Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pysyviä jälkiä eurooppalaiseen turvallisuus- ja ulkopolitiikkaan. Talousvaikutuksiakin hyökkäyksellä on, mutta ne ovat kertaluokkaa pienempiä: arvioimme euroalueen bkt:n olevan noin 1 prosentin pienempi vuoteen 2023 mennessä. Arvio on vain suuntaa antava, sillä tapahtumien kulkua on vaikea ennakoida. Koronapandemia ja rahapolitiikan kiristymisen aikataulu tuovat vielä omat riskinsä maailmantalouden kehitykseen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan hidastaa maailmantalouden kasvua

Ennustamme maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 4,0 prosenttia ja ensi vuonna 3,1 prosenttia. Kasvuennusteeseen liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen takia. Kriisillä voi olla kerrannaisvaikutuksia, joita on hyvin vaikea ennakoida. Ennusteessamme on kuitenkin huomioitu Venäjän hyökkäys pudottamalla kasvuennustetta selvästi siitä, mitä ennustimme viime syyskuussa tai missä käsityksessä maailmantalouden kehityksestä olimme vielä vuoden alussa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa ainakin kolmen mekanismin kautta. Se lisää taloudellista epävarmuutta, mikä voi lykätä investointeja ja/tai työllistämispäätöksiä. Hyökkäyksellä on toisaalta epävarmuuden kautta välittyvä vaikutus öljyn hintaan. Markkinoilla pyritään hinnoittelemaan sellainenkin mahdollisuus, ettei venäläinen öljy pääse normaaliin tapaan lainkaan maailmanmarkkinoille. Tätä vaikutuskanavaa voisi kutsua hyökkäyksen aiheuttamaksi inflaatiosokiksi, vaikka se syntyykin osittain epävarmuussokin seurauksena.

Merkittävin vaikutus välittyy kuitenkin EU:n ja muiden länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden kautta. Tämän vaikutuskanavan voisi erotella hyökkäyksen aiheuttamaksi ulkomaankauppasokiksi. EU on asettanut suoria vientirajoitteita useille tuotteille, näistä tärkeimpinä lentokoneteollisuuteen ja osaan teknologiaviennistä (esim. sähkölaitteet sekä koneet ja laitteet) kohdistuvat pakotteet. Tätäkin voimakkaampia ovat pankkien väliseen maksuliikenteeseen kohdistuvat SWIFT-viestijärjestelmän pakotteet. Teoriassa, kaikkiin pankkeihin kohdistuessaan tämä voisi lopettaa kaiken ulkomaankaupan maksuliikenteen kehittyneiden maiden ja Venäjän välillä. SWIFT-pakotteet koskevat kuitenkin tätä kirjoitettaessa vain osaa venäläisistä pankeista. Lisäksi useat venäläiset pankit ovat suoraan EU:n/Britannian/Yhdysvaltojen pakotelistalla, mikä ehkäise maksuliikenteen niiden ja länsimaisten pankkien välillä. Lisäksi länsimaiset pakotteet jäädyttivät osan Venäjän keskuspankin valuuttavarannosta, millä on merkittäviä vaikutuksia maan pankkijärjestelmään.

Toinen maailmantalouden keskeinen ajuri on rahapolitiikan kiristyminen kuluvan vuoden aikana. Yhdysvaltojen inflaatio nousi jopa 7,5 prosenttiin tammikuussa. Vaikka nousua auttoivat energian hinnat, energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli sekin 6,0 prosenttia. Inflaation nopea kiihtyminen ja laajeneminen yhä suurempaan joukkoon hyödykkeitä on yllättänyt niin keskuspankkiirit kuin markkinatoimijatkin ntojen kohoaminen. Inflaation kiihtyminen on pääosin väliaikaista mutta selvästi sitkeämpää kuin ennustimme aiemmin (ks. Erityisteema Inflaation laajeneminen on globaali ilmiö).

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nostanee ohjauskorkoa tänä vuonna viidesti ja ensi vuonna neljä kertaa. Niinpä olettaen korotukset kerrallaan 0,25 prosenttiyksikön suuruisiksi Yhdysvaltojen ohjauskorko asettuisi ensi vuoden loppuun mennessä vaihteluvälille 2,25–2,5. Ennusteessamme Fed nostaisi ohjauskorkoa tämän jälkeen vielä kertaalleen vuonna 2024. Yhdysvaltojen talouskasvu hidastuu ennustemme mukaan tänä vuonna alle 4 prosentin ja ensi vuonna alle 3 prosentin.

Myös EKP on joutunut nopeuttamaan koronnostoaikatauluaan havaitun inflaation oltua toistuvasti ennusteita laajempaa ja korkeampaa. Helmikuussa alueen inflaatio nousi jo 5,8 prosenttiin, mikä on korkein inflaatiolukema valuutta-alueen tilastohistoriassa, joka alkaa vuodesta 1997. Energian ja prosessoimattoman ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli helmikuussa 2,9 prosenttia. EKP tähtää uudistetun strategiansa mukaan 2 prosentin inflaatiovauhtiin keskipitkällä aikavälillä.

Odotammekin, että EKP nostaa ohjaus- ja talletuskorkoa heti ensi vuoden alussa siitäkin huolimatta, että Venäjän Ukrainassa eskaloima kriisi tuo riskejä euroalueen talousnäkymään. Öljyn hinnan nousun ja siten väliaikaisesti kiihtyvän inflaation vastapainoksi alue kohtaa myös voimakkaan ulkomaankauppasokin, jolloin positiiviset ja negatiiviset vaikutukset hintoihin kumoavat keskipitkällä aikavälillä toisensa.

Taulukko: ETLA S22.1/k01t

Bruttokansantuotteen määrän muutokset alueittain, %

	Paino1						Keskimäärin
	2019	2020	2021E	2022E	2023E	2024E	2022–26E
Maailma	100,0	-3,2	5,9	4,0	3,1	3,3	3,4
Euroalue	12,5	-6,4	5,2	3,7	2,0	2,3	2,3
Saksa	3,5	-4,6	2,7	3,7	2,0	2,0	2,5
Ranska	2,4	-7,9	7,0	3,6	2,3	1,8	2,4
Italia	2,0	-8,9	6,9	3,2	2,3	1,8	2,3
Suomi	0,2	-2,3	3,3	2,1	1,0	1,5	1,5
EU	15,5	-5,9	5,2	3,8	2,1	2,3	2,7
Ruotsi	0,4	-2,9	4,9	3,0	2,0	2,4	2,4
Yhdysvallat	15,9	-3,4	5,7	3,7	2,7	2,7	3,1
Iso-Britannia	2,4	-9,4	7,5	4,1	1,5	1,0	2,2
Venäjä	3,1	-3,0	4,5	-3,5	-3,5	0,0	-1,0
Aasia	39,3	-2,8	5,4	4,9	4,3	4,7	4,7
Kiina	17,4	2,3	8,1	4,5	4,5	4,0	4,2
Japani	4,1	-4,5	1,6	2,5	1,3	1,0	1,4
Intia	7,1	-7,3	9,0	8,5	7,0	6,0	6,7
1 Ostovoimapariteettipainot.
Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, NiGEM, Etla.

Euroalueen talouskasvu hidastui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,3 prosenttiin edellisestä neljänneksestä. Vielä edellisellä neljänneksellä, heinä-syyskuussa, talousalue oli kasvanut 2,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Euroalueen maista kasvu oli loka-joulukuussa melko voimakasta Ranskassa ja Italiassa, joista edellisen talous kasvoi 0,7 prosenttia ja jälkimmäisen 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Saksan talous puolestaan supistui autoteollisuuden komponenttiongelmien takia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli yhä 1,5 prosenttia pandemiaa edeltävään tason alapuolella. Kasvua euroalueella hidasti komponenttipulan lisäksi koronavirusaallon uudelleen kiihtyminen ensin delta- ja myöhemmin omikronmuunnoksen muodossa koko maanosassa.

Ennustamme maailman talouskasvulle tärkeän Kiinan talouden kasvavan 4,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Nollatoleranssi koronan leviämiselle on hidastanut Kiinan palvelusektorin toipumista ja aiheuttanut satamien toimintaan logistisia ongelmia, kun kokonaisia satamia on suljettu muutaman tautitapauksen takia. Toisaalta globaalin tavaroiden kysyntäbuumin myötä vienti ja sitä mukaa teollisuustuotanto ovat vetäneet maassa varsin hyvin. Silti uudeksi esteeksi Kiinan talouskasvulle on muodostunut paisuneen ja tehottoman kiinteistösektorin ongelmat. Jatkuva velkaantumisen kasvu ja lopulta hallinnon pyrkimykset suitsia sitä ajoivat suuren kiinalaisen kiinteistöyhtiön Evergranden maksuvaikeuksiin viime vuoden lopulla. Sittemmin on pelätty samojen velan maksukykyongelmien leviävän koko maan kiinteistösektorille. Toistaiseksi tilanne on Kiinan keskushallinnon kaikkialle, niin aluehallintoelimiin kuin yrityksiin ja rahapolitiikkaankin, yltävässä kontrollissa.

Yksi viime vuoden keskeinen maailmantalouteen (ja inflaatioon) vaikuttanut ilmiö on ollut öljyn hinnan nopea kohoaminen talouksien avautuessa koronapandemian jäljiltä. Öljyn Brent-laadun hinta oli viime vuoden alussa reilut 50 dollaria tynnyriltä, vuoden lopussa jo lähes 80 dollaria tynnyriltä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kiihdyttänyt hintojen kohoamista edelleen. Ennustamme öljyn Brent-laadun hinnan olevan tänä vuonna keskimäärin noin 100 dollaria, ensi vuonna hieman vähemmän, 93,5 dollaria tynnyriltä. Riskinä on tätä selvästi voimakkaampi hinnan kohoaminen, mikäli Venäjän-Ukrainan tilanne eskaloituu edelleen.

Lataa Avaa

Lataa Avaa

Euroalueen kasvu hidastuu tänä vuonna

Ennustamme euroalueen talouksien kasvavan tänä vuonna keskimäärin 3,7 prosenttia. Ensi vuoden kasvuksi ennustamme 2,0 prosenttia. Euroalueen kasvuennustetta kummallekin ennustevuodelle on alennettu Venäjän aloittaman sodan takia. Vuonna 2024 päästään ennusteemme mukaan euroalueella 2,3 prosentin kasvuun, mutta näkymä on kovin epävarma.

Euroalueen maista Venäjälle asetetuista pakotteista kärsivät eniten ne maat, joilla on eniten kauppaa Venäjän kanssa eli Baltian maat sekä Suomi. Toistaiseksi energian tuonti on jätetty pakotteiden ulkopuolelle. Energian suhteen Venäjästä erittäin riippuvaisia euroalueen maita ovat muun muassa Saksa ja Italia, jotka tuovat noin puolet kaasustaan Venäjältä ja kuluttavat sitä määrällisestikin paljon.

Ennusteriskinä on, että sodan jatkuessa venäläisen kaasun tuonti loppuu joko vapaaehtoisesti tai pakotteiden takia. Saksa on kuitenkin viestinyt pystyvänsä tuomaan tarvittavan kaasun Venäjän ulkopuolelta ainakin ensi talveen asti. Kaasun kohonnut hinta heijastelee jo riskiä tuonnin vaikeutumisesta jatkossa. Korkea hinta nakertaa kotitalouksien ostovoimaa monissa muissakin kaasua lämmitykseen käyttävissä euroalueen maissa.

Lataa Avaa

Ennustamme Saksan bkt:n kasvavan tänä vuonna euroalueen tahdissa, eli 3,7 prosenttia. Sitä ei voi pitää erityisen hyvänä suorituksena, sillä Saksan talous on toipunut koronapandemiasta hitaammin kuin moni muu euroalueen talous, mukaan lukien Ranska. Saksan talous onkin ollut erityisen herkkä koko maailmaa vaivaaville autoteollisuuden komponenttien saatavuusongelmille. Toisaalta Saksan talous hyötyi viime vuonna lääkeyhtiö Biontechin saamista koronarokotteen lisenssimaksuista jopa 0,5 prosentin bkt-osuuden verran. Talouksien avautuminen ja palveluiden elpyminen tasaavat euroalueen Venäjä-riskejä.

Euroalueen inflaatio oli vielä viime vuonna 2,6 prosenttia. Myös paremmin aitoja hintapaineita kuvaava prosessoimattoman ruoan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli viime vuonna ”vain” 1,5 prosenttia.

Vaikka inflaation kiihtyminen on juontunut erityisesti energian hintojen noususta, ovat inflaatiopaineet myös laajenemassa yhä suurempaan joukkoon hyödykkeitäntojen kohoaminen. Inflaation kiihtyminen on pääosin väliaikaista mutta selvästi sitkeämpää kuin ennustimme aiemmin (ks. Erityisteema Inflaation laajeneminen on globaali ilmiö). Inflaatio oli jo 5,8 prosenttia helmikuussa Eurostatin flash-estimaatin perusteella. Energian ja prosessoimattoman ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli 2,9 prosenttia.

Taulukko: ETLA S22.1/k05t

Euroalueen talouslukuja, %

	2020	2021	2022E	2023E	2024E
Yksityinen kulutus	-7,9	3,7	4,0	2,3	2,2
Julkinen kulutus	1,3	4,0	1,0	1,0	1,0
Kiinteät bruttoinvestoinnit	-7,0	5,5	4,0	2,0	2,5
Vienti	-9,1	11,0	3,0	3,0	4,0
Tuonti	-9,1	9,0	4,0	4,0	5,0
Bkt	-6,4	5,2	3,7	2,0	2,3
Teollisuustuotanto	-8,7	7,5	3,5	2,3	2,5
Inflaatio, HICP	0,3	2,6	3,8	2,0	1,8
Työttömyysaste	8,0	7,8	7,2	7,2	7,1
Julk. sek. tasapaino, per bkt	-7,2	-5,0	-4,5	-2,5	-2,5
Julk. sek. velka, per bkt	97,3	96,0	95,0	95,0	95,0
Lähteet: OECD, Eurostat, NiGEM, Etla.

Ennustamme, että EKP nostaa ohjauskorkoa nollatasolta 0,25:n tasolle ensi vuoden alussa. Talletuskorkoa nostetaan samalla -0,5:stä -0,25:een. Jo sitä ennen, tarkemmin sanoen kuluvan vuoden loppuun mennessä, arvopapereiden netto-ostoja pienennetään asteittain niin, että niitä tehdään 40 miljardilla eurolla kuussa kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, 30 miljardilla kolmannella ja 20 miljardilla viimeisellä neljänneksellä.

Ennustamme, että ensi vuoden alussa arvopapereiden netto-ostot lopetetaan. Arvopapereiden netto-ostoja voidaan kuitenkin jatkaa siinä tapauksessa, jos Venäjän sota Ukrainassa eskaloituu edelleen. Jos Venäjän sota aiheuttaa euroalueen pankeille maksuvaikeuksia, likviditeetti tullaan turvaamaan.

Työttömyysaste laskee euroalueella tänä vuonna keskimäärin 7,2 prosentin tasolle. Ensi vuonna työttömyysaste pysyy samalla tasolla. Finanssipolitiikan liikkumavaraa käytetään turvallisuuspolitiikan tarpeisiin.

Taulukko: ETLA S22.1/y03t

Keskeisiä oletuksia

	Vuosineljänneksen lopussa								Keskimäärin
	2022E				2023E
	Q1	Q2	Q3	Q4	Q1	Q2	Q3	Q4	2022E	2023E	2024E
Euron hinta
USD	1,10	1,10	1,10	1,10	1,10	1,10	1,10	1,10	1,11	1,10	1,10
SEK	10,54	10,54	10,54	10,54	10,54	10,54	10,54	10,54	10,53	10,54	10,54
GBP	0,84	0,84	0,84	0,84	0,84	0,84	0,84	0,84	0,84	0,84	0,84
JPY	130,8	130,8	130,8	130,8	130,8	130,8	130,8	130,8	130,7	130,8	130,8
Ohjauskorot
EKP	0,00	0,00	0,00	0,00	0,25	0,25	0,25	0,25	0,00	0,25	0,25
FED	0,50	0,75	1,25	1,50	1,75	2,00	2,25	2,50	1,00	1,94	2,75
Markkinakorot
Euribor 3kk	-0,30	-0,30	-0,30	-0,30	-0,20	-0,20	-0,20	-0,20	-0,30	-0,20	0,00
Libor 3kk	0,35	0,84	1,26	0,65	0,70	0,75	2,61	2,78	0,78	1,71	2,78
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b	96,0	105,0	100,0	98,0	95,0	93,0	93,0	93,0	100,0	93,5	93,5
Muu kuin energia, vuosimuutos, %	20,0	10,0	10,0	10,0	5,0	5,0	5,0	5,0	12,5	5,0	0,0
Lähteet: Macrobond, Etla.

Yhdysvalloissakin kasvu hidastuu

Ennusteemme mukaan Yhdysvaltojen bkt:n kasvu hidastuu 3,7 prosenttiin nousevan inflaation ja siihen reagoivan kiristyvän rahapolitiikan seurauksena. Ensi vuodelle Yhdysvaltojen kasvuksi arvioimme 2,7 prosenttia.

Viime vuonna Yhdysvaltojen kasvu oli voimakasta: talous kasvoi jopa 5,7 prosenttia edellisvuodesta. Yhdysvaltojen talous pääsikin nopeasti koronapandemiaa edeltävälle kasvutrendille (toissa vuonna talous supistui 3,4 prosenttia). Tässä auttoi massiivinen finanssi- ja rahapoliittinen elvytys sekä ainakin aluksi nopeasti käynnistynyt rokottaminen ja talouden avaaminen.

Kasvu oli viime vuonna kulutusvetoista, joskin myös investointien kasvu oli riuskaa. Yksityinen kulutus kasvoi 7,9 prosenttia, julkinen kulutus ja julkiset investoinnit kasvoivat yhteensä 0,5 prosenttia. Yksityiset investoinnit kasvoivat 9,6 prosenttia. Nettovienti sen sijaan kontribuoi negatiivisesti talouskasvuun 1,4 prosenttiyksikön verran. Bkt:n kasvu riitti siihen, että julkisen velan bkt-suhde kääntyi laskuun. Julkisen velan taso on yhä silti korkea: noin 123 prosenttia bkt:sta.

Lataa Avaa

Yhdysvaltojen työttömyysaste on laskenut 4 prosentin tuntumaan. Fedin mukaan työmarkkinat ovatkin jo lähellä täystyöllisyystilannetta. Toisaalta työmarkkinoille osallistuminen ei ole palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle, sillä osallistumisaste on yhä noin prosenttiyksikön matalampi kuin vuoden 2020 alussa.

Yhdysvalloissa on kongressin välivaalit kuluvan vuoden marraskuussa. Kansalaisia huolestuttaa kiihtyvä inflaatio, joksi kirjattiin helmikuussa jo 7,5 prosenttia. Mikäli demokraatit häviävät vaalit, pystyy presidentti Biden toteuttamaan vain osan talouspolitiikkaohjelmastaan. Kongressi ehti hyväksyä triljoonan dollarin suuruisen, niin sanotun infrapaketin viime vuoden lopussa, mutta sitä suurempi ns. ”sosiaalisen kulutuksen” menolisäys (arviolta 1,75 triljoonaa dollaria) on vielä hyväksymättä. Infrapakettiin kohdennetut rahat on tarkoitus käyttää viiden vuoden aikana, joten sen vaikutus talouskasvuun tulee vähitellen.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed onkin suorastaan pakotettu nostamaan ohjauskorkoja pian jo uskottavuutensa puolustamiseksi siitäkin huolimatta, että sen uusi strategia keskimäärin kahden prosentin inflaatiosta antaa sille aiempaa enemmän liikkumavaraa. Ennustamme, että Fed nostaa ohjauskorkoa tänä vuonna viidesti, alkaen maaliskuusta, ja ensi vuonna neljästi. Niinpä Yhdysvaltojen ohjauskorko asettuisi ensi vuoden loppuun mennessä 2,25–2,5 prosentin tasolle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo tähänkin näkymään suurta epävarmuutta, sillä energian hintojen kohoaminen on jatkunut voimakkaana viime päiviin asti.

Lataa Avaa

Ruotsi lisää puolustusmenoja, talouskasvu ripeää

Ennustamme ruotsin talouden kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Yksityinen kulutus on kasvun ajuri tänä ja ensi vuonna. Viime vuonna Ruotsin talous kasvoi 4,9 prosentin vauhtia.

Konjunkturinstitutet ennustaa yksityisten investointien kasvavan Ruotsissa hyvää vauhtia. Nettoviennin ennustetaan kontribuoivan vain niukasti positiivisesti kasvuun vuosina 2022 ja 2023.

Ruotsi piti yhteiskuntansa Suomea avoimempana koronapandemiassa, erityisesti pandemian ensimmäisenä vuonna 2020. Taloudellisesti maa hyötyi tästä strategiasta vähän. Silti Ruotsissakin otettiin Suomen tavoin tiukkoja sulkutoimia käyttöön vuoden 2021 aikana.

Ruotsin julkistalous on hyvässä kunnossa. Budjetti on jo tänä vuonna lähes tasapainossa samalla, kun julkisen velan bkt-osuus laskee selvästi ja on noin 29 prosenttia bkt:sta vuonna 2023 Konjunkturinstitutetin vuoden alun ennusteen mukaan. Niinpä Ruotsilla on helposti varaa lisätä tuntuvasti puolustusmenojaan, mitä pääministeri Andersson väläytteli vast’ikään tv-puheessaan.

Ruotsin keskuspankki nostanee ohjauskorkoaan nollasta kertaalleen vuonna 2023. Odotamme tämän tapahtuvan kuitenkin vasta sen vuoden lopussa, eli selvästi EKP:n koronnoston jälkeen.

Britanniassa verojen korotukset leikkaavat kasvua

Britannian talous putosi koronakriisissä syvälle, mutta toipuminenkin on ollut nopeaa. Odotamme Britannian talouden kasvavan tänä vuonna noin 4 prosenttia, mutta kasvun hidastuvan noin 1,5 prosenttiin ensi vuonna.

Britannian kasvua ennustejaksolla leikkaa työntekijöiden ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen 1,25 prosenttiyksikön efektiivinen korotus sekä samanaikainen kotitalouksien sähkön hinnan tarkistaminen ylöspäin (ns. hintakattoa nostetaan 54 %). Toimet leikkaavat kotitalouksien ostovoimaa ja heikentävät maan taloudelle tärkeää yksityistä kulutusta.

Boris Johnsonin hallitus on kulkenut kohusta toiseen ja samaan aikaan neuvotellut brexitin ehtoja uudelleen. Kummatkin ovat lisänneet taloudellista epävarmuutta. Britannia onkin kärsinyt niin kuorma-auton kuljettajien, saatavilla olevien elintarvikkeiden kuin myös bensiinin pulasta, mistä voidaan pitkälti syyttää brexitin aiheuttamia tarjonnan pullonkauloja. Venäjän hyökkäyssota haittaa Britanniaa taloudellisesti muuta Eurooppaa vähemmän, sillä maiden välinen kauppa on ollut suhteellisen vähäistä jo nykyistä tilannetta ennen välien oltua huonot jo jonkin aikaa.

Englannin keskuspankki aloitti koronnostonsa muita keskeisiä länsimaisia keskuspankkeja aiemmin: ohjauskorkoja on nostettu jo kahdesti joulu-helmikuun aikana. Koronostot jatkunevat kuluvan vuoden aikana, sillä inflaatio oli tammikuussa 5,5 prosenttia saaden kohta lisää vauhtia näköpiirissä olevista verojen ja maksujen korotuksista.

Lataa Avaa

Kiinan talousmoottori yskii

Ennustamme kiinan talouden kasvavan 4,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Nollatoleranssi koronan leviämiselle on hidastanut Kiinan palvelusektorin toipumista ja tuonut satamien toimintaan logistisia ongelmia, kun kokonaisia satamia on suljettu muutaman tautitapauksen takia. Toisaalta globaalin tavaroiden kysyntäbuumin myötä vienti ja teollisuustuotanto ovat vetäneet hyvin. Kiinan erikoistuminen suojavälineiden (mm. maskit) ja koronatestien tuotantoon lisäsi maan vientiä esimerkiksi euroalueelle viime vuoden aikana.

Kiinassa talousongelmaksi muodostui viime vuonna maan paisunut kiinteistösektori. Hallituksen pyrkimykset hallita yksityistä velkaantumista johtivat lopulta valtavan kiinteistöyhtiön Evergranden maksuvaikeuksiin viime vuoden lopulla. Markkinoilla onkin pelätty velan maksukykyongelmien leviävän koko maan kiinteistö- ja pankkisektorille. Velkaantumisen rajoittamisen lisäksi hallinnon politiikan taustalla on tavoite siirtää Kiinan talouskasvun painopistettä investoinneista kulutukseen.

Kiinan talousmoottori yski viime vuonna myös muista syistä. Ongelmia toivat hallinnon yllättävä säätely energiasektorilla päästötavoitteiden saavuttamiseksi, mikä aiheutti vaihtelua energian tuotannossa läpi koko viime vuoden. Toisaalta myös hallituksen yhtäkkiset toimet puuttua teknologiayhtiöiden toimintaan ja kokoon sekä rajoittaa tiettyjä ilmiöitä kuten yksityisten koulutuspalvelujen ostoa sekä pelien pelaamista ovat hämmentäneet markkinoita ja vaikeuttaneet teknologiayritysten toimintaa. Tällä politiikalla on todennäköisesti negatiivinen vaikutus maan keskipitkän aikavälin talouskasvuun. Toivottujen sosiaalisten tavoitteiden toteutuminen politiikan seurauksena on kysymysmerkki.

Venäjän ”sotatalous” supistuu selvästi tänä vuonna

Venäjä hyökkäsi ukrainaan 24.2.2022. Venäjän talouden kehitystä tuleville vuosille on vaikea arvioida. Todennäköisesti talous tulee kuitenkin kärsimään merkittävästi lännen asettamista, monien toimijoiden odotuksia kovemmista pakotteista. Ruplan romahtaminen enemmän kuin 60 prosenttia suhteessa dollariin helmikuun alun jälkeen, ohjauskoron nosto 9,5 prosentista 20 prosenttiin, todennäköiseltä vaikuttava pankkikriisi ja pakotteiden aiheuttama merkittävä ulkomaankauppasokki olisivat kukin jo yksinäänkin tekijöitä, joilla olisi selviä talousvaikutuksia. Yhdessä ne muodostavat lujan sokin Venäjän talouteen. Sokin vaikutusten kesto riippuu siitä, puretaanko pakotteita jossain vaiheessa ennustejaksoa vai asetetaanko niitä yhä lisää.

Tässä valossa joudumme tekemään vain suuntaa-antavan ennusteen Venäjän taloudesta. Ennustamme, että maan talous supistuu 3,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Nämä ennusteet voivat päivittyä myöhemmin paljonkin.

Taustalla on hyvä muistaa, että kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot eivät kasvaneet maassa viiteen vuoteen Krimin kriisin v. 2014 jälkeen ja ne olivatkin vielä viime vuonna alemmalla tasolla kuin vuonna 2010. Rakenteellisia uudistuksia ei ole maassa tehty, talous nojaa raaka-aineiden viennistä saataviin tuloihin samalla, kun EU:n sekä Yhdysvaltojen asettamat pakotteet vähensivät jo ennen viimeaikaista hyökkäystä ulkomaankauppaa ja maahan kohdistuvia investointeja. Jossain määrin Venäjän talous toki ehti jo sopeutua tähän tilanteeseen, hitaamman keskimääräisen kasvun muodossa.

Poliittisen tilanteen kehittymistä Venäjällä on vaikea arvioida. Todennäköisesti nykyhallinto pysyy vallassa, mutta muutokset poliittisessa tilanteessa voivat olla nopeitakin.

Japanin talous nousee koronakuopasta hitaasti

Etla ennustaa Japanin talouden kasvavan 2,5 prosenttia tänä vuonna ja 1,3 prosenttia ensi vuonna. Japanissa palvelutuotanto on palautunut koronapandemiasta hitaasti, sillä tartuntojen määrää pidetään yhä kontrollissa voimakkailla, hätätilaan liittyvillä rajoituksilla. Näihin Japani turvautui myös järjestäessään Tokion kesäolympialaiset v. 2021. Varsinaisia laajoja sulkuja Japanissa ei ole kuitenkaan ollut. Maan talous kasvoi viime vuonna vain 1,7 prosenttia.

Joulukuu oli Japanin vähittäiskaupassa heikko, ja palveluiden luottamus laski alle 50 pisteen. Odotettavissa kuitenkin on, että rokotekattavuuden yhä parantuessa taloutta avataan lisää ja maalle tärkeä yksityinen kulutus elpyy. Turisteille maa ei ole vieläkään auki, mutta siihen voidaan odottaa muutosta kuluvan vuoden aikana.

Teollisuustuotanto otti Japanissa marraskuussa 7 prosentin loikan edelliskuusta tuotannon pullonkaulojen helpottaessa, vaikkakin tuotanto peruutti siitä hieman takaisin joulukuussa. Hyvä kasvuluku kuitenkin signaloi, että pahimmat tarjontarajoitteet, kuten autoteollisuuden komponenttipula, ovat jäämässä taakse, jolloin teollisuustuotannon kasvu kiihtyisi tänä vuonna. Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi kuitenkin palauttaa komponenttien saatavuuden yllättäen takaisin merkittäväksi huoleksi kuluvan vuoden aikana. Tästä on jo saatu signaaleja tätä kirjoitettaessa.

Japanin keskuspankki on yhä jäljessä inflaatiotavoitteestaan – toisin kuin muut keskeiset keskuspankit. Inflaatio on kuitenkin Japanissakin kiihtynyt, tosin vain lähelle 1 prosenttia. Niinpä korot pysyvät Japanissa 0,1 tasolla (käytännössä nollassa) koko ennustejakson, kuten tilanne on ollut jo pitkään.

Lataa Avaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoitti öljymarkkinan

Öljyn hinta on ollut Venäjän hyökkäyksen alettua kovassa nousupaineessa. Öljyn Brent-laadun hinta on tätä kirjoitettaessa noussut jo 118 dollariin tynnyriltä. Ennustamme kuitenkin, että pahin stressi öljyn hinnassa hellittää vuoden loppua kohden, jolloin öljyn Brent-laadun hinta olisi tänä vuonna keskimäärin 100 dollaria tynnyriltä. Ensi vuodelle ennustamme öljyn keskihinnaksi noin 94 dollaria tynnyriltä.

Öljyn hintaa analysoitaessa on syytä huomioida, että öljyn euromääräinen hinta on noussut vielä enemmän kuin dollarimäärinen, sillä euron kurssi on heikentynyt dollariin nähden. Öljyn Brent-laadun hinta euroissa onkin tätä kirjoitettaessa korkeimmalla tasollaan historiassa. Niinpä kuluttajat maksavat valuuttakurssivaikutuksen takia kovempia loppuhintoja bensiinistä ja dieselistä. Toisaalta reaalisesti, muut hinnat huomioiden, öljyn hinta ei ole vieläkään erityisen korkea.

Lataa Avaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt muitakin erikoisia tilanteita öljyn hinnassa. Tällä hetkellä noin 70 prosenttia venäläisestä vientiöljystä ajelehtii maailmalla myymättömänä, kun iso osa toimijoista ei halua ostaa sitä joko pakotteiden tai imagosyiden takia. Venäläisen, ns. Ural-laadun öljyn ja Brent-laadun välisessä hinnassa onkin tällä hetkellä noin 18 dollarin, ts. 16 prosentin ero.

OPEC-järjestön maat yhdessä kumppanimaidensa kanssa nostivat öljyn tuotantoaan 400 000 tynnyrillä päivässä helmikuun alusta lähtien. Ongelmana kuitenkin on, että osassa järjestön maista tuotanto oli tähänkin asti jäljessä tavoitetasostaan. Lisäksi nykyisessä sotatilanteessa tarjonnan pitäisi kasvaa selvästi enemmän paikatakseen venäläisen öljyn määrän vähenemistä maailmanmarkkinoilla, sillä Venäjä tuottaa noin 10 prosenttia maailman öljystä.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA vapautti maaliskuun alussa 60 miljoonaa tynnyriä öljyä eri puolilla maailmaa sijaitsevista varmuusvarastoistaan maailmalle. Vaikka tarjontaa lisäävä toimi oli oikeansuuntainen, siitä oli vain vähän apua nykyisessä markkinatilanteessa.

Muidenkin raaka-aineiden hinnat nousseet

Venäjän hyökkäys ukrainaan nostaa myös muiden raaka-aineiden kuin öljyn hintoja. Esimerkiksi vehnän hinta on noussut jo noin 20 prosenttia hyökkäyksen jälkeen, sillä sekä Venäjä että Ukraina ovat tärkeitä vehnän viejiä maailmamarkkinoilla. Myös muiden raaka-aineiden kuten maissin ja toisaalta alumiinin hinnat ovat selvässä nousussa.

Oletamme kuitenkin, että samoin kuin öljyn suhteen, myös muiden raaka-aineiden hintojen nousu rauhoittuu ja kääntyy laskuun ensi vuoden aikana. Hinnat jäävät sittenkin monen hyödykkeen tapauksessa (kuten vehnä) historiallisen korkealle tasolle.

Maailmankaupan kasvu hidastuu

Etla ennustaa maailmankaupan kasvavan tänä vuonna 5,0 prosenttia ja ensi vuonna edelleen 3,5 prosenttia. Kasvu siis jatkuisi epävarmuudesta huolimatta, vaikka aiempaa selvästi hitaampana. Viime vuonna maailman tavarakauppa kasvoi reilut 10 prosenttia, kun tavarakauppa toipui koronakriisin aiheuttamasta lyhytkestoisesta mutta syvästä taantumasta.

Maailmankaupan näkymiin liittyy kuitenkin tavallista suurempaa epävarmuutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kauppa kohtaa epävarmuussokin lisäksi laajoja Venäjän kauppaan kohdistuvia rajoitteita. Lisäksi Venäjä ja Ukraina tunnetaan tärkeinä raaka-aineviejinä: raaka-ainehinnat nousivatkin hyökkäyksen jälkeen viikossa enemmän kuin kertaakaan aiemman 50 vuoden aikana. Toisaalta kehittyneiden maiden välisellä kaupalla on hyvät mahdollisuudet jatkua osittain kuten ennen, osa kaupasta voi myös muuttua Venäjän ja EU:n välisestä EU-maiden sisämarkkinakaupaksi. Raaka-aineiden hintojen nousulla voi olla arvaamattomia poliittisia seurauksia kehittyvissä talouksissa. Lisäksi öljyn hinta voi nousta selvästi enemmän kuin perusskenaariossamme oletamme.