Tavaravienti supistuu hieman tänä vuonna kansainvälisen vientikysynnän heikentyessä. Ensi vuonna kasvu jää maltilliseksi. Palveluvienti vauhdittaa tuntuvasti viennin kasvua vuosina 2023–2024.

Palveluviennin määrä kasvaa tänä vuonna odotettua hitaammin, kun matkustaminen Suomeen jää vähäiseksi. Vuonna 2023 palveluviennin kasvuvauhti kiihtyy 13 prosenttiin. Palvelutuonnin määrä kasvaa jo kuluvana vuonna 10 prosenttia, koska suomalaisten matkustaminen ulkomaille on lisääntynyt tuntuvasti. Vuonna 2022 tavaraviennin määrä supistuu hieman ja kasvaa ensi vuonna vain noin prosentin. Paperiteollisuuden pitkä lakko ja Venäjän sotiminen Ukrainassa alentavat kuluvan vuoden kasvulukua. Vuonna 2023 maailmantalouden heikko kehitys näkyy myös Suomen vientiluvuissa. Nettoviennin kontribuutio bkt:n muutokseen on tänä vuonna negatiivinen. Vaihtotase kääntyy alijäämäiseksi, kun kauppataseen ylijäämä pienenee ja palvelutaseen alijäämä nousee tuntuvasti.

Tavaravienti supistuu hieman tänä vuonna

Tavaraviennin määrä lisääntyi kuluvan vuoden alkupuoliskolla vain 0,4 prosenttia vuoden takaisesta kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan. Laskelmiemme mukaan tavaraviennin määrä supistuu tänä vuonna 0,1 prosenttia. Useiden toimialojen vienti on jo kääntynyt laskuun. Ensi vuonna tavaravienti kasvaa noin prosentin, vaikka kansainvälinen vientikysyntä heikkenee tämänvuotisesta. Paperiliiton ja UPM:n kiistasta johtuva lakko tänä vuonna näkyy ensi vuonna tavanomaista korkeampana paperiteollisuuden ja koko tavaraviennin kasvulukuna.

Matkailun ja kuljetusten osuus palveluviennistä oli hyvin merkittävä ennen koronapandemiaa, joten näiden palveluerien elpymistahti vaikuttaa hyvin paljon palveluviennin kasvuun. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen vienti ohjaa kuitenkin kaikista eniten koko palveluviennin kehitystä. Arvioimme, että palveluviennin määrä kasvaa tänä vuonna vajaat 3 prosenttia ja ensi vuonna noin 13 prosenttia. Tavara- ja palveluvienti yhteensä lisääntyy tänä vuonna vajaan prosentin.

Venäjä oli vielä vuonna 2021 Suomen viidenneksi tärkein vientimaa 5,4 prosentin osuudellaan. Tullin laskelmien mukaan pakotteiden alaisten tuotteiden osuus tavaraviennistämme Venäjälle oli 6,9 prosenttia. Sanktioiden alaisia tuotteita vietiin Tullin mukaan viime vuonna noin 250 miljoonan euron arvosta. Varsinaisten kauppapakotteiden vaikutus on rajallinen, mutta useat suuryritykset ovat vapaaehtoisesti lopettaneet vientinsä Venäjälle. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa Venäjän osuus tavaraviennistämme oli enää 3,5 prosenttia. Huhtikuussa osuus oli 2,1 prosenttia, toukokuussa 2,5 prosenttia ja kesäkuussa 3,4 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan Venäjän osuus koko tavaraviennistä oli vain 1,5 prosenttia heinäkuussa.

Tullin selvityksen mukaan viime vuoden viennin arvon perusteella laskettuna noin 60 prosenttia pakotteiden alaisista tuotteista kuuluu toimialaan koneet ja laitteet (CN-luokitus). Noin 20 prosenttia kielletyistä vientituotteista kuuluu toimialaan sähkökoneet ja laitteet. Kojeisiin ja laitteisiin kohdistuu noin 10 prosenttia sanktioiden alaisista tuotteista ja kuljetusvälineisiin noin 6 prosenttia.

Taulukko: ETLA S22.2/x01t

Tavara- ja palveluvienti

	Arvo1		Määrän muutos, % 2
	Mrd. e	%-osuus	Edellisestä vuodesta					Keskimäärin
	2021	2021	2020	2021	2022E	2023E	2024E	2017–21	2022–26E
Maa-, metsä- ja kalatalous	0,8	1,1	-6,6	3,5	-13,3	11,2	2,4	3,5	0,9
Kaivannaistoiminta	1,1	1,5	-10,2	59,5	27,0	5,3	0,8	24,1	6,5
Elintarviketeollisuus	1,5	2,2	-0,3	3,2	0,5	0,9	0,6	2,9	1,5
Tevanaketeollisuus	0,7	1,1	-6,7	3,5	-3,2	2,5	0,5	0,9	0,2
Puutavarateollisuus	3,8	5,5	-4,7	15,0	-5,5	0,9	2,4	1,7	-0,3
Paperiteollisuus	9,3	13,5	-11,8	8,9	-12,6	13,8	1,2	-0,5	0,5
Öljynjalostus	3,8	5,5	-1,3	-37,3	2,9	1,2	9,3	-9,3	6,6
Kemikaalit ml. lääkeaineet	7,2	10,5	3,5	11,0	-4,5	1,4	2,1	1,2	1,0
Kumi- ja muovituotteet	1,7	2,4	-6,0	9,5	-0,6	0,9	0,8	1,8	0,6
Metallien jalostus	9,9	14,4	-8,0	1,2	-3,7	-0,3	3,8	1,7	1,1
Metallituotteet	1,5	2,2	-4,3	-3,4	-2,0	1,7	0,0	-0,8	0,7
Sähkö- ja elektroniikkateoll.	7,7	11,2	-6,9	13,5	2,3	1,1	2,6	3,6	2,6
Koneet ja laitteet	9,0	13,0	-5,6	6,5	0,5	0,7	2,8	4,0	1,8
Kulkuneuvot	6,2	9,0	-20,9	14,3	-5,3	5,0	5,1	11,9	1,1
Muu teollisuus	4,8	7,0
Tavaravienti yhteensä 3	70,8	100,0	-3,1	5,6	-0,1	1,1	3,3	3,1	1,9
Palveluvienti 3	28,2		-14,4	5,6	2,7	12,9	7,8	2,8	6,5
Tavara- ja palveluvienti 3	99,1		-6,8	5,6	0,8	4,6	4,8	3,3	3,1
1 Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2 Määrän muutokset, Etlan laskelma.
3 Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, Etla.

Matkailuviennin kasvu hidastuu tuntuvasti vuoden jälkipuoliskolla

Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus palveluviennin arvosta oli viime vuonna 44,3 prosenttia. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus oli 11,7 prosenttia. Kuljetusten osuus oli 11,2 prosenttia. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen osuus oli 10,3 prosenttia ja tuotannollisten palvelujen osuus oli 6 prosenttia. Viiden suurimman palveluerän yhteenlaskettu osuus palveluviennin arvosta oli siten 83,5 prosenttia. Vuonna 2019 matkailun osuus oli 10,8 prosenttia, mutta viime vuonna se oli enää 3,3 prosenttia.

Suomen palveluvienti nousi vuonna 2021 arvoltaan 7,7 prosenttia edellisvuodesta kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan. Viennin määrä nousi 5,6 prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla palveluvienti kohosi arvoltaan 15,4 prosenttia ja vientimäärä 8,3 prosenttia vuoden takaisesta.

Tilastokeskuksen elokuun puolivälissä julkaiseman tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan pikaennakon mukaan matkailu kohosi kuluvan vuoden alkupuoliskolla arvoltaan 376 prosenttia edellisvuodesta, kun matkustaminen Suomeen lähti nousuun koronavuoden 2021 pohjalukemista. Kovasta kasvusta huolimatta, matkailu on edelleen huomattavasti normaalia pienempää. Kuljetusten viennin arvo nousi 47 prosenttia tammi-kesäkuussa. Tutkimus- ja kehityspalvelut lisääntyivät 31 prosenttia.

Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut kasvoivat arvoltaan 13 prosenttia edellisvuodesta. Tuotannollisten palvelujen sekä teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen viennin arvo kohosi 12 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Huolto- ja korjauspalvelut lisääntyivät 11 prosenttia. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut nousivat vajaat 5 prosenttia.

Lataa Avaa

Rakentaminen oli tammi-kesäkuussa 44 prosentin laskussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Rahoituspalvelut puolestaan vähenivät 21 prosenttia. Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut supistuivat 13 prosenttia. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen, eli rojaltien ja lisenssimaksujen, viennin arvo väheni vajaat 10 prosenttia. Vakuutus- ja eläkepalvelut olivat 8 prosentin laskussa.

Ulkomaalaisten halukkuus matkustaa Suomeen jäi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä odotettua pienemmäksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa vähentää Suomen houkuttelevuutta matkailumaana. Matkustaminen Suomeen on siten vielä huomattavasti vähäisempää kuin ennen pandemiaa, vaikka arvioimme, että matkailu Suomeen kasvaa tänä vuonna arvoltaan noin 95 prosenttia viimevuotisesta. Kuljetusten viennin odotetaan nousevan arvoltaan 30 prosenttia. Televiestintäsektorin vienti näyttää jäävän noin prosentin edellisvuotista pienemmäksi.

Taulukko: ETLA S22.2/x02t

Tavaravienti alueittain tammi-kesäkuussa 2022

	Arvo, milj. e	Osuus, %	Muutos, %
Suomen koko tavaravienti	39 263	100,0	25
EU27	22 855	58,2	32
Saksa	4 935	12,6	16
Ruotsi	4 431	11,3	35
Alankomaat	2 997	7,6	57
Viro	1 587	4,0	57
Belgia	1 427	3,6	41
Ranska	1 285	3,3	29
EU15	19 754	50,3	30
Euroalue	15 793	40,2	32
Vienti EU:n ulkopuolelle	16 408	41,8	16
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä)	4 665	11,9	13
Kiina	1 840	4,7	0
Japani	991	2,5	41
Etelä-Korea	514	1,3	35
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat)	3 512	8,9	-5
Iso-Britannia	1 436	3,7	27
Venäjä	1 376	3,5	-23
Pohjois-Amerikka	3 397	8,7	34
USA	3 003	7,6	42
EFTA-maat	1 830	4,7	23
Norja	1 080	2,8	28
Etelä-Amerikka	1 011	2,6	72
Brasilia	363	0,9	55
Afrikka	776	2,0	15
Lähi- ja Keski-itä	444	1,1	8
Lähde: Tulli.

Paperiteollisuuden vienti supistuu voimakkaasti tänä vuonna lakon takia

Suomessa UPM:n paperi- ja sellutehtaiden toiminta pysähtyi vuodenvaihteessa, ja Paperiliiton lakko jatkui huhtikuun loppupuolelle asti. Lakon vaikutus toimialan vientilukuihin on erittäin suuri. Koko paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä väheni kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 22 prosenttia, kun tullin ilmoittama viennin arvo deflatoidaan Tilastokeskuksen vientihintaindeksillä.

Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan massa- ja paperiteollisuuden viennin määrä väheni 24 prosenttia tammi-toukokuussa 2022. Paperin osuus oli 32,4 prosenttia, sellun 31,3 prosenttia ja kartongin 30,2 prosenttia. Kartongin viennin määrä nousi 5 prosenttia, sellun viennin määrä laski 25 prosenttia ja paperin vientimäärä supistui 53 prosenttia edellisvuodesta.

Toimialan viennin arvo nousi ensimmäisellä vuosipuoliskolla prosentin edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Venäjälle suuntautunut viennin arvo laski samanaikaisesti 46 prosenttia. Vielä viime vuonna Venäjän osuus paperiteollisuuden viennin arvosta oli 5,1 prosenttia, kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa se oli enää 2,7 prosenttia.

Toimialan vientihinnat ovat ennätyskorkealla, tammi-heinäkuussa ne nousivat keskimäärin 30 prosenttia vuoden takaisesta. Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo laski tammi-kesäkuussa yhteensä prosentin vuoden takaisesta. Kesäkuussa tilausten arvo oli kuitenkin 10 prosenttia edellisvuotista suurempi.

Arvioimme, että toimialan viennin määrä supistuu tänä vuonna vajaat 13 prosenttia vuoden takaisesta.

Öljytuotteiden vienti kasvaa viimevuotisen huoltoseisokin takia

Öljytuotteiden viennin määrä supistui vuonna 2021 noin 37 prosenttia Nesteen suuren huoltoseisokin seurauksena, joka ajoittui toiselle neljännekselle. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla öljytuotteiden viennin arvo kohosi 134 prosenttia vuodentakaisesta. Laskelmiemme mukaan viennin määrä nousi noin 9 prosenttia edellisvuodesta.

Arvioimme, että viennin määrä kasvaa noin 3 prosenttia tänä vuonna. Vientinäkymiä heikentää Venäjän sotatilanne. Viime vuonna arvoltaan lähes 98 prosenttia öljytuotteiden viennistä Venäjälle oli voitelussa käytettävät raskaat maaöljyt. Venäjän osuus öljynjalostuksen toimialan viennin arvosta oli viime vuonna 7,6 prosenttia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2022 Venäjän osuus oli enää 2,1 prosenttia.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden viennin arvo lisääntyi tammi-kesäkuussa 47 prosenttia, vientihinnat kohosivat keskimäärin 46 prosenttia edellisvuodesta. Lääkeaineiden ja lääkkeiden viennin arvo nousi 14 prosenttia. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden (ml. lääkeaineet) viennin määrä supistui vuoden alkupuoliskolla 2,8 prosenttia vuoden takaisesta. Arvioimme, että niiden viennin määrä supistuu tänä vuonna 4,5 prosenttia viimevuotisesta.

Vuonna 2021 Venäjän osuus kemikaalien viennin arvosta oli 7,7 prosenttia. Maan osuus lääkevalmisteiden viennistä oli 5 prosenttia. Vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Venäjän osuus kemikaaleissa laski 4,1 prosenttiin ja lääkevalmisteissa 2 prosenttiin. Kemikaalit eivät ole EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden kohteena.

Kumi- ja muovituotteiden viennin arvo lisääntyi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 18 prosenttia vuoden takaisesta. Vientihinnat nousivat 19 prosenttia, ja viennin määrä laski prosentin. Alan viennin odotetaan vähenevän vajaan prosentin tänä vuonna.

Kumi- ja muovituotteiden viennin arvosta Venäjän osuus oli 7,2 prosenttia vuonna 2021. Tammi-kesäkuussa 2022 osuus oli 4,1 prosenttia. Toimialan tuotteet eivät ole EU:n sanktioiden kohteena.

Lataa Avaa

Venäjän osuus metallien jalostuksen viennistä on tänä vuonna noussut

Suomen metallien jalostuksen vientimäärä jäi kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 9 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Etla arvioi, että alan vientimäärä vähenee tänä vuonna 4 prosenttia ja vielä vähän vuonna 2023.

Venäjän osuus metallien jalostuksen viennistä vuonna 2021 oli 4,8 prosenttia arvolla mitattuna. Vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla osuus oli noussut 5,5 prosenttiin. Vientihinnat kohosivat keskimäärin 56 prosenttia viimevuotisesta.

Metallien jalostuksen tuotteet eivät tiettävästi kuulu EU:n pakotteiden piiriin. Toimialan viennistä Venäjälle peräti 87 prosenttia oli kuparia vuonna 2021. Raudan, teräksen ja rautaseosten osuus oli vajaat 11 prosenttia. Tammi-kesäkuussa 2022 kuparin osuus oli 95 prosenttia, ja sen vienti Venäjälle nousi arvoltaan 39 prosenttia.

Metallituotteiden viennistä Venäjän osuus oli 9,7 prosenttia vuonna 2021. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa osuus oli 7,6 prosenttia.

Koneiden vienti Venäjälle supistui viidenneksen vuoden alkupuoliskolla

Koneiden ja laitteiden viennistä Venäjän osuus oli 8,1 prosenttia vuonna 2021. Venäjälle vietiin viime vuonna eniten kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneita (osuus 20 %), maa- ja metsätalouskoneita (18 %) sekä nosto- ja siirtolaitteita (9 %).

Tullin tietojen mukaan CN-ryhmän koneiden ja mekaanisten laitteiden vienti Venäjälle oli arvoltaan 845 miljoonaa euroa vuonna 2021. Heidän laskelmiensa mukaan tästä pakotteiden alaisten tuotteiden vienti oli arvoltaan 148 miljoonaa euroa, eli niiden osuus kokonaisviennistä Venäjälle oli CN-luokituksen mukaan 18 prosenttia. Toisin sanoen koneiden ja laitteiden Venäjän viennistä noin viidesosa putoaa pois pelkästään kauppapakotteiden takia.

Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa Venäjän osuus toimialan viennistä oli 6,2 prosenttia, vienti laski arvoltaan 19,5 prosenttia viimevuotisesta. Koneiden ja laitteiden vienti nousi tammi-kesäkuussa kaiken kaikkiaan arvoltaan vajaat 8 prosenttia edellisvuodesta. Viennin määrä nousi vajaat 3 prosenttia. Arvioimme, että toimialan viennin määrä kasvaa tänä vuonna puolisen prosenttia.

Lataa Avaa

Sähkölaitteiden vienti on edelleen vahvaa

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) uusien vientitilausten arvo nousi huhti-kesäkuussa 27 prosenttia edellisvuoden toisesta neljänneksestä. Uusien vientitilausten arvo nousi niin ikään 27 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Kesäkuun lopussa kertyneen tilauskannan arvo oli 20 prosenttia edellisvuotista suurempi. Edellisestä neljänneksestä kertyi 19 prosenttia kasvua.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus koko tavaraviennin arvosta oli vuoden alkupuoliskolla 5 prosenttia. Niiden vientimäärä kohosi tammi-kesäkuussa laskelmiemme mukaan vajaat 5 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus oli 5,9 prosenttia, viennin määrä kasvoi 10 prosenttia. Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvioidaan tänä vuonna lisääntyvän noin 2 prosenttia.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vienti Venäjälle oli viime vuonna arvoltaan 267 miljoonaa euroa. Sähkölaitteita vietiin puolestaan 156 miljoonan euron arvosta. Venäjän osuus tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden viennistä oli viime vuonna 7,3 prosenttia. Sähkölaitteiden viennistä Venäjän osuus oli 3,9 prosenttia. Tammi-kesäkuussa 2022 vastaavat osuudet olivat 2,9 prosenttia ja 1,6 prosenttia.

Tullin tietojen mukaan CN-luokituksen mukainen sähkökoneiden ja laitteiden vienti Venäjälle oli viime vuonna arvoltaan 237 miljoonaa euroa. Tullin arvioiden mukaan tästä sanktioiden alaisia tuotteita oli arvoltaan 49 miljoonaa euroa, mikä vastaa 21 prosentin osuutta.

Autojen vienti vähenee mallien vaihtuessa

Kulkuneuvojen osuus koko Suomen tavaraviennin arvosta oli 9 prosenttia vuonna 2021. Moottoriajoneuvojen osuus oli 5,8 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen 3,2 prosenttia. Venäjän osuus moottoriajoneuvojen viennistä oli 5,7 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen viennistä 1,9 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa vastaavat osuudet olivat 2,1 prosenttia ja 2,9 prosenttia.

Kulkuneuvoteollisuuden osalta sen alatoimiala ilma- ja avaruusalukset ja niihin liittyvät koneet ja laitteet (CPA303 ja CN88) kuuluu sanktioiden piiriin, eli EU:n päätöksellä näitä tuotteita ei enää saa viedä Venäjälle. Niiden osuus kulkuneuvoteollisuuden viennistä Venäjälle oli 4,9 prosenttia vuonna 2021.

Moottoriajoneuvojen vienti vähenee tänä vuonna tilapäisesti Uudenkaupungin autotehtaalla valmistettavien mallien vaihtuessa. Mercedes-Benz A-sarjan autojen tuotanto jatkuu kuitenkin edelleen.

Telakkateollisuuden tilanne on erittäin hyvä. Vuosina 2022–2026 toimitetaan joka vuosi yksi iso risteilijä Turun telakalta. Lisäksi pienempiä aluksia valmistuu vientiin Rauman ja Helsingin telakoilta vuosina 2022–2024.

Lataa Avaa

Elintarvikkeiden viennin kasvu jää alle prosentin

Elintarviketeollisuuden osuus koko tavaraviennistä oli 2,2 prosenttia vuonna 2021. Toimialan viennistä 87 prosenttia oli elintarvikkeiden vientiä. Tärkein vientituote Venäjälle oli valmistettu kotieläinrehu (osuus 28 %). Venäjän osuus elintarvikkeiden viennistä oli 7,5 prosenttia ja juomien viennistä 3,8 prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla vastaavat luvut olivat 3,2 prosenttia ja 2,7 prosenttia.

Venäjän elokuussa 2014 asettama elintarvikkeiden tuontikielto on edelleen voimassa. Sen piiriin kuuluvat muun muassa maito ja maitotuotteet, eräät lihatuotteet, vihannekset ja kalat. Tuontikielto koski alun perin EU-maita, Yhdysvaltoja, Kanadaa, Australiaa ja Norjaa. Myöhemmin tuontikieltoa laajennettiin koskemaan myös Albaniaa, Montenegroa, Islantia, Liechtensteinia ja Ukrainaa.

EU:n uudet kauppapakotteet eivät kohdistu elintarviketeollisuuden tuotteisiin. Useat suuret elintarviketeollisuuden yritykset ilmoittivat kuitenkin keväällä, etteivät he enää aio viedä tuotteitaan Venäjälle. Toimialan viennin arvioidaan kasvavan puolisen prosenttia tänä vuonna ja prosentin ensi vuonna.

Palvelutuonti kasvaa reippaasti sekä tänä että ensi vuonna

Tavaratuonti lisääntyy tänä vuonna 2,8 prosenttia, vaikka tavaraviennin kasvu pysähtyy. Yleensä tavaratuonti seuraa suurelta osin tavaraviennin kehitystä, koska noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina. Teollisuuden tuotantotarvikkeita tuodaan kuitenkin tänä vuonna edellisvuotista vähemmän. Poltto- ja voiteluaineiden sekä investointitavaroiden tuonti sen sijaan kasvaa ripeästi. Ensi vuonna tavaratuonnin kasvuvauhti pysähtyy. Tavara- ja palvelutuonti lisääntyy tänä vuonna yhteensä 5,1 prosenttia. Arvioimme, että palvelutuonnin määrä kasvaa tänä vuonna vajaat 10 prosenttia ja ensi vuonna noin 8 prosenttia. Koronapandemiasta pahasti kärsineet matkailu ja kuljetukset ovat toipuneet hyvää vauhtia syvästä kuopasta. Koko tuonti kasvaa ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Taulukko: ETLA S22.2/m01t

Tavara- ja palvelutuonti

	Arvo 1		Määrän muutos, % 2
	Mrd. e	%-osuus	Edellisestä vuodesta					Keskimäärin
BEC-tavaraluokitus	2021	2021	2020	2021	2022E	2023E	2024E	2017–21	2022–26E
Teollisuuden tuotantotarvikkeet	28,7	39,4	-4,5	11,9	-1,8	-0,7	2,6	5,3	0,5
Poltto- ja voiteluaineet	9,5	13,1	-8,2	-9,0	9,8	2,9	2,8	-3,7	4,1
Investointitavarat & kuljetusvälineet	16,7	22,9	-3,9	12,7	10,0	-0,1	2,9	3,3	4,8
Kulutustavarat	18,0	24,7	-0,8	5,3	1,7	0,8	1,6	1,8	1,4
Kestokulutustavarat ml. henkilöautot	4,9	6,7	-4,0	15,0	-2,8	0,7	1,6	5,1	0,5
Puolikestävät ja kertakulutustavarat	13,1	18,0	0,4	1,9	3,5	0,9	1,6	0,6	1,7
Tavaratuonti yhteensä 3	67,9	100,0	-3,4	7,1	2,8	-0,1	2,5	2,5	2,1
Palvelutuonti 3	30,5		-10,6	2,8	9,8	7,7	3,2	2,1	5,3
Tavara- ja palvelutuonti 3	98,4		-5,8	5,6	5,1	2,5	2,7	2,3	3,2
1 Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo tullitilaston (c.i.f.) mukaan.
2 Määrän muutokset Etlan laskelma.
3 Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, Etla.

Energiatuotteiden tuonti Venäjältä on selvästi vähentynyt

Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa Venäjän osuus Suomen tavaratuonnin arvosta oli 9,4 prosenttia ja siten jonkin verran pienempi kuin vuonna 2021 (11,9 %). Tuonnin arvo oli 4,3 miljardia euroa vuoden alkupuoliskolla, kasvua kertyi 25 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Huomionarvoista on, että tuontihinnat samanaikaisesti nousivat keskimäärin 30 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskuksen tuontihintaindeksin mukaan. Venäjä putosi kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi Saksan ja Ruotsin jälkeen.

Öljyn ja öljytuotteiden osuus Venäjältä tuodun tavaran arvosta oli 34,8 prosenttia, kaasun 13,4 prosenttia, sähkön 7,7 prosenttia ja kivihiilen 3,3 prosenttia. Kaiken kaikkiaan energiatuotteiden osuus tuonnistamme Venäjältä oli siten 59,2 prosenttia.

Venäjältä tuotiin myös kemiallisia aineita ja tuotteita, joiden osuus tuonnin arvosta oli 9,9 prosenttia. Puutavaran osuus oli 2,9 prosenttia ja metallien ja metallituotteiden osuus 4,8 prosenttia. Muiden tavaroiden osuudeksi jäi 23,2 prosenttia.

Kivihiilen osuus kivennäistuotteiden tuonnista Suomeen oli kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 3,9 prosenttia CN-luokituksen mukaan. Raakaöljyn osuus tuonnista oli 44,3 prosenttia, öljytuotteiden osuus 25,8 prosenttia, maakaasun osuus 10,9 prosenttia ja sähköenergian osuus 12,9 prosenttia.

Raakaöljyä tuotiin vuoden alkupuoliskolla eniten Norjasta (67 %), Venäjältä (22 %), Isosta-Britanniasta (9 %) ja Tanskasta (2 %). Öljytuotteita puolestaan tuotiin eniten Ruotsista (45 %), Venäjältä (27 %), Alankomaista (13 %), Kiinasta (4 %) ja Singaporesta (3 %).

Sähköenergiaa tuotiin Suomeen Ruotsista (69 %), Venäjältä (29 %), Norjasta (2 %) ja Virosta (0,4 %).

Maaöljykaasua ja muita kaasumaisia hiilivetyjä tuotiin eniten Venäjältä (60 %), Virosta (28 %), Yhdysvalloista (10 %), Norjasta (1 %) ja Liettuasta (1 %).

Kivihiilen tärkeimmät tuontimaat olivat vuoden alkupuoliskolla Venäjä (40 %), Yhdysvallat (23 %), Australia (14 %), Kanada (8 %) ja Kolumbia (7 %).

Yllä luetellut prosenttiluvut kertovat, että Venäjä oli vuoden alkupuoliskolla edelleen Suomelle hyvin tärkeä energiatuotteiden toimittaja. Toisella neljänneksellä raakaöljyn tuonti kuitenkin väheni arvoltaan merkittävästi. Maakaasua ja sähköenergiaa ei enää kesä- ja heinäkuussa tuotu Venäjältä.

Investointitavaroiden tuonti kasvaa tänä vuonna ripeästi

Poltto- ja voiteluaineiden tuonnin määrä kääntyy tänä vuonna vahvaan 10 prosentin kasvuun. Viime vuoden tuontikuoppa oli Nesteen suurseisokin ja koronapandemian aiheuttama.

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti lisääntyi tammi-kesäkuussa vain prosentin edellisvuotisesta. Hyödykeryhmän tuonnin määrän arvioidaan tänä vuonna supistuvan vajaat 2 prosenttia.

Investointitavaroiden ja kuljetusvälineiden tuonnin määrä lisääntyi kuluvan vuoden alkupuoliskolla 17 prosenttia edellisvuodesta. Joulukuun vertailutaso on poikkeuksellisen korkea viime vuoden risteilijätuonnin takia, joten koko vuoden kasvuluku jää 10 prosentin paikkeille.

Finnair otti vastaan ensimmäisen tilaamansa Airbus A350 -lentokoneen vuonna 2015. Koneita tilattiin yhteensä 19 kappaletta, ja kuudestoista kone tuotiin syyskuussa 2020. Lentokoneet, jotka Finnair tuo Suomeen, kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Kansantalouden tilinpidossa omaan omistukseen hankitut koneet on kirjattu investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet on kirjattu vientiin.

Koronapandemian aiheuttaman lentoliikenteen voimakkaan supistumisen takia kolmen viimeisen lentokoneen toimitusaikaa on siirretty eteenpäin. Seitsemästoista Airbus A350 -lentokone on tarkoitus tuoda Suomeen vuonna 2022. Finnair on päättänyt siirtää sen osto-oikeuden kolmannelle osapuolelle ja takaisinvuokraa lentokoneen omaan käyttöönsä. Seuraava kone tuodaan vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä ja viimeinen lentokone vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Investointitavaroiden tuontia kasvattaa lähivuosina myös useiden rahtilaivojen tuonti Kiinasta.

Kestokulutustavaroiden ml. henkilöautojen tuonti supistuu jonkin verran tänä vuonna. Puolikestävien ja kertakulutustavaroiden tuonti kasvaa yleensä yksityisen kulutuksen tahdissa. Tänä vuonna niiden tuonti lisääntyy noin 3,5 prosenttia.

Kuljetusten ja matkailun elpyminen nostaa palvelutuonnin kasvulukua

Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus palvelutuonnin arvosta oli viime vuonna 19,2 prosenttia. Kuljetusten osuus oli 18,8 prosenttia ja televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus 15,4 prosenttia. Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelujen osuus oli 11,8 prosenttia. Tutkimus- ja kehityspalvelujen osuus oli 10,4 prosenttia. Tuotannollisten palvelujen osuus oli 7,8 prosenttia. Viiden suurimman palveluerän yhteenlaskettu osuus palvelutuonnin arvosta oli 75,7 prosenttia. Matkailun osuus oli viime vuonna vain 3,9 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli 15,5 prosenttia.

Palvelutuonti lisääntyi viime vuonna arvoltaan 5,6 prosenttia kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan. Tuonnin määrä kasvoi 2,8 prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla palvelutuonti kohosi arvoltaan 29 prosenttia vuoden takaisesta. Tuontimäärä nousi 18 prosenttia.

Tilastokeskuksen julkaiseman tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan pikaennakon mukaan matkailu elpyi tuntuvasti vuoden alkupuoliskolla, prosenteissa laskettuna tuonnin arvo kohosi 844 prosenttia vuoden takaisesta. Kovasta kasvuluvusta huolimatta matkailu on edelleen vähäisempää kuin ennen koronapandemian alkua.

Kuljetusten tuonnin arvo nousi tammi-kesäkuussa 48 prosenttia viimevuotisesta. Tutkimus- ja kehityspalvelujen tuonti lisääntyi arvoltaan 16 prosenttia. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen tuonnin arvo nousi 13 prosenttia. Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut lisääntyivät arvoltaan 10 prosenttia. Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelujen tuonnin arvo sekä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen tuonnin arvo oli 6 prosentin kasvussa edellisvuoteen verrattuna. Rahoituspalvelujen tuonti oli 2 prosentin laskussa.

Suomalaisten matkailu ulkomaille on toipunut tuntuvasti tänä vuonna, mutta nousee pandemiaa edeltäneelle tasolle vasta vuonna 2023. Kuljetusten vienti on jo arvoltaan ylittänyt pandemiaa edeltäneen tason. Tutkimus- ja kehityspalvelujen sekä henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen tuonnin arvon odotetaan nousevan noin 9 prosenttia tänä vuonna. Arvioimme, että tuotannollisten palvelujen tuonti lisääntyy arvoltaan 8 prosenttia. Laskelmiemme mukaan televiestintäsektorin tuonti lisääntyy arvoltaan noin 6 prosenttia. Palvelutuonti kokonaisuudessaan kasvaa arvoltaan noin 18 prosenttia vuonna 2022.

Vaihtotase on alijäämäinen tänä ja ensi vuonna

Vaihtotase oli 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2020 ja viime vuonna ylijäämä nousi 2,2 miljardiin euroon. Etla arvioi, että vaihtotase kääntyy tänä vuonna 2,1 miljardin euron alijäämään, kun kauppataseen ylijäämä selvästi supistuu 1,9 miljardiin euroon ja palvelutaseen alijäämä suurenee merkittävästi 5,4 miljardiin euroon. Palvelutuonnin arvo kasvaa tänä vuonna merkittävästi nopeammin kuin palveluviennin arvo, kun matkailutase jälleen kääntyy noin 2 miljardia euroa alijäämäiseksi ja kuljetustaseen alijäämä syvenee. Lisäksi televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelujen ylijäämä pienenee tilapäisesti. Palvelutase on ollut alijäämäinen vuodesta 1982 lähtien. Myös koko ennustejakson palvelutase jää alijäämäiseksi.

Lataa Avaa

Lataa Avaa

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen odotetaan pysyvän ylijäämäisenä vuosina 2022–2023. Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot, osingot, suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulo. Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta. Vaihtotaseen luvut löytyvät alla olevasta taulukosta.

Taulukko: ETLA S22.2/u01t

Vaihtotase, mrd. euroa

	2020	2021	2022E	2023E	2024E
Tavaroiden vienti (fob)	59,3	70,8	90,2	91,7	90,9
Tavaroiden tuonti (fob)	56,2	67,9	88,3	89,0	88,2
Kauppataseen ylijäämä	3,1	2,9	1,9	2,7	2,7
Palveluvienti	26,2	28,2	30,8	34,2	37,2
Palvelutuonti	28,9	30,5	36,2	38,1	39,7
Palvelutaseen ylijäämä	-2,7	-2,3	-5,4	-3,9	-2,5
Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ylijäämä	1,2	1,6	1,4	0,5	-0,1
Vaihtotaseen jäämä	1,5	2,2	-2,1	-0,7	0,2
Vaihtotaseen jäämä/bkt, %	0,6	0,9	-0,8	-0,2	0,1
Vaihtotaseen jäämä/viennin arvo, %	1,8	2,3	-1,7	-0,5	0,1
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.