Palveluviennin vauhdittamana vienti kasvaa tänä vuonna 5,6 prosenttia. Matkustusrajoitukset on purettu, mikä nostaa palveluviennin kasvua 16 prosenttiin. Tavaraviennin määrä kasvaa vain 1,3 prosenttia paperiteollisuuden lakon ja Venäjän Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien seurauksena. Nettoviennin kontribuutio bkt:n muutokseen on negatiivinen, ja vaihtotase kääntyy alijäämäiseksi. Kauppataseen ylijäämä sulaa tilapäisesti pois tänä vuonna, kun ennätyskorkeat tuontihinnat nousevat vientihintoja enemmän. Palvelutase on yhtäjaksoisesti ollut alijäämäinen jo 40 vuotta, joten ei ole mitään toivoa, että se ennustejaksolla kääntyisi ylijäämäiseksi.

Vienti

Venäjätilanne ja paperiteollisuuden lakko jarruttavat viennin kasvua tänä vuonna

Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen takia EU on asettanut uusia kauppapakotteita sekä myös rahoitus- ja henkilöpakotteita Venäjää vastaan. Venäjä oli vuonna 2021 Suomen viidenneksi tärkein vientimaa 5,4 prosentin osuudellaan. Sen merkitys Suomelle on kuitenkin tänä päivänä huomattavasti pienempi kuin 10–15 vuotta sitten. Tullin tietojen mukaan noin 2 200 suomalaisyritystä vei tavaroita Venäjälle vuonna 2021. Näiden osuus viennistämme itänaapuriin oli lähes 90 prosenttia. Yritykset, jotka ovat rekisteröityneet johonkin toiseen EU-maahan, kattavat loput runsaat 10 prosenttia viennistämme Venäjälle. Noin 500 suomalaisyritystä vei vuonna 2021 tuotteita Venäjälle, jotka nyt kuuluvat EU:n asettamien uusien kauppapakotteiden piiriin. Näitä sanktioiden alaisia tuotteita vietiin Tullin mukaan viime vuonna noin 250 miljoonan euron arvosta. Tästä neljä viidesosaa oli Suomessa rekisteröityjen yritysten vientiä. Tullin laskelmien mukaan pakotteiden alaisten tuotteiden osuus tavaraviennistämme Venäjälle oli 6,9 prosenttia.

Tullin selvityksen mukaan arvoltaan noin 60 prosenttia pakotteiden alaisista tuotteista kuuluu toimialaan koneet ja laitteet (CN-luokitus), laskettuna viime vuoden viennin arvon perusteella. Noin 20 prosenttia kielletyistä vientituotteista kuuluu toimialaan sähkökoneet ja laitteet. Kojeisiin ja laitteisiin kohdistuu noin 10 prosenttia sanktioiden alaisista tuotteista ja kuljetusvälineisiin noin 6 prosenttia.

Tänä vuonna tavaraviennin määrä kasvaa laskelmiemme mukaan runsaan prosentin. Ennusteeseen liittyy kuitenkin erityisen paljon epävarmuutta Venäjän ja Ukrainan välisen sodan takia, joka tavalla tai toisella vaikuttaa koko muuhun Eurooppaan. Riski on olemassa, että tavaraviennin kasvuluku jää tänä vuonna ennustettua pienemmäksi. Pankkeihin kohdistuneet pakotteet voivat vaikeuttaa suomalaisten ja venäläisten yritysten välistä rahaliikennettä ja sen seurauksena maiden välistä ulkomaankauppaa. Myös henkilöpakotteilla voi olla arvaamattomia vaikutuksia Suomessa toimivien yritysten vientiin.

Taulukko: ETLA S22.1/x01t

Tavara- ja palveluvienti

	Arvo1		Määrän muutos, % 2
	Mrd. e	%-osuus	Edellisestä vuodesta					Keskimäärin
	2021	2021	2020	2021	2022E	2023E	2024E	2017–21	2022–26E
Maa-, metsä- ja kalatalous	0,8	1,1	-6,6	3,1	2,2	1,5	2,4	3,5	2,4
Kaivannaistoiminta	1,0	1,5	-10,2	57,2	-0,1	1,0	0,8	23,8	0,7
Elintarviketeollisuus	1,5	2,2	-0,3	2,9	-1,6	0,8	2,8	2,8	0,7
Tevanaketeollisuus	0,7	1,0	-6,5	2,5	0,3	0,8	0,7	0,8	0,6
Puutavarateollisuus	3,8	5,5	-4,7	14,8	-0,5	2,2	0,6	1,7	0,6
Paperiteollisuus	9,3	13,5	-11,8	8,8	-7,0	10,9	1,6	-0,6	1,3
Öljynjalostus	3,8	5,5	-1,3	-37,5	19,4	4,9	9,7	-9,3	8,7
Kemikaalit ml. lääkeaineet	7,2	10,5	3,5	11,1	4,3	2,4	1,6	1,3	2,4
Kumi- ja muovituotteet	1,7	2,4	-6,0	9,2	0,9	1,2	1,2	1,7	1,1
Metallien jalostus	9,9	14,4	-8,0	1,1	0,6	2,8	2,0	1,7	2,2
Metallituotteet	1,5	2,2	-4,3	-3,6	1,1	1,3	1,3	-0,8	1,5
Sähkö- ja elektroniikkateoll.	7,7	11,2	-6,9	13,1	2,5	3,9	3,9	3,5	3,7
Koneet ja laitteet	8,9	13,0	-5,6	6,1	1,1	3,0	2,6	3,9	2,4
Kulkuneuvot	6,2	9,0	-20,9	13,9	1,0	1,0	2,3	11,9	1,2
Muu teollisuus	4,8	7,0
Tavaravienti yhteensä 3	62,6	100,0	-3,6	4,4	1,3	3,7	2,6	2,8	2,4
Palveluvienti 3	25,7		-15,7	3,7	16,2	8,1	7,0	2,1	8,2
Tavara- ja palveluvienti 3	88,3		-7,5	4,2	5,6	5,1	4,0	2,6	4,3
1 Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2 Määrän muutokset, Etlan laskelma.
3 Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, Etla.

Vaikka varsinaisten kauppapakotteiden vaikutus on rajallinen, niin useat suuryritykset ovat maaliskuun ensimmäisellä viikolla ilmoittaneet, että ne vapaaehtoisesti lopettavat vientinsä Venäjälle. Tästä syystä vaikutusten arvioiminen kokonaisvientiimme on erittäin haastavaa. Tavaraviennin kasvuvauhti kiihtyy ensi vuonna vajaaseen 4 prosenttiin olettaen, että Ukrainan tilanne ei eskaloidu. Paperiteollisuuden, tarkemmin sanottuna UPM:n ja Paperiliiton kiistasta johtuva lakko tänä vuonna, näkyy ensi vuonna tavanomaista korkeampana tavaraviennin kasvulukuna.

Matkailun ja kuljetusten osuus palveluviennistä oli hyvin merkittävä ennen koronapandemiaa, joten näiden palveluerien elpymistahti vaikuttaa pitkälti palveluviennin kasvuun. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen vienti ohjaa kuitenkin eniten koko palveluviennin kehitystä. Arvioimme, että palveluvienti kasvaa tänä vuonna noin 16 prosenttia. Tavara- ja palveluvienti yhteensä lisääntyy tänä vuonna noin 5,5 prosenttia.

Lataa Avaa

Koneita ja laitteita vietiin vuonna 2021 eniten Yhdysvaltoihin (osuus 8,4 %), Venäjälle (8,1 %), Saksaan (7,5 %), Ruotsiin (7,2 %) ja Kiinaan (7,1 %). Venäjälle vietiin viime vuonna eniten kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneita (osuus 20 %), maa- ja metsätalouskoneita (18 %) sekä nosto- ja siirtolaitteita (9 %). CPA-luokituksen mukaan toimialan Venäjän viennin arvo oli 724 miljoonaa euroa vuonna 2021. Tullin tietojen mukaan CN-ryhmän koneiden ja mekaanisten laitteiden vienti Venäjälle oli arvoltaan 845 miljoonaa euroa. Heidän laskelmiensa mukaan tästä pakotteiden alaisten tuotteiden vienti oli arvoltaan 148 miljoonaa euroa, eli niiden osuus kokonaisviennistä Venäjälle oli CN-luokituksen mukaan 18 prosenttia. Toisin sanoen koneiden ja laitteiden Venäjän viennistä noin viidesosa putoaa pois kauppapakotteiden takia.

Paperiteollisuuden tärkeimmät vientimaat ovat Saksa (osuus 14,3 % vuonna 2021), Kiina (12,9 %), Yhdysvallat (7,8 %), Iso-Britannia (5,8 %) ja Venäjä (5,1 %). Suomessa UPM:n paperi- ja sellutehtaiden toiminta pysähtyi vuodenvaihteessa ja Paperiliiton lakko jatkuu näillä näkymin 2.4 asti. Lakon vaikutus koko toimialan ensimmäisen neljänneksen vientilukuihin on erittäin suuri. Myös Venäjän sota Ukrainaa vastaan pudottaa vientilukua, sillä sen seurauksena Stora Enso ja Metsä Group ovat ilmoittaneet lopettavansa viennin Venäjälle. Toimialan vientihinnat ovat ennätyskorkealla, viime vuonna ne nousivat keskimäärin 8,5 prosenttia vuoden takaisesta. Kuluvan vuoden tammikuussa paperiteollisuuden vientihinnat kohosivat 25 prosenttia viimevuotisesta.

Metallien jalostuksen tärkeimmät vientimaat ovat vuosikymmenien ajan olleet Alankomaat, Saksa ja Ruotsi. Viennin arvolla mitattuna Alankomaiden osuus oli 16,7 % vuonna 2021, Saksan oli 16,3 %, Ruotsin 11,6 %, Sveitsin 7,8 % ja Italian 6,6 %. Venäjä oli kuudennella sijalla 4,8 prosentin osuudella.

Metallien jalostuksen tuotteet eivät tiettävästi kuulu EU:n pakotteiden piiriin. Toimialan viennistä Venäjälle peräti 87 prosenttia oli kuparia vuonna 2021. Raudan, teräksen ja rautaseosten osuus oli vajaat 11 prosenttia. Rakentamisen vahva kasvu Euroopassa tänä vuonna vauhdittaa metallien jalostuksen vientiä, koska noin puolet alan tuotannosta menee rakennussektorin käyttöön. Toimialan vientihinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 31 prosenttia edellisvuodesta. Kuluvan vuoden tammikuussa hinnat nousivat 50 prosenttia viimevuotisesta.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus Suomen koko tavaraviennistä oli viime vuonna 11,2 prosenttia. Tietokoneiden, elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus oli 5,3 prosenttia ja sähkölaitteiden (toimiala C27) 5,9 prosenttia. Tietokoneita, elektronisia ja optisia laitteita vietiin eniten Yhdysvaltoihin (osuus 14,5 %), Kiinaan (10,5 %), Venäjälle (7,3 %), Alankomaihin (6,7 %) ja Saksaan (6,2 %). Sähkölaitteita vietiin eniten Saksaan (osuus 16,9 %), Ruotsiin (7,3 %), Yhdysvaltoihin (7 %), Kiinaan (4,9 %) ja Italiaan (4,3 %). Venäjä oli sijalla 9, ja sen osuus oli 3,9 %.

Tietokoneiden, elektronisten ja optisten laitteiden vienti Venäjälle oli viime vuonna arvoltaan 267 miljoonaa euroa. Sähkölaitteita vietiin puolestaan 156 miljoonan euron arvosta. Kun tarkastelemme koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vientiä Venäjälle, niin käy ilmi, että kolmasosa viennistä vuonna 2021 oli tietokoneita ja niiden oheislaitteita. Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteiden osuus oli 12 prosenttia. Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien osuus oli 11 prosenttia. Sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden osuus oli 10 prosenttia ja viestintälaitteiden vajaat 6 prosenttia. Säteilylaitteiden sekä sähkölääkintä- ja sähköterapialaitteiden osuus oli runsaat 4 prosenttia.

Tullin julkaisemasta tiedotteesta käy ilmi, että CN-luokituksessa ryhmän sähkökoneiden ja laitteiden vienti Venäjälle oli viime vuonna arvoltaan 237 miljoonaa euroa. Tullin arvioiden mukaan tästä sanktioiden alaisia tuotteita oli arvoltaan 49 miljoonaa euroa, mikä vastaa 21 prosentin osuutta. Etlan vientiennuste on tehty CPA-luokituksen mukaan, joten vientilukuja ei voi suoraan verrata CN-luokituksen perusteella laskettuihin tietoihin. Tullin laskelmat antavat kuitenkin hyödyllistä tietoa ja ovat suuntaa antavia.

Taulukko: ETLA S22.1/x02t

Tavaravienti alueittain 2021

	Arvo, milj. e	Osuus, %	Muutos, %
Suomen koko tavaravienti	68 761	100,0	20
EU27	38 957	56,7	24
Saksa	9 157	13,3	16
Ruotsi	7 077	10,3	17
Alankomaat	4 352	6,3	12
Italia	2 927	4,3	105
Viro	2 393	3,5	38
Belgia	2 295	3,3	36
EU15	34 294	49,9	22
Euroalue	27 565	40,1	26
Vienti EU:n ulkopuolelle	29 804	43,3	14
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä)	8 605	12,5	23
Kiina	3 619	5,3	19
Japani	1 598	2,3	38
Etelä-Korea	762	1,1	5
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat)	7 825	11,3	20
Venäjä	3 736	5,4	23
Iso-Britannia	2 551	3,7	13
Pohjois-Amerikka	5 450	7,9	1
USA	4 642	6,8	-5
EFTA-maat	3 012	4,4	17
Norja	1 745	2,5	13
Afrikka	1 431	2,1	13
Etelä-Amerikka	1 348	2,0	11
Brasilia	509	0,7	-10
Lähi- ja Keski-itä	826	1,2	-8
Lähde: Tulli.

Kemikaalien tärkeimmät vientimaat olivat viime vuonna Alankomaat (osuus 10,1 %), Ruotsi (9,8 %), Saksa (8,7 %), Venäjä (7,7 %) ja Belgia (5,6 %). Viennistä Venäjälle kolmasosa oli vuonna 2021 ensiömuoveja. Kärkituotteita olivat myös maalit, lakat, painovärit ja epäorgaaniset peruskemikaalit. Lääkevalmisteiden osuus oli kymmenes. Kemikaalit eivät ole EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden kohteena.

Kulkuneuvojen osuus koko Suomen tavaraviennin arvosta oli 9 prosenttia vuonna 2021. Moottoriajoneuvojen osuus oli 5,8 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen 3,2 prosenttia. Moottoriajoneuvoja vietiin eniten Saksaan (osuus 64,4 %), Ruotsiin (9 %), Venäjälle (5,7 %), Norjaan (3 %) ja Viroon (2,2 %). Muiden kulkuneuvojen viennin kohdemaita olivat Italia (44,8 %), Irlanti (23 %), Ruotsi (5,5 %), Brittiläiset Neitsytsaaret (3,9 %) ja Norja (3,5 %). Venäjä oli sijalla 8 ja sen osuus oli 1,9 prosenttia.

Kulkuneuvoteollisuuden osalta sen alatoimiala ilma- ja avaruusalukset ja niihin liittyvät koneet ja laitteet (CPA303 ja CN88) kuuluu sanktioiden piiriin, eli EU:n päätöksellä näitä tuotteita ei enää saa viedä Venäjälle. Niiden osuus kulkuneuvoteollisuuden viennistä Venäjälle oli 4,9 prosenttia vuonna 2021. Valtaosa toimialan viennistä oli moottoriajoneuvojen ja niiden osien ja tarvikkeiden vientiä, yhteensä 85 prosenttia. Laivojen ja veneiden osuus oli 7 prosenttia.

Telakkateollisuuden tilanne on erittäin hyvä. Vuosina 2022–2026 toimitetaan joka vuosi yksi iso risteilijä Turun telakalta. Lisäksi pienempiä aluksia valmistuu vientiin Rauman ja Helsingin telakoilta vuosina 2022–2024. Helsingin telakka on kokonaan venäläisomistuksessa, mutta emme tässä spekuloi, onko sillä mitään vaikutuksia.

Öljynjalostuksen toimialan tärkeimmät viennin kohdemaat olivat vuonna 2021 Ruotsi (osuus viennin arvosta 27,9 %), Yhdysvallat (15,4 %), Belgia (12 %), Venäjä (7,6 %) ja Alankomaat (7,5 %).

Vuodelle 2020 suunniteltu viiden vuoden välein pidettävä Nesteen suuri huoltoseisokki jouduttiin koronapandemian takia siirtämään vuoden 2021 toiselle neljännekselle. Öljytuotteiden viennin määrä supistui viime vuonna noin 38 prosenttia seisokin seurauksena ja kasvaa alustavien laskelmien mukaan vastaavasti noin 19 prosenttia tänä vuonna. Vientinäkymiä heikentää kuitenkin Venäjän sotatilanne. Viime vuonna arvoltaan lähes 98 prosenttia öljytuotteiden viennistä Venäjälle oli voitelussa käytettävät raskaat maaöljyt.

Puutavarateollisuuden tärkeimmät vientimaat olivat viime vuonna Japani (osuus 14,7 %), Iso-Britannia (12 %), Saksa (8,2 %), Egypti (5,8 %) ja Ranska (5,4 %). Venäjä oli sijalla 27, sen osuus koko toimialan viennistä oli vain 0,7 prosenttia.

Elintarviketeollisuuden osuus koko tavaraviennistä oli viime vuonna 2,2 prosenttia. Toimialan viennistä 87 prosenttia oli elintarvikkeiden vientiä. Elintarvikkeita vietiin eniten Ruotsiin (osuus 24,3 %), Kiinaan (11,4 %), Viroon (7,5 %), Venäjälle (7,5 %) ja Tanskaan (4,6 %). Juomia vietiin eniten Ruotsiin (osuus 21,8 %), Viroon (12,9 %), Puolaan (9,9 %), Norjaan (7,9 %) ja Saksaan (6,6 %). Venäjä oli sijalla 8 ja sen osuus oli (3,8 %).

Venäjän elokuussa 2014 asettama elintarvikkeiden tuontikielto on edelleen voimassa. Sen piiriin kuuluvat muun muassa maito ja maitotuotteet, eräät lihatuotteet, vihannekset ja kalat. Tuontikielto koski alun perin EU-maita, Yhdysvaltoja, Kanadaa, Australiaa ja Norjaa. Myöhemmin tuontikieltoa laajennettiin koskemaan myös Albaniaa, Montenegroa, Islantia, Liechtensteinia ja Ukrainaa.

Vuonna 2021 elintarviketeollisuutemme tärkeimmät vientituotteet Venäjälle oli valmistettu kotieläinrehu (osuus 28 %), mausteet ja maustekastikkeet, tuoteryhmä kaakao, suklaa ja makeiset, ryhmä jalostettu tee ja kahvi, ryhmä einekset ja valmisruoat, tuoteryhmä näkkileipä ja keksit, säilyvät leivonnaiset ja kakut sekä tuoteryhmä myllytuotteet (osuus 5 %). EU:n uudet kauppapakotteet eivät kohdistu elintarviketeollisuuden tuotteisiin. Sanktioilla ei siis ole suoraa vaikutusta elintarviketeollisuuteen siinä mielessä, että vienti on edelleen sallittua. Useat suuret elintarviketeollisuuden yritykset ovat kuitenkin muista syistä ilmoittaneet, etteivät ne enää aio viedä tuotteitaan Venäjälle. Näiden joukossa ovat muun muassa paljon kalanrehuja vievä Raisio, viennin lopettaminen Venäjälle pudottaa yhtiön oman ilmoituksen mukaan liikevaihtoa noin 15 prosenttia. Myös esimerkiksi Fazer, Valio ja Paulig ovat lopettaneet vientinsä Venäjälle. Toimialan vientiennusteessa on pyritty ottamaan huomioon Venäjätilanne ja sen vaikutus elintarviketeollisuuden vientiin, mutta ennusteen kiinnitysvaiheessa oli vielä tiedossa vain muutaman yrityksen vetäytyminen Venäjältä.

Lataa Avaa

Kumi- ja muovituotteita vietiin viime vuonna eniten Ruotsiin (osuus viennin arvosta 20,5 %), Saksaan (10,7 %), Norjaan (7,9 %), Venäjään (7,2 %) ja Puolaan (5,6 %). Eniten vietiin Venäjälle tuotteita, jotka kuuluvat ryhmään laatat, levyt, kalvot, kaistaleet ja nauhat. Toiseksi suurin ryhmä oli uudet kumirenkaat, ja sen osuus toimialan Venäjän-viennin arvosta oli 16 prosenttia. Kärkituotteisiin kuuluivat myös putket ja letkut sekä rakennusmuovit. Toimialan tuotteet eivät ole EU:n sanktioiden kohteena.

Metallituotteiden tärkeimmät vientimaat olivat vuonna 2021 Ruotsi (osuus 19,4 %), Venäjä (9,7 %), Yhdysvallat (6,3 %), Viro (6,2 %) ja Norja (5,6 %). Runsas kolmasosa metallituotteiden viennistä Venäjälle viime vuonna kuului ryhmään metallilankatuotteet, ketjut ja jouset. Työkalujen osuus oli vajaa kolmasosa.

Metallituotteisiin saattaa kuulua jokin pakotteiden piiriin kuuluva tavara, mutta tästä ei ole varmaa tietoa. EU:n lista sanktionalaisista tuotteista on laadittu CN-luokituksen mukaan, ja Etlan vientiennuste tehdään CPA-luokituksen mukaan. Sotatarvikkeita vietiin vain vähäinen määrä.

Tevanaketeollisuuden osuus tavaraviennistä oli viime vuonna prosentti. Tästä tekstiilien osuus oli 45 prosenttia, vaatteiden 34 prosenttia ja nahkan ja nahkatuotteiden 22 prosenttia. Tekstiiliviennin tärkeimmät kohdemaat olivat Saksa (osuus 14,1 %), Ruotsi (9,5 %), Yhdysvallat (7,1 %), Viro (5,8 %) ja Puola (5,4 %). Venäjä oli sijalla 8, ja maan osuus oli 4,6 prosenttia. Vaatteita vietiin eniten Ruotsiin (osuus 18,7 %), Saksaan (15,8 %), Viroon (14,7 %), Venäjälle (5,6 %) ja Ranskaan (4,4 %).

Viime vuonna Venäjälle vietiin arvoltaan ylivoimaisesti eniten jalkineita (osuus 19,5 %). Muita suuria tuoteryhmiä olivat esimerkiksi tekniset ja teollisuustekstiilit, takit, puvut, housut ja hameet.

Kaivostoiminnan ja louhinnan tuotteiden osuus tavaraviennistämme oli 1,5 prosenttia vuonna 2021. Toimialan tuotteita vietiin eniten Ruotsiin (osuus 25,1 %), Kiinaan (18,9 %), Belgiaan (17,5 %), Sveitsiin (13,6 %) ja Saksaan (7 %). Venäjä oli sijalla 11 ja maan osuus alan viennistämme oli prosentti.

Maa-, metsä- ja kalataloustuotteiden osuus tavaraviennistämme oli 1,1 prosenttia vuonna 2021. Tärkeimmät vientimarkkinat olivat Kambodza (osuus 13 %), Kiina (12 %), Thaimaa (10,2 %), Saksa (9 %) ja Ruotsi (8,5 %). Venäjä oli sijalla 15 ja sen osuus oli 2,1 %.

Palveluvienti kasvaa ripeästi, vaikka matkailu Suomeen jää vielä tänä vuonna heikoksi

Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus palveluviennin arvosta oli viime vuonna 46 prosenttia. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus oli 11,5 prosenttia. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen osuus oli 10,3 prosenttia. Kuljetusten osuus oli 10,2 prosenttia ja tuotannollisten palvelujen 6 prosenttia. Vuonna 2019 matkailun osuus oli 10,8 prosenttia, mutta viime vuonna se oli enää 3,4 prosenttia.

Suomen palveluvienti nousi viime vuonna arvoltaan 7,3 prosenttia edellisvuodesta kansantalouden tilinpidon helmikuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan.

Tilastokeskuksen helmikuussa julkaiseman tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan pikaennakon mukaan matkailu jäi viime vuonna arvoltaan 16 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi, kun matkustaminen Suomeen edelleen pysyi lähes pysähdyksissä koronapandemian takia. Huolto- ja korjauspalvelut vähenivät 14 prosenttia, tutkimus- ja kehityspalvelut laskivat 3 prosenttia.

Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut sen sijaan lisääntyivät arvoltaan 16 prosenttia edellisvuodesta. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut nousivat 13 prosenttia. Rahoituspalvelut kohosivat 12 prosenttia, ja kuljetusten viennin arvo lisääntyi 9 prosenttia. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen, eli rojaltien ja lisenssimaksujen, viennin arvo kasvoi 7 prosenttia. Tuotannolliset palvelut ja teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen viennin arvo nousi prosentin.

Arvioimme ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, että ulkomaalaisten matkustaminen Suomeen lisääntyisi tuntuvasti tänä vuonna, mutta nyt matkustushalukkuus jäänee odotettua pienemmäksi. Televiestintäsektorin viennin odotetaan jäävän edellisvuoden lukemiin.

Tuonti

Venäjältä tuodaan valtaosin energiatuotteita

Venäjän osuus Suomen tavaratuonnista oli viime vuonna 11,9 prosenttia. Tuonnin arvo oli 8,6 miljardia euroa. Venäjä oli siten toiseksi tärkein tuontimaa Saksan jälkeen. Öljyn ja öljytuotteiden osuus tavaratuonnin arvosta oli 41,2 prosenttia, kaasun 9,3 prosenttia, sähkön 6,5 prosenttia ja kivihiilen 1,5 prosenttia. Kaiken kaikkiaan energiatuotteiden osuus tuonnistamme Venäjältä oli siten 58,5 prosenttia. Neste on jo ehtinyt ilmoittaa, että se on Ukrainahyökkäyksen takia suurelta osin siirtynyt hankkimaan muita raakaöljyn laatuja kuten Pohjanmeren öljyä.

Venäjältä tuotiin viime vuonna myös kemiallisia aineita ja tuotteita, joiden osuus tuonnin arvosta oli 9,7 prosenttia. Puutavaran osuus oli 5,5 prosenttia ja metallien ja metallituotteiden 3,9 prosenttia. Muiden tavaroiden osuudeksi jäi 22,3 prosenttia.

Taulukko: ETLA S22.1/m01t

Tavara- ja palvelutuonti

	Arvo 1		Määrän muutos, % 2
	Mrd. e	%-osuus	Edellisestä vuodesta					Keskimäärin
BEC-tavaraluokitus	2021	2021	2020	2021	2022E	2023E	2024E	2017–21	2022–26E
Teollisuuden tuotantotarvikkeet	28,6	39,4	-4,5	11,6	-0,3	1,3	1,1	5,2	0,8
Poltto- ja voiteluaineet	9,5	13,1	-8,2	-9,0	6,6	3,5	2,3	-3,7	3,5
Investointitavarat & kuljetusvälineet	16,6	22,8	-3,9	11,9	2,1	3,6	4,3	3,2	4,7
Kulutustavarat	17,9	24,7	-0,8	5,1	0,2	1,5	1,3	1,7	1,1
Kestokulutustavarat ml. henkilöautot	4,8	6,7	-4,0	14,5	-2,6	3,3	1,8	5,0	1,2
Puolikestävät ja kertakulutustavarat	13,1	18,0	0,4	1,8	1,4	0,9	1,2	2,6	1,1
Tavaratuonti yhteensä 3	60,9	100,0	-3,4	6,1	1,9	2,3	2,0	2,3	2,3
Palvelutuonti 3	28,1		-12,8	2,7	14,7	7,6	3,8	1,6	6,5
Tavara- ja palvelutuonti 3	89,0		-6,6	5,0	5,9	4,1	2,6	2,1	3,7
1 Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo tullitilaston (c.i.f.) mukaan.
2 Määrän muutokset Etlan laskelma.
3 Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, Etla.

Tuotantotarvikkeiden ja kulutustavaroiden tuonnin kasvu hyytyy tänä vuonna

Tavaratuonti seuraa yleensä suurelta osin tavaraviennin kehitystä, koska noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat aiheuttaneet sen, että vientiennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta ja siksi myös tuonnin ennusteluvut ovat tavanomaista epävakaammat. Numerot löytyvät oheisesta taulukosta.

Poltto- ja voiteluaineiden tuonti kääntyy tänä vuonna vahvaan kasvuun. Viime vuoden tuontikuoppa oli Nesteen suurseisokin ja koronapandemian aiheuttama. Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonnin määrä ja kulutustavaroiden tuonti on tänä vuonna jäämässä edellisvuoden lukemiin.

Investointitavaroiden ja kuljetusvälineiden tuonnin määrä lisääntyi viime vuonna 11,9 prosenttia edellisvuodesta. Viking Glory aloitti joulukuussa matkansa Kiinasta kohti Suomea, mikä kasvatti ryhmän tuontilukua tuntuvasti. Tänä vuonna investointitavaroiden tuonnin määrän odotetaan kasvavan pari prosenttia.

Finnair on tilannut yhteensä 19 kappaletta Airbus A350 lentokonetta, joista ensimmäinen toimitettiin vuonna 2015 ja kuudestoista kone tuotiin syyskuussa 2020. Lentokoneet, jotka Finnair tuo Suomeen, kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Kansantalouden tilinpidossa omaan omistukseen hankitut koneet on kirjattu investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet on kirjattu vientiin.

Koronapandemian aiheuttaman lentoliikenteen voimakkaan supistumisen takia kolmen viimeisen lentokoneen toimitusaikaa on siirretty eteenpäin. Neuvottelujen tuloksena seitsemästoista Airbus A350 lentokone tuodaan Suomeen vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Finnair on kuitenkin päättänyt siirtää sen osto-oikeuden kolmannelle osapuolelle ja takaisinvuokraa lentokoneen omaan käyttöönsä. Seuraava kone tuodaan vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä ja viimeinen lentokone tuodaan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

Lataa Avaa

Palvelutuonti elpyy tänä vuonna ja nostaa koko tuonnin kasvulukua

Arvioimme maaliskuun alussa, että palvelutuonnin määrä kohoaa tänä vuonna 15 prosenttia, kun koronapandemiasta pahasti kärsineiden matkailu- ja kuljetusalojen odotetaan elpyvän.

Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus palvelutuonnin arvosta oli viime vuonna 19,6 prosenttia. Kuljetusten osuus oli 18,2 prosenttia ja televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus 15,5 prosenttia. Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelujen osuus oli 11,2 prosenttia, tutkimus- ja kehityspalvelujen 10,7 prosenttia ja tuotannollisten palvelujen 7,5 prosenttia. Matkailun osuus oli viime vuonna vain 4 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli 15,5 prosenttia.

Palvelutuonti lisääntyi viime vuonna arvoltaan 6,3 prosenttia kansantalouden tilinpidon helmikuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan.

Tilastokeskuksen julkaiseman tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan pikaennakon mukaan matkailu sukelsi vielä viime vuonna arvoltaan 19 prosenttia vuoden takaisesta, kun suomalaisten matkustaminen ulkomaille oli pitkälti jäissä edelleen.

Lataa Avaa

Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelujen tuonnin arvo sen sijaan kohosi 15 prosenttia ja kuljetusten tuonnin arvo puolestaan 14 prosenttia. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen tuonnin arvo nousi 7 prosenttia.

Tutkimus- ja kehityspalvelujen tuonti lisääntyi arvoltaan 6 prosenttia. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen tuonnin arvo oli 2 prosentin kasvussa edellisvuoteen verrattuna.

Arvioimme, että suomalaisten matkailu ulkomaille toipuu tuntuvasti vuonna 2022, vaikka jääkin vielä pandemiaa edeltäneen tason alle. Laskelmiemme mukaan kuljetusten ja televiestintäsektorin tuonti lisääntyy arvoltaan noin 18–19 prosenttia. Palvelutuonti kokonaisuudessaan kasvaa arvoltaan noin 16 prosenttia vuonna 2022.

Maksutase

Vaihtotase kääntyy alijäämäiseksi

Vaihtotase oli ylijäämäinen vuosina 2020–2021, mutta kääntyy tänä vuonna alijäämäiseksi, kun kauppataseen ylijäämä sulaa. Palvelutase jää alijäämäiseksi koko ennustejakson, mutta tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen odotetaan pysyvän ylijäämäisenä vuosina 2022–2023. Tarkemmat luvut löytyvät oheisesta taulukosta.

Taulukko: ETLA S22.1/u01t

Vaihtotase, mrd. euroa

	2020	2021	2022E	2023E	2024E
Tavaroiden vienti (fob)	59,3	70,3	83,2	84,7	85,4
Tavaroiden tuonti (fob)	56,3	67,4	83,2	82,6	83,3
Kauppataseen ylijäämä	3,0	2,9	0,0	2,1	2,1
Palveluvienti	25,8	27,7	32,3	35,2	38,0
Palvelutuonti	28,2	30,0	34,8	37,7	39,6
Palvelutaseen ylijäämä	-2,4	-2,3	-2,5	-2,5	-1,6
Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ylijäämä	1,2	1,9	1,2	0,6	-0,4
Vaihtotaseen jäämä	1,8	2,4	-1,2	0,1	0,2
Vaihtotaseen jäämä/bkt, %	0,7	1,0	-0,5	0,0	0,1
Vaihtotaseen jäämä/viennin arvo, %	2,1	2,5	-1,0	0,1	0,2
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Lataa Avaa

Lataa Avaa