Venäjä Putinin johdolla aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta. Euroopan ja lännen vastaus oli nopea ja yhtenäinen: Venäjää vastaan asetettiin laajoja niin henkilöitä, pankkeja kuin maiden välistä kauppaakin koskevia pakotteita.

Merkittävimpiä näistä oli suuren osan Venäjän pankeista sulkeminen pankkien SWIFT-viestijärjestelmän ulkopuolelle. Toinen monet yllättänyt ja erittäin merkittävä toimi oli 2/3:n Venäjän keskuspankin valuuttavarannon varojen jäädyttäminen. Pian monet länsimaiset yritysjätit kuten Apple, Shell ja McDonald’s vetäytyivät Venäjän markkinoilta vapaaehtoisesti.

Suomen talous on onneksi tätä nykyä selvästi vähemmän riippuvainen Venäjästä kuin vielä Krimin miehityksen alkaessa vuonna 2014. Venäjän viennin osuus Suomen tavaraviennistä on laskenut hieman alle kymmenessä vuodessa vajaasta 10 prosentista noin 5 prosenttiin. Niinpä Suomen tavaraviennin herkkyys Venäjän taloudelle on puolittunut. Myöskään palveluviennissä Venäjä ei ole kovin merkittävä kumppani: sen osuus vuonna 2021 oli noin 2 prosenttia palveluviennistä.

Silti Suomen ja maailmantalouden näkymä on tällä hetkellä erittäin epävarma. Sodan laajeneminen on täysin mahdollista, ja pakotteita voi tulla vielä lisää. Tätä kirjoitettaessa voimaan astui juuri Yhdysvaltojen ja Britannian asettama venäläisen öljyn ja kaasun tuontikielto. Muulla Euroopalla on suurempia vaikeuksia pyristellä eroon venäläisestä energiasta, mutta lisäpakotteet siihen ovat mahdollisia. Venäjä taas pyrkii rajoittamaan sille tärkeiden tuotteiden/raaka-aineiden vientiä – asetus tästä on tulossa pian.

Muista, osin vanhoista mutta Ukrainan tilanteen pahentamista huolista mainittakoon teollisuuden komponentti- ja materiaalipula. Autoteollisuus on jo nyt ilmoittanut Ukrainan tilanteen tuoman komponenttipulan aiheuttavan seisokkeja Euroopan autotehtailla. Jo viime vuonna autoteollisuuden komponenttiongelmat olivat myös merkittävä selitys sille, että Saksan talous toipui koronapandemiasta muita euroalueen talouksia hitaammin.

Jotain selvästi positiivistakin on taloudessa tapahtunut: koronatilanne on hellittänyt, ja niinpä talouksien avaamisen vauhdittama yksityinen kulutus on kasvun veturina niin Suomessa kuin muuallakin euroalueella. Kiihtynyt inflaatiokaan ei poista ihmisten halua käydä pitkästä aikaa kulttuuri- ja tapahtumapalveluissa sekä istua iltaa ravintoloissa.

Yksityiskohtaisen suhdanne-ennusteen lisäksi kevään 2022 Suhdanne pitää sisällään Aki Kangasharjun kirjoittaman talouspolitiikan kommentin, Heli Kosken artikkelin t&k-tukien tehokkaasta kohdentamisesta sekä Tarmo Valkosen artikkelin hyvinvointialueiden tulevista haasteista. Erityisteemojen aiheita ovat Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky, vaihtoehtoiset kehitysurat, rakenteellinen budjettitasapaino, kasvihuonekaasupäästöennuste ja inflaation laajeneminen globaalisti.