Euroalueen talouskasvu nousee ensi vuonna tuntuvasti, ja niinpä vienti kääntyy vahvaan kasvuun. Lisäksi loppuvuonna toimitetaan Icon-luokan jättiristeilijä, mikä nostaa vientilukua merkittävästi.

Tavaroiden vienti- ja tuontihintojen aleneminen jatkuu tänä vuonna, mutta tahti hidastuu. Sekä tavaraviennin että -tuonnin määrä jää viimevuotista pienemmäksi ja niinpä myös koko viennin ja tuonnin arvo ja määrä supistuvat. Ulkomaankauppa on kärsinyt kevään lakkoilusta, euromaiden vaisusta kehityksestä ja öljynjalostuksen pitkästä huoltoseisokista. Useimpien toimialojen viennin odotetaan hieman piristyvän kuluvan vuoden jälkipuoliskolla euroalueen hitaan elpymisen myötä. Kaksi kolmasosaa viennistämme suuntautuu Eurooppaan. Tärkeimmät vientimaamme ovat Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat, Alankomaat ja Kiina. Ensi vuonna koko maailmantalouden kasvuvauhti kiihtyy, ja euroalueen talouskasvu nousee tuntuvasti. Tavaravienti kasvaa siten reippaasti vuosina 2025–2026. Nettoviennin kontribuutio bkt:n muutokseen on sekä tänä että ensi vuonna negatiivinen. Kauppataseen ylijäämä pienenee huomattavasti tänä vuonna, mutta pysyy seuraavina vuosina tavanomaista suurempana. Palvelutaseen alijäämä pienenee jonkin verran tänä vuonna, mutta sekin jää isoksi. Vaihtotaseen alijäämä on lähivuosina keskimääräistä suurempi.

Lataa Avaa

Vienti kääntyy ensi vuonna voimakkaaseen kasvuun

Tavaraviennin määrän arvioidaan tänä vuonna supistuvan 4,5 prosenttia. Vuoden alkupuoliskolla vientimäärä putosi peräti 7,2 prosenttia kansantalouden tilinpidon mukaan, kun AKT:n ja muiden SAK:n liittojen lakko keväällä kesti odotettua pidempään. Maaliskuussa tavaraviennin määrä sukelsi 35 prosenttia, eikä vastaavaa nousua tullut huhti-toukokuussa lakon päätyttyä. Lisäksi Nesteen noin kaksi kuukautta kestänyt suurseisokki toisella neljänneksellä heikensi vientilukuja. Toisaalta kesäkuussa toimitettu keskikokoinen risteilijä nosti lukuja.

Viime vuoden marraskuussa Turun telakalta luovutettiin 1,9 miljardin euron arvoinen jättiristeilijä. Vastaavaa vientitoimitusta ei ole tänä vuonna, joten loppuvuoden vientiluku jää heikoksi korkean vertailutason takia.

Lataa Avaa

Ensi vuonna tavaraviennin määrä kasvaa runsaat 7 prosenttia. Ensinnäkin, vertailutaso on lakkojen takia matala. Toiseksi, keskeisten vientimaiden Saksan ja Ruotsin talouskasvu vahvistuu selvästi. Yhdysvaltojen ja myös Kiinan talouskasvu sen sijaan hidastuu, mutta pysyy silti vahvana. Kolmanneksi, vuoden 2025 lopulla toimitetaan seuraava Icon-luokan jättiristeilijä, mikä nostaa vientilukua merkittävästi. Yhdysvaltoihin viedään eniten juuri laivoja, öljytuotteita, paperiteollisuuden tuotteita sekä koneita ja laitteita. Saksaan viedään eniten moottoriajoneuvoja sekä metallien jalostuksen ja paperiteollisuuden tuotteita.

Palveluviennin määrän odotetaan tänä vuonna kääntyvän vajaan 7 prosentin kasvuun. Televiestintä, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut ovat suurin erä, sen osuus palveluviennin arvosta oli kolmannes vuoden 2024 alkupuoliskolla. Sen kehitys ohjaa siksi koko palveluvientiä. Kuljetusten osuus oli 14 prosenttia ja matkailun 7 prosenttia.

Telepalvelujen vienti on arvoltaan vähentynyt tuntuvasti vuoden 2021 huippulukemista, jolloin sen arvo oli vajaat 13 miljardia euroa. Vienti EU-maihin on viime vuosina pysynyt melko tasaisena, mutta vienti muihin kuin EU-maihin kääntyi laskuun vuonna 2022. EU:n ulkopuolisista maista Yhdysvallat on ylivoimaisesti suurin tietojenkäsittelypalvelujen viennin kohdemaa, viime vuonna vienti sinne väheni arvoltaan 1,4 miljardia euroa. Myös vienti Kiinaan ja Intiaan laski tuntuvasti, mutta niiden osuus on pieni verrattuna Yhdysvaltoihin.

Telepalvelujen vienti lisääntyi jo tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, ja myös matkailu oli kasvussa. Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut kohosivat voimakkaasti edellisvuodesta.

Tavaratuonti supistuukin vielä tänä vuonna

Tavaratuonnin määrä väheni viime vuoden suuren 11,5 prosentin pudotuksen jälkeen vielä 5,1 prosenttia lisää kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Teollisuuden varastot kasvoivat vuonna 2022 poikkeuksellisen paljon, ja varastoja alettiin viime vuonna purkamaan. Tuontitarve väheni siksi tuntuvasti. Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti on kääntymässä hitaaseen nousuun, kuluvan vuoden alkupuoliskolla kasvua kertyi 0,9 prosenttia. Investointitavaroiden tuonti väheni vielä 11 prosenttia vuoden takaisesta, poltto- ja voiteluaineiden tuonnin määrä puolestaan putosi 8 prosenttia. Kestokulutustavaroiden (ml. henkilöautot) tuontimäärä jäi 17 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi.

Arvioimme, että tavaratuonnin määrä kaiken kaikkiaan supistuu 2,8 prosenttia tänä vuonna, koska talouden elpyminen on hidasta.

Lataa Avaa

Ensi vuonna tavaratuonnin odotetaan kasvavan noin 7,5 prosentin tahtia, kun voimakkaasti kasvava tavaravienti tarvitsee enemmän tuotantopanoksia. Lisäksi vuosina 2025–2026 Puolustusvoimien uusien hävittäjien hankinta Yhdysvalloista alkaa näkyä investointitavaroiden tuonnissa.

Suomen tärkeimmät tavaratuonnin maat ovat nyt Saksa, Ruotsi, Kiina, Norja, Alankomaat ja Yhdysvallat. Arvolla mitattuna hieman yli puolet tavaratuonnista on peräisin näistä maista. Saksasta tuodaan ylivoimaisesti eniten moottoriajoneuvoja ja niiden osia. Raakaöljystä neljä viidesosaa tuodaan nyt Norjasta, loput Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Venäjän osuus tavaratuonnistamme oli enää 1,1 prosenttia kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa. Sieltä tuodaan lähinnä metalleja ja kemikaaleja.

Arvioimme, että palvelutuonnin määrä jää tänä vuonna edellisvuoden lukemiin, mutta kasvaa noin 6,5 prosenttia vuonna 2025. Kahden suurimman erän, kuljetusten ja teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus palvelutuonnin arvosta oli vuoden alkupuoliskolla 17 prosenttia. Molempien erien tuonti väheni jonkin verran viimevuotisesta. Televiestinnän, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus oli 15 prosenttia ja matkailun 14 prosenttia. Näiden erien tuonti oli kasvussa.

Vaihtotaseen vaje syvenee viime vuodesta

Vaihtotaseen vaje nousee näkemyksemme mukaan tänä vuonna noin 4 miljardiin euroon viime vuoden 3 miljardista eurosta ja pysyy noin 4 miljardissa eurossa vuosina 2025–2026. Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla vaihtotase oli 3,4 miljardia alijäämäinen, kun tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,3 miljardia euroa alijäämäinen, ensitulon tili oli maksutasetilaston mukaan 1,6 miljardia euroa miinuksella ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen. Laskelmiemme mukaan vaihtotase syvenee vielä noin 0,8 miljardia lisää vuoden jälkipuoliskolla. Kauppataseen ylijäämä kasvaa 3,4 miljardia euroa heinä-joulukuussa, mutta palvelutaseen alijäämä syvenee 4,8 miljardia euroa. Arvioimme alaerien kehityksen perusteella, että tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase on noin 0,6 miljardia euroa ylijäämäinen loppuvuonna.

Lataa Avaa

Nettotuotannontekijäkorvaukset ulkomailta (ensitulo) ja tulonsiirrot ovat hyvin hankalia ennustaa, koska tilastoja korjataan usein paljon julkistuksesta toiseen. Vuonna 2023 Suomen korkomenot ulkomaille olivat 13,9 miljardia euroa (nousua 7,6 mrd euroa edellisvuodesta) ja osinkoja maksettiin 11,4 miljardia euroa. Ulkomaille menneiden suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitettujen voittojen summa oli 2 miljardia euroa. Korkoja maksettiin Suomeen 9,7 miljardia euroa (5,1 mrd enemmän kuin edellisvuonna). Osinkoja saatiin 11,1 miljardia euroa ja suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitettuja voittoja 4,3 miljardia euroa. Suurin tulonsiirtoerä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat.