Asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että keskuspankki pystyy hillitsemään inflaatiota ohjauskoron nostoilla. Arviot ohjauskoron noston vaikutuksen suuruudesta vaihtelevat kuitenkin paljon.

Tämän näkökulman tuo esiin EKP:n johtokunnan jäsen Philip Lane helmikuussa pitämässään puheessa (Lane, 2023). Lane viittaa EKP:ssa erilaisilla malleilla tehtyihin laskelmiin. Edelleen kehitetään myös uusia menetelmiä, jotka syventävät ymmärrystä siitä, miten rahapolitiikka välittyy talouteen (Kaplan ym., 2023).

Tässä esitetään, miten voimakkaasti EKP:n ohjauskoron nosto vaikuttaa Suomen inflaatioon ja talouteen NiGEM-mallissa. NiGEM on laaja empiirinen malli, joka perustuu uuskeynesiläisiin oletuksiin. NiGEM-malli sisältää keskeisimmät maailman taloudet, ja nämä ovat vuorovaikutuksessa keskenään ulkomaankaupan ja finanssimarkkinoiden kautta.

Kuviossa on esitetty, miten Suomen talous ja inflaatio reagoivat, jos EKP:n ohjauskorko onkin 0,5 prosenttipistettä suurempi kuin Etlan ennusteen mukainen perusura seuraavat 3 vuotta. Kuviosta nähdään, että yksityiset investoinnit supistuvat enemmän kuin yksityinen kulutus. Kaikkiaan talous supistuu merkittävästi. Inflaatio hidastuu ja hintataso jää pysyvästi alemmaksi. Koronnoston ollessa väliaikainen hidastava vaikutus loppuu jo ennen kuin korkoja lasketaan.¹

Lataa Avaa

Ohjauskoron noston vaikutuksia on vähätelty, koska laskelmien mukaan nyt tehdyt nostot eivät yksinään riittäisi inflaation taltuttamiseen. Osa inflaatiosta on kuitenkin lähtöisin ohimenevistä tarjontapuolen tekijöistä. Kysyntäinflaatiota vahvistanut koronaelvytys on myös suurelta osin päättynyt. Toisaalta onkin esitetty, että korkoja on jo nostettu tarpeettoman paljon, koska täysimääräiset vaikutukset näkyvät viipeellä. Oli miten oli, syksyllä olemme tässä asiassa jo paljon viisaampia.

Viite

¹ Malli on ajettu olettaen rationaaliset odotukset ja eteenpäin katsovat kuluttajat. Sillä miten kauan ohjauskorko on perusuraa suurempi, on merkittävä vaikutus inflaatioon ja talouteen. Jo esimerkiksi 5 vuotta kestävä 0,5 %. ero tuottaa selvästi suuremmat vaikutukset.

Kirjallisuus

• Lane, P. (2023). The euro area hiking cycle: an interim assessment, EKP (viitattu: 6.3.2023). https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2023/html/ecb.sp230216_1~f8cf2cd689.fi.html
• Kaplan, G., Moll, B. & Violante, G. (2023). The very model of modern monetary policy, IMF (viitattu: 6.3.2023). https://www.imf.org/en/Publications/fandd/issues/2023/03/modern-monetary-policy-kaplan-moll-violante