Palveluvienti hyytyy tänä vuonna tietojenkäsittelypalvelujen heikomman viennin takia. Myös tavaravienti jää vaisuksi. Maailmantalouden kasvuvauhti nousee jälleen ensi vuonna, jolloin vienti kääntyy vahvaan kasvuun.

Tavaraviennin määrä kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,8 prosenttia viimevuotisesta kansantalouden tilinpidon mukaan, mutta arvo laski 2,5 prosenttia alenevien vientihintojen seurauksena. Loppuvuonna vientimäärä jää edellisvuotista pienemmäksi maailmantalouden heikon kehityksen seurauksena. Tavaratuonti vähenee tänä vuonna huomattavasti vientiä enemmän. Ensi vuonna tavaravienti kasvaa jonkin verran tuontia vähemmän. Palveluvienti ei kasvakaan tänä vuonna, koska telesektorin vienti supistuu viimevuotisesta. Palvelutuonti kasvaa matkailun vauhdittamana. Nettoviennin kontribuutio bkt:n muutokseen on lähivuosina positiivinen. Vaihtotaseen alijäämä pienenee selvästi, mutta pysyy vielä tänä vuonna tavanomaista suurempana. Palvelutaseen alijäämä syvenee tilapäisesti tänä vuonna. Kauppatase on jälleen ylijäämäinen.

Vienti kasvaa jälleen reippaasti ensi vuonna

Etlan näkemys päämarkkinoidemme Saksan ja Ruotsin talouksien supistumisesta tänä vuonna on pysynyt samana kuin keväällä. Myös ennusteemme Kiinan kokonaistuotannon kehityksestä on pysynyt jokseenkin ennallaan, maan vientikysyntä kasvaa selvästi. Koko euroalueen bkt kasvaa sen sijaan hieman aiemmin arvioitua enemmän ja Yhdysvaltojen talouskasvun ennustetta on nostettu tuntuvasti.

Arvioimme nyt, että tavaraviennin määrä supistuu tänä vuonna vain 0,2 prosenttia. Koko metalliteollisuuden ja myös kemianteollisuuden vienti on kehittynyt odotettua suotuisammin. Paperiteollisuuden vienti on sitä vastoin kasvanut huomattavasti arvioitua vähemmän.

Lataa Avaa

Ensi vuonna tavaravienti kääntyy noin 4 prosentin kasvuun, kun maailmantalouden näkymät paranevat selvästi. Saksan ja Ruotsin taloudet elpyvät, ja niinpä myös maiden vientikysyntä nousee.

Palveluviennin määrän odotetaan supistuvan tänä vuonna noin prosentin, mutta kasvavan ensi vuonna reippaat 14 prosenttia. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen vienti, joka ohjaa eniten koko palveluviennin kehitystä, on tänä vuonna kehittynyt huomattavasti keväällä arvioitua heikommin. Ylivoimaisesti suurimman erän, tietojenkäsittelypalvelujen, vienti muihin kuin EU-maihin ja näistä tärkeimpään vientimaahan Yhdysvaltoihin, väheni selvästi jo viime vuonna. Myös vienti Japaniin ja odotetusti Venäjälle laski tuntuvasti. Venäjän osuus oli kuitenkin vain 3 prosenttia ennen sotaa ja noin prosentti vuonna 2022. Japanin osuus laski viime vuonna runsaasta 4 prosentista runsaaseen 2 prosenttiin. Yhdysvaltojen osuus tietojenkäsittelypalvelujen viennistä on yli puolet. Tämän sektorin viennin uskotaan toipuvan ensi vuonna. Matkailuvienti puolestaan on vielä kaukana koronaa edeltävästä tasosta, mikä jarruttaa palveluviennin kasvua.

Lataa Avaa

Tavaratuonti vähenee tänä vuonna tuntuvasti

Tavaratuonnin määrän odotetaan supistuvan 8 prosenttia tänä vuonna. Jo vuoden alkupuoliskolla tavaratuonti väheni vajaat 11 prosenttia, kun sekä teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti että poltto- ja voiteluaineiden tuonti putosi yli 20 prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuuden varastoja on tänä vuonna purettu, mikä on merkittävästi vähentänyt myös tuontitarvetta. Vain kestokulutustavaroiden (ml. henkilöautot) tuonti oli kasvussa. Ensi vuonna tavaratuonti kääntyy vajaan 6 prosentin kasvuun, kun tavaraviennin kasvu on jälleen vahvaa.

Saksa, Ruotsi, Kiina ja Norja olivat Suomen tärkeimmät tavaratuonnin maat kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Raakaöljyn tuonti Venäjältä loppui elokuusta 2022 alkaen ja on korvattu tuonnilla Norjasta. Venäjän osuus tavaratuonnistamme oli enää 1,8 prosenttia tammi-kesäkuussa 2023 (11,9 prosenttia vuonna 2021 ja 6,8 prosenttia vuonna 2022).

Lataa Avaa

Arvioimme, että palvelutuonnin määrä kasvaa 5 prosenttia tänä vuonna ja runsaat 6 prosenttia vuonna 2024. Matkailu on palautumassa koronavuosia edeltäneelle tasolle, sen osuus on jo runsaat 13 prosenttia. Suurimpien erien, kuljetusten ja teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus palvelutuonnin arvosta oli kuluvan vuoden alkupuoliskolla vajaat 18 prosenttia.

Vaihtotaseen alijäämä on vielä tänä vuonna tavanomaista suurempi

Vaihtotase kääntyi viime vuonna poikkeuksellisen suureen 9,8 miljardin euron alijäämään. Kevään tilastojulkistuksessa alijäämä oli tätäkin syvempi, 10,3 miljardia euroa.

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase oli tuoreimpien tilastojen mukaan 3,5 miljardia alijäämäinen. Nettotuotannontekijäkorvaukset ulkomailta (ensitulo) on vuodesta 2004 ollut ylijäämäinen erä, mutta viime vuonna se kääntyi alijäämäiseksi, kun korkomenot ulkomaille nousivat tuntuvasti. Kesän tilastojulkistuksessa ensitulojen alijäämä syveni lähes puoli miljardia 0,8 miljardiin euroon. Vuonna 2022 suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitettuja voittoja maksettiin ulkomaille 0,7 mrd aiemmin ilmoitettua enemmän ja niitä saatiin ulkomailta miljardi aiemmin ilmoitettua vähemmän. Ulkomailta saatiin miljardi enemmän osinkoja kuin mitä kevään tilastojulkistuksessa ilmoitettiin. Mainitut tilastokorjaukset ja kesäkuussa julkaistut ensimmäisen neljänneksen tilastotiedot ovat selvästi heikentäneet näkemystämme vaihtotaseen kehityksestä maaliskuun suhdanne-ennusteeseemme verrattuna.

Lataa Avaa

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämän odotetaan syvenevän tänä vuonna, ja tase pysyy alijäämäisenä koko ennustejakson. Näkemyksemme tulonsiirtojen kehityksestä pysyy ennallaan.

Arvioimme, että palvelutaseen alijäämä syvenee vielä tänä vuonna 7,8 miljardiin euroon, kun televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelujen vienti vähenee viimevuotisesta. Myös matkailutase heikkenee selvästi. Kauppatase sen sijaan kääntyy tavanomaista suurempaan 5,8 miljardin euron ylijäämään. Tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot vetävät kuitenkin vaihtotaseen noin 6,1 miljardin alijäämään.