Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna, on vakaa ensi vuonna ja heikkenee vuonna 2026, ilmenee Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta. Työvoimakustannusten kehitys tukee kilpailukykyämme tänä vuonna ja heikentää hieman ensi vuodesta alkaen. Suomen tuottavuuskehitys on edelleen kilpailijamaita heikompaa. Nykyistä enemmän pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota Suomen uudelleen heikkenemään lähteneeseen vaihtosuhteeseen. Kehitys heikentää aineellista elintasoa ja vaihtotasetta.

Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky vahvistuu kuluvana vuonna 3,8 prosenttia suhteessa laajaan 33 teollisuusmaan ryhmään. Positiivista kehitystä kuitenkin varjostaa se, että Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhde on heikentynyt muihin maihin verrattuna neljä prosenttia vuodesta 2021.

Luvut ilmenevät Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta, jonka on laatinut Etlan ennusteryhmän tutkija Ville Kaitila. Etlan sarjassa julkaistu ”Kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhdekehitys luo synkän varjon” (Etla Erikoisartikkeli 10) perustuu Suomen osalta Etlan syyskuussa julkaistuun Suhdanne-ennusteeseen ja muiden maiden osalta Euroopan komission marraskuun ennusteisiin.

Tänä vuonna Suomen kilpailukykyä parantaa selvästi työvoimakustannusten maltillinen kehitys, vaikkakin heikko vaihtosuhdekehitys hävittää parannuksesta puolet, jos se otetaan huomioon. Ensi vuonna kustannuskilpailukyky pysyy suunnilleen kuluvan vuoden tasolla, mutta heikkenee uudestaan noin kaksi prosenttia vuonna 2026. Tuottavuuskehityksemme on kilpailijamaita heikompaa, tosin valuuttakurssikehitys on kilpailukyvyn kannalta ollut hieman positiivisempaa.

Etlan Ville Kaitilaa huolestuttaakin nyt Suomen vaihtosuhdekehitys

– Vaihtosuhteen kehitykseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ongelma on pitkälti rakenteellinen. Jos vaihtosuhde heikkenee, on meidän vietävä aiempaa enemmän, jotta voimme tuoda aiemman määrän tuotteita ilman että vaihtotase heikkenee. Paria pandemiavuotta lukuun ottamatta vaihtotase on ollut meillä alijäämäinen jo vuodesta 2011 lähtien, muistuttaa Kaitila.
Suomen heikkenevällä vaihtosuhteella on aineellista elintasoamme ja vaihtotasetta heikentävä vaikutus. Vaihtotaseen alijäämä kertoo Suomen velkaantumisesta ulkomaille.

Vaihtosuhdekorjattu kustannuskilpailukyky paranee nyt julkaistun ennusteen mukaan tänä vuonna noin 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mutta on huomioitava, että viime vuonna se heikentyi yli 4 prosenttia. Näin ollen vaihtosuhdekorjattu kustannuskilpailukyky on tänä vuonna heikoimmillaan sitten vuoden 2016, viime vuotta lukuun ottamatta.

Uusien laskelmien mukaan kustannuskykykilpailun paraneminen yhdellä prosentilla vuosina 1995–2023 nosti Suomen tavaraviennin määrää keskimäärin 0,9 prosenttia, kun otetaan huomioon myös muun muassa vientikysynnän kehitys.

Kaitila – Ville: Kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhdekehitys luo synkän varjon (Etla Erikoisartikkeli 10)