Tiivistelmä

• Suomen talous elpyy koronakriisistä, vaikka vuoden ensimmäisellä puolikkaalla tasapainottelu epidemian kanssa jatkuu. Kokonaistuotanto kasvaa ennusteemme mukaan 3,0 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna odotamme Suomen talouden kasvavan 2,4 prosenttia. Vuodelle 2023 ennustamme 1,7 prosentin kasvua.
• Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti viennin ja kulutuksen tukemina. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri.
• Suurimmat riskit liittyvät pandemian hallintaan. Rokotekattavuus voi kehittyä odotuksia hitaammin ja virusmuunnokset saattavat ainakin osittain kiertää rokotteen antamaa suojaa.
• Suomen vienti kasvaa tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia. Ensi vuonna viennin elpyminen on sitäkin vauhdikkaampaa: ennustamme viennin kasvavan noin 7 prosenttia, kun myös palveluvienti voimistuu.
• Yksityinen kulutus kasvaa 2,3 prosenttia tänä vuonna ja jopa 4,6 prosenttia ensi vuonna. Yksityisen kulutuksen elpyminen on riippuvaista rokotekattavuuden etenemisestä. Kotitaloudet pääsevät käyttämään kertyneitä säästöjään, kun rajoitukset poistuvat ja palveluiden kuluttaminen koetaan turvalliseksi.
• Investoinnit kasvavat vajaat 2 prosenttia vuonna 2021 ja noin 2,5 prosenttia vuonna 2022. Voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit. Asuinrakentamisen kasvu kiihtyy vuonna 2022.
• Ennustamme työttömyysasteen laskevan tänä ja ensi vuonna. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustamme 7,5 prosenttia, ensi vuodelle 7,2 prosenttia. Ennusteemme mukaan työllisyysaste on vuonna 2023 73,0 joten hallituksen työllisyysastetavoite jäisi näillä tiedoin saavuttamatta.
• Suomen kuluttajahinnat nousevat 1,3 prosenttia tänä vuonna ja 1,2 prosenttia vuosina 2022 ja 2023. Kuluttajahinnat nousevat hieman hitaammin kuin euroalueella keskimäärin.
• Julkistalouden tasapaino paranee ennustevuosina, vaikka lähtötaso on koronakriisin jäljiltä heikko. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämäksi ennustamme 3,8 prosenttia bkt:sta ja ensi vuodelle 2,3 prosenttia bkt:sta. Julkistalouden tasapaino paranee talouskasvun ja toisaalta tilapäisten koronan takia tehtyjen menolisäysten sekä veronalennusten poistumisen ansiosta.
• Julkistalouden rakenteellinen tasapaino paranee tänä ja ensi vuonna viime vuodesta hieman. Julkisen velan suhde bkt:een kuitenkin kasvaa, joskin hitaasti, aina vuoteen 2025 asti.