaansa, mutta valtion menot kasvavat hyvinvointialueiden rahoittamisen ja hallituksen investointiohjelman myötä. Alijäämä- ja velkakehitys erkanevat toisistaan.

Valtion heikko taloustilanne painoi koko julkisen talouden rahoitusaseman 7 mrd. euroa miinukselle viime vuonna. Valtio otti viime vuonna vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen rahoituksesta, vaikka palveluiden järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla. Valtiontalous päätyi yli 8 mrd. euroa alijäämäiseksi, mikä vastaa 3 prosenttia bkt:sta.

Viime vuonna verotulojen kasvu pysähtyi. Takana oli kaksi vuotta verotulojen poikkeuksellista kasvua talouskasvun ja hintojen nousun takia. Lähivuosina verotulojen kasvu jää vaimeaksi. Työttömyysvakuutusmaksun alennus tänä vuonna pienentää sosiaaliturvarahastojen tuloja, ja siten myös niiden ylijäämiä.

Lataa Avaa

Julkiset kulutusmenot kasvoivat voimakkaasti erityisesti viime vuoden alkupuolella. Paikallishallintosektorin palkkaohjelma osaltaan ylläpitää julkisten menojen kasvua, jota hallituksen sopeutusohjelma toisaalta hidastaa. Indeksileikkausten ulkopuolelle jätetyt eläkkeet kasvavat reippaasti tänäkin vuonna.

Investointien suunta on toinen. Suomi on antanut aseapua Ukrainalle n. 1,6 mrd. euroa vuoden 2022 jälkeen, mikä näkyy tilastoissa investointien pudotuksena. Aseavun odotetaan jatkuvan samansuuruisena. Ennustejaksolla julkisia investointeja lisäävät t&k-rahoituslaki sekä hallituksen investointiohjelma, joka koostuu reilun 3 mrd. euron infrainvestoinneista. Valtion omaisuuden myynnillä rahoitettavat infrahankkeet eivät lisää velkaa mutta kasvattavat kyllä alijäämää lähes saman verran kuin sopeutusohjelma sitä ennustejaksolla pienentää. Hallitus myös lisää valtiontukia yrityksille 400 milj. eurolla EU-maiden harjoittaman teollisuuspolitiikan hengessä.

Lataa Avaa

Tänä vuonna julkisen rahoitusaseman ennustetaan heikkenevän viime vuoden -2,5 prosentista -3,4 prosenttiin suhteessa bkt:hen ja vahvistuvan hieman eli -2,9 prosenttiin ensi vuonna. Vuonna 2026 alijäämää alkavat painaa hävittäjähankinnat.

Hallituksen sopeutusohjelman toimia toteutuu ennustejaksolla reilun kolmen miljardin euron verran. Hallitusohjelman mukaiset veromuutokset ovat julkisen rahoitusaseman kannalta neutraaleja, eli verojen alennusten vaikutus on kiristysten kanssa yhtä suuri. Historiallisen suuri työttömyysvakuutusmaksun alennus pienentää sosiaaliturvarahastojen ylijäämää ja sitä kautta heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa.

Lataa Avaa

Alennuksen tekemättä jättäminen ei kuitenkaan olisi auttanut velkaantuvaa valtiota ja siten vähentänyt julkista velkaantumista. Ilman uusia päätöksiä kokonaisveroaste laskee myös siksi, että valmisteverojen ja liikenteen verojen tuotto pienenee, kun verotettava toiminta vähenee mm. autokannan sähköistymisen takia. Tämä jättää tilaa valtiota hyödyttävien, kasvua vähiten haittaavien verojen korotuksille ilman, että kokonaisveroaste viime vuosista kasvaa.

EU:n finanssipolitiikan säännöt palaavat ensi vuonna uudistuneina – vaikkakaan ei juuri yksinkertaisempina – voimaan. Vanha, tuttu 3 prosentin alijäämäsääntö on yhä tärkein. Hallituksen päätös rahoittaa investointeja omaisuuden myynnillä on EU-sääntöjen näkökulmasta epäonnistunut, koska se kasvattaa alijäämää, vaikka lisävelkaa ei tarvita.