Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna noin kahden prosentin vauhtia. Kulutuksen kasvu jää ensi vuonna keskimäärin nollaan.

Yksityinen kulutus kasvaanopeasta inflaatiosta huolimatta tänä vuonna keskimäärin 2,2 prosenttia viime vuodesta palkkasumman huomattavan nousun ja ns. kasvuperinnön ansiosta. Kasvuperintö kertoo, kuinka paljon kulutus muuttuu, vaikka se olisi koko kuluvan vuoden samalla tasolla kuin viime vuoden lopulla. Viime vuodelta kertyikin kasvuperintöä 1,4 prosenttiyksikköä, eli huomattavan paljon.

Vaikka ansiotasoindeksistä laskettu reaaliansiotaso nyt laskeekin huomattavasti nopean inflaation seurauksena, reaalinen palkkasumma alenee ennusteemme mukaan tänä vuonna vain reilun prosentin viime vuodesta. Nimellisen palkkasumman vahva kehitys johtuu työllisyyden paranemisesta ja rakenteellisista muutoksista työmarkkinoilla. Siten yksityisen kulutuksen edellytykset eivät kokonaisuutena ottaen heikkene tänä vuonna niin pahasti kuin inflaatiokehityksen perusteella voisi ajatella. Kulutusta tukee myös säästämisasteen aleneminen ja pandemian aikana keskimäärin kertyneiden säästöjen purkaminen. Eri kotitaloudet ovat kuitenkin muun muassa säästöjensä ja kohtaamansa inflaation suhteen hyvin erilaisessa asemassa.

Kulutuksen vaisu kehitys jatkuu ennusteemme mukaan vielä ensi vuoden alkupuolella, minkä jälkeen yksityinen kulutus alkaa hitaasti kasvaa. Koko vuoden 2023 keskimääräinen yksityisen kulutuksen kasvu jää nollaan. Ennusteen mukaan inflaatio hidastuu ensi vuonna, kun vuoden takainen vertailutaso nousee ja maailmanmarkkinahintojen paineet hellittävät. Riskinä ovat muun muassa lisähäiriöt sähkö- ja energiamarkkinoilla ja elintarvikkeiden tuotannossa sekä palkkainflaation kiihtyminen odotettua enemmän, mikä johtaisi nykyistä laajempaan hintojen nousuun ja siten reaaliansioiden ja kilpailukyvyn heikkenemiseen. Riskien toteutuminen heikentäisi keskipitkällä aikavälillä kuluttajien ostovoimaa ja siten yksityistä kulutusta.

Taulukko: ETLA S22.2/c01t

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot

	Mrd. e				Muutos, %
Tuloerä	2021	2022E	2023E	2024E	2021	2022E	2023E	2024E
Palkat	97,6	103,0	106,8	110,7	5,1	5,5	3,7	3,7
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut	19,7	21,2	22,0	22,8	12,1	7,2	3,7	3,7
Toimintaylijäämä ja sekatulo	18,7	19,1	19,5	19,9	1,4	2,1	2,0	2,3
Omaisuustulot, netto	9,7	10,1	10,4	10,8	8,9	3,9	3,5	3,3
Tulonsiirrot kotitalouksille	53,6	53,9	57,1	59,3	1,0	0,6	5,9	3,8
Tulonsiirrot julkiselle sektorille	68,4	71,5	74,4	77,2	8,1	4,6	4,0	3,8
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot	131,0	135,7	141,3	146,3	2,6	3,6	4,1	3,5
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Säästämisaste alenee ja tukee kulutusta

Viime vuonna kotitalouksien säästämisaste oli kaksi prosenttia käytettävissä olevista tuloista, kun se on ollut tällä vuosisadalla keskimäärin yhden prosentin. Säästämisaste alenee tänä vuonna ennusteessamme 0,6 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen nollaan. Siten yksityinen kulutus voi kehittyä ennustevuosina hieman paremmin kuin ostovoima sallii.

Kotitalouksien reaalinen ostovoima alenee tänä vuonna noin kaksi prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna se kasvaa ennusteemme mukaan vajaan prosentin inflaation hidastumisen seurauksena. Vuonna 2024 reaalinen ostovoima kasvaa vajaat kaksi prosenttia.

Lataa Avaa

Kulutuksen rakenne normalisoituu

Yksityisen kulutuksen rakenteen palautuminen suunnilleen normaaliksi pandemian vaikutuksista tulee päätökseen tänä vuonna. Pandemia-ajan kulutusrakenteen muutoksesta hyötyivät muun muassa päivittäistavarakauppa, kodintekniikan vähittäiskauppa, rautakauppa ja puutarha-ala. Sen sijaan monet palvelut ja vaatekauppa kokivat kysynnän alenemisen.

Nyt uutena haasteena on kysynnän kestävyys hintatason yleisen nousun edessä. Lisäksi tuotteiden suhteelliset hinnat ovat muuttuneet selvästi, mikä muuttaa myös kysynnän rakennetta.

Kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut ja tietokoneet, paino käypähintaisessa yksityisessä kulutuksessa 9 prosenttia) kysynnän määrä alenee kuluvana vuonna huomattavasti, ennusteen mukaan noin yhdeksän prosenttia. Taustalla ovat pandemiasta palautumisen lisäksi uusien henkilöautojen toimitusvaikeudet sekä monien kestokulutustavaroiden poikkeuksellinen hintojen nousu. Kysyntä kasvaa taas ensi vuonna, mutta suhteellisen maltillisesti.

Taulukko: ETLA S22.2/c02t

Yksityiset kulutusmenot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima

		Määrän muutos
	Mrd.e	Edellisestä vuodesta, %				Keskimäärin, %
Kulutuserä	2021	2021	2022E	2023E	2024E	2017-21	2022-26E
Yksityiset kulutusmenot	128,1	3,7	2,2	-0,1	1,6	0,5	1,4
Kestävät kulutustavarat	10,4	4,5	-9,4	1,4	4,1	3,3	0,7
Puolikestävät tavarat	9,6	11,6	1,8	-1,5	1,0	1,3	1,0
Lyhytikäiset tavarat	36,5	2,0	-2,1	-0,7	0,3	0,6	-0,4
Palvelut	66,3	3,5	5,6	0,5	2,1	0,4	2,4
Muut 1	5,4	0,0	17,0	-2,4	-0,5	-3,7	2,7
Kotitalouksien reaalinen ostovoima 2		0,8	-2,2	0,7	1,7	1,2	0,5
		Arvon muutos
		Edellisestä vuodesta, %				Keskimäärin, %
Kulutuserä		2021	2022E	2023E	2024E	2017-21	2022-26E
Kestävät kulutustavarat		5,1	-4,1	3,0	4,5	1,9
Puolikestävät tavarat		11,1	4,5	-0,1	1,6	0,6
Lyhytikäiset tavarat		5,3	12,2	6,5	2,2	2,2
Palvelut		4,8	7,6	3,0	4,7	1,0
Säästämisaste (kotitaloudet), %		2,2	0,8	0,1	-0,4	1,3	-0,1
Säästämisaste, % 3		2,0	0,6	0,0	-0,4	1,1	-0,1
1 Muut = kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
2 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
3 Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, kirjat ja urheiluvälineet, paino 8 prosenttia) kysyntä kasvaa tänä vuonna keskimäärin pari prosenttia mutta supistuu hieman ensi vuonna ennen uutta kasvua vuonna 2024.

Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, lääkkeet ja polttoaineet, paino 30 prosenttia) kysynnän määrä alenee tänä vuonna pari prosenttia sekä päivittäistavarakaupan myynnin määrän normalisoitumisen että liikennepolttoaineiden hintojen nousun vuoksi. Hidas supistuminen jatkuu ensi vuonna.

Palvelujen (paino 54 prosenttia, mistä asumisen osuus on hieman yli puolet) kysynnän kasvu on tänä vuonna reipasta, ennusteen mukaan yli viisi prosenttia. Kasvu kuitenkin hiipuu ensi vuonna vain aavistuksen positiiviseksi kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen seurauksena.

Lataa Avaa

Kestokulutustavaroiden hinnat historiallisessa nousussa

Kestokulutustavaroiden hinnat nousivat 1990-luvun alussa Suomen markan heikkenemisen seurauksena, mutta sen jälkeen ne ovat jatkuvasti alentuneet viime vuoden lopulle asti. Nyt hintojen nousu on jo huomattavan nopeaa. Taustalla on globaaleja ongelmia tuotantokomponenttien saatavuudessa ja tuotantoketjuissa sekä raaka-aineiden hintojen nousu. Hintojen nousu maltillistuu mutta keskimäärin jatkuu ensi vuonna.

Myös lyhytikäisten tavaroiden hintojen nousu on historiallisen nopeaa tänä vuonna elintarvikkeiden ja liikennepolttoaineiden hintakehityksen seurauksena. Nousu keskimäärin hidastuu ensi vuonna mutta on edelleen nopeaa.

Puolikestävissä tavaroissa ja palveluissa hintojen nousu oli vuoden 2022 alussa normaalin rajoissa. Ennusteen mukaan edellisten hintojen nousu hidastuu ensi vuonna mutta palvelujen kiihtyy hieman.

Taulukko: ETLA S22.2/c03t

Kansantulo ja bruttokansantuote

	Mrd.e	Muutos, %				Osuus kansantulosta, %
Tuloerä	2021	2021	2022E	2023E	2024E	2021	2022E	2023E	2024E
Työtulot	117,4	6,2	5,8	3,7	3,7	56,4	56,0	56,6	56,9
Palkat ja palkkiot	97,6	5,1	5,5	3,7	3,7	46,9	46,5	47,0	47,2
Työnantajan sos.turvamaksut	19,7	12,1	7,2	3,7	3,7	9,5	9,6	9,7	9,7
Toimintaylijäämä ja sekatulo	55,9	6,1	5,5	2,2	3,2	26,8	26,6	26,5	26,5
Yrityssektori	37,1	9,3	7,2	2,3	3,6	17,8	17,9	17,9	17,9
Julkisyhteisöt	0,1	-55,4	2,4	2,1	3,1	0,1	0,1	0,1	0,1
Kotitaloudet1, 2	18,7	1,4	2,1	2,0	2,3	9,0	8,6	8,6	8,5
Omaisuustulot, netto	4,3	15,4	-19,0	-29,2	-7,1	2,1	1,6	1,1	1,0
Yrityssektori	-11,5	14,2	12,3	11,6	4,6	-5,5	-5,8	-6,4	-6,4
Julkisyhteisöt	6,1	24,6	3,7	2,1	2,1	2,9	2,9	2,9	2,8
Kotitaloudet1	9,7	8,9	3,9	3,5	3,3	4,6	4,5	4,6	4,6
Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot	30,7	6,9	12,2	3,6	3,6	14,8	15,6	15,7	15,8
Kansantulo	208,3	6,5	6,4	2,6	3,1	100,0	100,0	100,0	100,0
Poistot	47,8	3,1	6,6	3,0	3,8
Ensitulo ulkomailta	4,7	15,9	-7,2	-17,9	-15,0
Bruttokansantuote markkinahintaan	251,4	5,6	6,7	3,0	3,5
1 Kotitaloudet sekä niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
2 Kotitalouksien toimintaylijäämä on asunnonomistajien omistusasumisen tulo. Sekatulo on ne tuloerät, joita ei voida erotella yrittäjäkotitalouden ja sen omistaman yrityksen välillä. Yrityssektorilla ja julkisyhteisöillä ei ole sekatuloa.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.