Työttömyys on tänä vuonna laskenut huomattavasti. Aiempaa suurempi osa on työllistynyt osa-aikaisiin, määräaikaisiin työsuhteisiin. Suhdanteen heikkeneminen uudelleen pysäyttää työttömyysasteen laskun väliaikaisesti.

Työllisten määrä on kasvanut ripeästi talouden noususuhdanteen vetämänä. Työllisten määrä ylitti jo viime vuonna koronapandemiaa edeltävän tason, ja kasvu on jatkunut tänä vuonna, vaikkakin hieman hitaampana. Vielä viime vuonna työllisyys kasvoi erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolisten aktivoituessa, mikä nosti osallistumisasteen korkealle. Tänä vuonna myös työttömyys on laskenut merkittävästi. Nyt pitkäaikaistyöttömyyskin on lähtenyt hitaaseen laskuun. Tämän vuoden heinäkuussa pitkäaikaistyöttömiä oli kuitenkin vielä yli 30 000 enemmän kuin ennen pandemiaa, ja yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä oli edelleen kasvussa. Lomautettujen määrä laski nopeasti ja on nyt kutakuinkin normalisoitunut.

Työllisyyden kehitys on ollut koko kevään erityisen vahvaa palvelualoilla, kun pandemiarajoitusten purkaminen palautti palvelujen kysynnän. Palvelualojen yritykset raportoivat työvoimapulasta, joka on muodostunut ennätyksellisen suureksi ongelmaksi. Myös teollisuuden työllisyys on kannatellut hyvää työllisyyskehitystä kevään aikana. Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa tällä hetkellä epävarmuutta etenkin rakentamisen mutta myös teollisuuden toimialoilla. Henkilöstön määrä onkin jo jonkin verran vähentynyt, ja odotukset tuleville kuukausille ovat heikot.

Lataa Avaa

Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriössä avoinna olevien työpaikkojen määrä on noussut huomattavan korkealle. Nyt korostuvat palvelu- ja myyntialan työpaikat, kun taas rakentamisessa hiljenee. Vaikka avoimia työpaikkoja on auki runsaasti, yllättävään kysynnän kasvuun näyttää olevan vaikea löytää työntekijöitä. Osasyynä lienee esimerkiksi palvelualojen henkilöstön siirtyminen muille aloille pandemian ja yhteiskunnan rajoitusten aikana.

Vaikka työllisten määrä on kuluvan vuoden aikana kasvanut 3,4 prosenttia, on tehdyn työn määrä työtunneilla mitattuna kasvanut huomattavasti vähemmän, vain 1,3 prosenttia. Työtuntien työllisyyttä hitaampi kasvu johtuu siitä, että aiempaa suurempi osa on työllistynyt osa- ja määräaikaisiin työpaikkoihin. Lähivuosien kehitykseen vaikuttaa oleellisesti se, muuttuvatko osa-aikaiset työpaikat täysipäiväisiksi, pysyviksi työpaikoiksi. Tällöin työtunnit kasvavat vuorostaan työllisten määrää nopeammin.

Taulukko: ETLA S22.2/e01t

Työvoimatase, 1000 henkilöä

Erä	2020	2021	2022E	2023E	2024E
Väestö	5 534	5 543	5 555	5563	5570
Työikäinen väestö1	4 133	4 123	4 105	4093	4085
Työvoima	2 704	2 766	2 780	2787	2793
Työlliset	2 495	2 555	2 593	2597	2608
Työttömät	209	212	187	190	185
Tehdyt työtunnit (milj.)	4 144	4 276	4 331	4 325	4 347
Osallistumisaste, %	65,4	67,1	67,7	68,1	68,4
Työllisyysaste2, %	70,7	72,3	73,7	73,8	74,1
Työttömyysaste, %	7,7	7,7	6,7	6,8	6,6
1 15–74 -vuotiaat.
2 Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus, Etla.

Työllisyysaste nousee ennustejaksolla tasaisesti viime vuoden 72,3 prosentista 74,1 prosenttiin. Työttömyysaste laskee viime vuoden 7,7 prosentista 6,7 prosenttiin tänä vuonna. Työttömyysasteen lasku pysähtyy, kun talouskasvu hidastuu loppuvuotta kohti. Heikentynyt talousitilanne näkyy työttömyysasteen hienoisena nousuna ensi vuonna. Työttömyysasteen nousun uskotaan jäävän maltilliseksi lomautusjärjestelmän vuoksi. Työttömyysasteen ennustetaan jäävän 6,6 prosenttiin ennustejakson lopulla. Työikäisen väestön määrä vähenee edelleen lähivuosina, ja työmarkkinoille osallistuminen pysyy korkealla.