• Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia eli jää kutakuinkin viime vuoden tasolle. Alkuvuonna bkt vielä supistuu, mutta loppuvuodesta suhdanne jo kääntyy. Ensi vuonna Suomen bkt:n kasvu yltää 1,4 prosenttiin.
• Yksikään kysyntäerä ei kasva merkittävästi tänä vuonna. Viime vuonna investoinnit supistuivat, mutta kehitys kääntyy kuluvan vuoden edetessä. Yksityinen kulutus pysyi sinnikkäästi hieman edellisvuoden tasoa korkeampana. Myös viime vuonna bkt:ta heiluttaneiden varastojen kehitys normalisoituu.
• Julkiset investoinnit paikkaavat yksityisten investointien heikkoutta. Kansainvälinen kysyntä palautuu vetäen viennin kasvuun. Samalla kasvaa kuitenkin myös tuonti, eikä nettovienti kasva riittävästi tukeakseen kunnolla taloutta.
• Yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu käynnistyy kunnolla ensi vuonna. Sen sijaan julkinen kulutus ei hallituksen sopeutusohjelman myötä tue kasvua ennustevuosina. Ensi vuonna myös asuinrakentaminen vilkastuu.
• Suurimmat riskit liittyvät geopoliittiseen tilanteeseen ja rahapolitiikan kehitykseen.
• Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,4 prosenttiin mutta laskee jo ensi vuonna. Myös viimevuotinen työllisyysasteen lasku jää väliaikaiseksi.
• Kuluttajahintainflaatio pysyy varsin matalalla tasolla ennustejakson aikana ja on tänä vuonna 1,4 prosenttia.
• Julkinen alijäämä pysyy 3 prosentin tuntumassa vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 80 prosenttia.

Inflaation taittumista odotettiin kuin kuuta nousevaa. Kun inflaatio lopulta taittui, aloimme odotella sen hidastumista Euroopan keskuspankin 2 prosentin tavoitteeseen. Nyt, kun tavoite on euroalueella hyvin lähellä ja Suomessa jo lähes alitettu, odotamme keskuspankin ohjauskoron laskua. Korkotason lasku ja näkymä alhaisemmasta korkotasosta on viimeinen lenkki ketjussa, jonka jälkeen odotus vihdoin palkitaan ja suhdanne kääntyy kohti parempaa. Uskomme käänteen tapahtuvan jo tänä vuonna, vaikka heikko alkuvuosi painaa koko vuoden talouskasvun alas 0,3 prosenttiin.

Maailmanpankki kuvasi kuluvaa vuosikymmentä maailmantalouden menetetyksi vuosikymmeneksi. Taustalla on kuitenkin erilaisia kehityskulkuja. Kiinan kasvu hidastuu ja jää valtionjohdon tavoitteista, mutta Yhdysvallat menee Euroopasta ohi siitäkin huolimatta, että Yhdysvaltojen keskuspankki Fed kiristi rahapolitiikkaa euroalueen EKP:ta nopeammin. Syynä on tietysti myös se, että Eurooppa kärsi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta energiakriisistä toisin kuin energiaomavarainen Yhdysvallat.

Myös euroalueen sisällä on varsin erilaisia kehityskulkuja. Suomessa rakennusinvestoinnit supistuvat jo toista vuotta peräkkäin samalla, kun Etelä-Euroopan investointibuumi vain laantuu. Taustalla ovat talouksien erilaiset rakenteet. Matkailu on auttanut Etelä-Euroopan palveluvaltaisten maiden talouskasvua pysymään plussalla. Sitä vastoin Suomessa ja Saksassa tärkeässä roolissa olevat teollisuus ja rakentaminen ovat vetäneet maiden talouksia etunenässä taantumaan. Saksan teollisuutta vaivaavat myös rakenteelliset ongelmat, erityisesti autoteollisuuden rakennemuutos ja edullisen venäläisen kaasun puute. Ranskan teollisuutta on puolestaan energiakriisin keskellä hyödyttänyt ydinvoima. EU:n elpymisvälineen tulonsiirrotkin näyttävät lopulta ajoittuneen suhdanteen kannalta oikein, vaikkakaan ei juuri niihin maihin, joissa suhdanne heikkenee eniten.

Lataa Avaa

Euroopan keskuspankki odottaa tällä hetkellä tilastoja euroalueen palkoista, ja viime kädessä tietoa palveluinflaation hidastumisesta. Vasta tämän jälkeen se on valmis päättämään ensimmäisestä ohjauskoron laskusta, jota odotamme kesäkuulle. Vahva palvelujen kysyntä on auttanut euroalueen talouskasvua pysymään plussan puolella, mutta sen kääntöpuolena palvelujen hinnat – eli pääasiassa palkat – ovat nousseet muita inflaation eriä nopeammin.

Suomen vienti palautuu jo tänä vuonna mutta lähtee kunnolla vetämään vasta ensi vuonna, kun keskeisten vientimarkkinoidemme Saksan ja Ruotsin talouskasvu vahvistuu. Useilla toimialoilla viennin pohja näyttää jo olevan saavutettu, mutta epävarmuutta aiheuttavat maaliskuussa alkaneet lakot. Tälläkin kertaa lakot vaikuttanevat eniten metsäteollisuuteen. Palvelutase pysyy miinuksella vuoteen 2026 saakka, vaikka ICT-sektorin viennin odotetaan palautuvan kuopasta. Matkailutase jää pysyvästi heikoksi.

Vaikka suhdannekäänne ajoittuu tälle vuodelle, kunnon talouskasvua joudumme odottamaan vielä ensi vuoteen, jolloin Suomen bkt:n kasvu yltää 1,4 prosenttiin. Kasvu on investointien ja kotitalouksien kulutuksen varassa. Vuoden 2022 ostovoimakriisistä huolimatta yksityinen kulutus on Suomessa pysytellyt lievässä kasvussa. Tällekin vuodelle ennustamme melko vaatimatonta yksityisen kulutuksen kasvua. Kotitalouksien ostovoima paranee tänä vuonna, ja säästämisaste palautuu positiiviseksi. Hallitus kuitenkin jatkanee julkisen talouden sopeutusta, ja myös veronkiristykset ovat mahdollisia, mikä puolestaan hillitsee säästämisasteen ja kulutuksen kasvua.

Investoinnit kääntyvät tänä vuonna laaja-alaiseen mutta vaatimattomaan kasvuun. Yksityiset investoinnit kasvavat kunnolla vasta ensi vuonna, ja tänä vuonna niiden heikkoutta paikkaavat julkiset investoinnit infraan ja t&k:hon. Asuinrakennusinvestoinnit supistuvat tänä vuonna vielä jokin verran vuositasolla, vaikka ennustamme käänteen tapahtuvan jo tämän vuoden aikana.

Julkisessa taloudessa hyvät uutiset vähissä

Talouden suhdanne on tällä hetkellä heikko, mutta käänne tapahtuu omalla painollaan, eikä erityisiä politiikkatoimenpiteitä tarvita. On kuitenkin asioita, jotka eivät odottelemalla parane: Suomen pitkän aikavälin talouskasvunäkymät ja julkisen talouden rahoitusasema.

Hallituksen sopeutusohjelman toimia toteutuu ennustejaksolla reilun kolmen miljardin euron verran. Samaan aikaan myös monet menot kasvavat: paikallishallinnon monivuotinen palkkaohjelma, t&k-rahoituslaki, sote-menot, korkomenot, indeksisidonnaiset eläkkeet – sekä infrainvestoinnit, joita hallitus rahoittaa noin kolmella miljardilla eurolla myymällä valtion omaisuutta. Vaikka investointiohjelma ei kasvata julkista velkaa, se kasvattaa alijäämää lähes sopeutusohjelman verran. Julkista alijäämää kasvattaa myös työttömyysvakuutusmaksualennus ja siitä seuraava sosiaaliturvarahastojen ylijäämien pieneneminen. Tämäkään toimi ei kasvata velkaa vaikka näkyykin suurempana alijäämänä.

Taulukko: ETLA S24.1/y01t

Suomen huoltotase

	Arvo, mrd. e2	Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä	2023	2022	2023	2024E	2025E	2026E
Bruttokansantuote markkinahintaan	277,6	1,3	-1,0	0,3	1,4	1,3
Tuonti	114,9	8,4	-7,1	4,4	5,4	4,0
Tavarat	74,4	5,2	-10,8	2,8	4,6	5,5
Palvelut	40,5	15,4	1,2	5,3	6,8	1,6
Kokonaistarjonta	392,5	3,3	-2,8	1,5	2,6	2,1
Vienti	113,7	3,6	-1,7	3,8	5,2	3,8
Tavarat	82,4	2,1	0,4	1,0	4,3	4,0
Palvelut	31,3	7,3	-7,4	11,5	7,0	3,4
Investoinnit	64,8	2,5	-4,2	1,1	3,2	4,8
Yksityiset	53,6	2,7	-4,1	0,3	3,9	3,1
Julkiset	11,2	1,3	-4,3	5,0	-0,1	12,5
Kulutus	215,6	0,9	1,7	0,4	1,1	0,8
Yksityinen	145,7	1,8	0,4	0,6	1,6	1,3
Julkinen	69,9	-1,0	4,5	0,1	0,0	-0,3
Varastojen muutos1	-1,6	1,9	-4,0	0,0	0,0	-0,3
Kokonaiskysyntä	392,5	3,3	-2,8	1,5	2,6	2,1
Kotimainen kysyntä	278,8	3,2	-3,3	0,5	1,6	1,4
Julkinen kysyntä	81,1	-0,7	3,2	0,8	0,0	1,5
		Hinnan muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä		2022	2023	2024E	2025E	2026E
Bruttokansantuote		5,4	4,8	2,3	2,4	2,1
Tuonti		19,4	-3,3	-4,0	-2,0	0,2
Vienti		18,6	-4,8	-3,8	-1,6	-0,1
Investoinnit		6,5	4,7	2,3	2,0	1,9
Kulutus		5,9	4,3	2,1	2,3	2,1
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Uudistuneina voimaan astuvat EU:n finanssipolitiikan säännöt kirittävät hallitusta pienentämään nimenomaisesti alijäämää. Jotta myös velkaantuminen taittuu, on toimien kohdistuttava ensisijaisesti velkaantuneisiin sektoreihin eli valtioon, kuntiin ja hyvinvointialueisiin. Lisäksi, jotta talouskasvu ei kärsi, on julkista taloutta sopeutettava talouskasvulle vähiten haitallisin keinoin.

Lataa Avaa

Julkisella taloudenpidolla ja talouskasvulla on merkitystä. Esimerkkinä Suomelle tästä käy ehkä hieman yllättäenkin Italia, jonka talous kasvoi viime vuoden lopulla, kun taas Saksan ja Suomen supistuivat. Italian talouskasvun myös odotetaan jatkuvan Saksaa voimakkaampana. Italian pääministeri Giorgia Melonin ponnistelut budjettialijäämän supistamiseksi, Italian talouden kohentuneet näkymät ja Saksan talouden haasteet heijastuvat myös valtionlainojen korkokustannuksiin: maiden välinen korkoero on laskenut alimmilleen kahteen vuoteen.

Markkinat siis palkitsevat Italian pyrkimyksiä edistää talouskasvua ja samalla pienentää julkista vajetta. Siinä tavoitetta Suomellekin.