• Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 2,0 prosenttiin. Niinpä Suomikin ajautuu lievään taantumaan kuluvan vuoden lopussa. Ensi vuonna Suomen bkt:n kasvu jää nollaan. Inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset leikkaavat kasvua.
• Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti kulutuksen ja investointien tukemana. Myös varastot kontribuoivat kasvuun selvästi. Sen sijaan nettoviennin vaikutus kasvuun on syvästi negatiivinen. Ensi vuonna nettovienti nostaa bkt:ta, kun taas kotimaiset kysyntäerät eivät kasva ja varastot supistuvat.
• Suurimmat riskit liittyvät vientimarkkinoiden kehitykseen ja uuteen turvallisuuspoliittisen tilanteeseen. Muita riskejä ovat rahapolitiikan odotuksia nopeampi kiristyminen sekä globaalien tarjontaketjujen jatkuvat kapeikot, raaka-aineiden hintojen voimakas kohoaminen ja mahdolliset uudet koronaviruksen muunnokset.
• Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia. Ensi vuonna vienti kasvaa jo nopeammin, 4,6 prosenttia. Vienti saa vetoa palveluviennin elpymisestä, sillä Venäjän sokki ja sen myötä euroalueen talouskasvun hidastuminen leikkaavat tavaraviennin kasvua.
• Yksityinen kulutus kasvaa 2,2 prosenttia tänä vuonna ja jää nollakasvuun ensi vuonna. Yksityinen kulutus saa vauhtia tänä vuonna palvelukulutuksen pandemianjälkeisestä elpymisestä. Tavaroiden hintojen nopea nousu kuitenkin syö kotitalouksien tulojen ostovoimaa ja vähentää tavaroiden kulutusta.
• Investoinnit kasvavat noin 3 prosenttia tänä vuonna ja vajaan 1 prosentin vuonna 2023. Voimakkaimmin kasvavat asuinrakennusinvestoinnit. Poikkeuksellisesti investoinnit pitävät melko hyvin pintansa epävarmuuden kasvusta huolimatta.
• Ennustamme työttömyysasteen laskevan tänä vuonna 6,7 prosenttiin mutta nousevan ensi vuonna aavistuksen, 6,8 prosenttiin. Ennusteemme mukaan työllisyysaste ei juuri nouse ensi vuonna ja jää keskimäärin 73,8 prosenttiin.
• Suomen kuluttajahinnat nousevat nopeimmin vuosikymmeniin tänä vuonna. Ennustamme inflaation kiihtyvän 6,8 prosenttiin tänä vuonna ja pysyvän yhä verraten korkeana ensi vuonna, jolle ennustamme 3,8 prosentin inflaatiota. Tämän jälkeen inflaatio hidastuu edelleen. Inflaation kiihtyminen on seurausta lähinnä energian, asumisen ja elintarvikkeiden hintojen noususta.
• Julkistalouden tasapaino paranee ensin mutta heikkenee pian uudestaan. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämäksi ennustamme 1,1 prosenttia bkt:sta ja ensi vuodelle 1,8 prosenttia bkt:sta.
• Julkistalouden rakenteellinen tasapaino paranee tänä vuonna mutta heikkenee taas ensi vuonna. Julkisen velan suhde bkt:hen lähtee ennustejaksolla uudelleen kasvuun.

Maailmantalous kasvaa hitaasti ennustejaksolla

Tänä vuonna maailmantalous kasvaa 3,0 prosentin vauhtia ja ensi vuonnakin 2,5 prosentin vauhtia. Talouskasvua hidastavat Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen välilliset seuraukset, kiristyvä rahapolitiikka ja Kiinan talouden ongelmat. Sodan seurauksena asetetut pakotteet leikkaavat erityisesti Venäjän (ja Valko-Venäjän) mutta myös muun maailman kasvua. Euroalue kärsii enemmän kuin moni muu talousalue.

Venäjän hyökkäys vaikuttaa talouskehitykseen ainakin kolmen mekanismin kautta: epävarmuuden lisääntyminen, inflaation kiihtyminen ja kaupan häiriöiden lisääntyminen (näistä mekanismeista lisää kansainvälisen talouden osiossa). Tavarakaupan vähenemisen vaikutuksia merkittävämmäksi ovat Euroopassa muodostumassa venäläisen kaasutuonnin vähenemisen tai jopa kokonaan loppumisen seuraukset.

Useissa kehittyneissä maissa suhdannekuva on hyvin samankaltainen: alkuvuosi on ollut kohtalaisen hyvä, mutta loppuvuodeksi odotetaan selvästi heikompaa kehitystä. Yhdysvallat tosin ajautui tekniseen taantumaan jo alkuvuonna, kun bkt supistui kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Ukrainan sotaa enemmän Yhdysvaltoihin vaikuttaa voimakkaasti kiristynyt rahapolitiikka. Ennustamme Yhdysvaltojen talouden kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna vain 1,4 prosenttia.

Euroalueella taantuman todennäköisyys on puolestaan korkea ensi vuoden alussa. Kuluvan vuoden kasvulukuun heijastuu vielä heikohko vertailukohta viime vuoden alkupuolella. Ennustamme euroalueen talouksien kasvavan 2,6 prosenttia tänä vuonna ja 0,8 prosenttia ensi vuonna. Myös Britannian kasvu on heikkoa kesällä 2022 jo yli 10 prosentin nousseen inflaation leikatessa kotitalouksien ostovoimaa rajusti.

Taulukko: ETLA S22.2/y01t

Suomen huoltotase

	Arvo	Määrän muutos, %
	Mrd. e 2	Edellisestä vuodesta				Keskimäärin
Huoltotase-erä	2021	2021	2022E	2023E	2024E	’17-’21	’22-’26E
Bruttokansantuote markkinahintaan	251,4	3,0	2,0	-0,1	1,7	1,3	1,3
Tuonti	98,4	5,6	5,1	2,5	2,7	2,3	3,2
Tavarat	67,9	7,1	2,8	-0,1	2,5	2,5	2,1
Palvelut	30,5	2,8	9,8	7,7	3,2	2,1	5,3
Kokonaistarjonta	349,9	3,7	2,9	0,6	2,0	1,5	1,8
Vienti	99,1	5,6	0,8	4,6	4,8	3,0	3,3
Tavarat	70,8	5,6	-0,1	1,1	3,3	3,1	1,9
Palvelut	28,2	5,6	2,7	12,9	7,8	2,8	6,5
Investoinnit	59,5	1,1	3,1	0,8	1,3	1,5	2,3
Yksityiset	48,9	4,6	2,9	0,1	1,6	1,5	1,7
Julkiset	10,5	-12,8	4,1	3,9	0,1	1,1	4,9
Kulutus	189,5	3,3	2,2	-0,1	1,2	0,8	1,2
Yksityinen	128,1	3,6	2,2	-0,1	1,6	0,5	1,4
Julkinen	61,4	2,7	2,1	0,0	0,4	1,5	0,7
Varastojen muutos 1	1,9	0,2	1,3	-1,0	-0,3	0,0	0,0
Kokonaiskysyntä	349,9	3,7	2,9	0,6	2,0	1,5	1,8
Kotimainen kysyntä	250,8	3,0	3,7	-0,9	0,9	1,0	1,3
Julkinen kysyntä	71,9	0,1	2,4	0,6	0,4	1,4	1,3
		Hinnan muutos, %
		Edellisestä vuodesta				Keskimäärin
Huoltotase-erä		2021	2022E	2023E	2024E	’17-’21	’22-’26E
Bruttokansantuote		2,6	4,6	3,1	1,8	1,7	2,7
Tuonti		9,5	20,4	-0,4	-2,1	2,2	1,8
Vienti		9,7	21,3	-0,6	-2,9	2,4	1,9
Investoinnit		2,3	4,2	1,9	1,9	2,2	2,4
Kulutus		2,2	4,8	3,3	2,0	1,4	2,8
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Euroalueen ja muunkin maailman ennusteeseen liittyy tavallista suurempaa epävarmuutta, sillä sodan jatkoa ja välillisiä seurauksia voidaan yrittää ennustaa vain suuntaa antavasti. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Venäjä on valmis käyttämään kaasuvientiään aseena EU:n talouspakotteita vastaan, mikä heijastuisi rajusti venäläistä kaasua paljon käyttäviin talouksiin kuten Saksaan. Saksa vaappuu jo tällä hetkellä taantuman partaalla teollisuuden komponenttiongelmien ja nopeasti nousevien hintojen takia. Onkin erittäin todennäköistä, että Saksa ajautuu taantumaan vielä kuluvana vuonna. Eteläisen Euroopan maat sen sijaan hyötyvät koronapandemian jäljiltä elpyneestä turismista vielä ainakin tämän vuoden ajan, mutta nekin kärsivät sodan välillisistä seurauksista kuten kiihtyneestä inflaatiosta ja hidastuvasta vientikysynnästä.

EU:n vuonna 2020 sopima ”Next Generation EU” -elpymisväline, josta jaetaan jäsenmaille 390 miljardia euroa suoraa tukea ja 360 miljardia euroa lainapohjaista tukea, nopeuttaa jäsenmaiden vihreää siirtymää ja siten tukee myös Venäjän eskaloiman kriisin energiahaasteissa, vaikka raha kohdentuukin ennen kaikkea EU:n eteläisiin jäsenmaihin. Venäjän toimien takia useat Euroopan maat ovat myös kasvattamassa puolustusbudjettejaan. Lisäksi Ukrainasta tullut pakolaisaalto lisää julkisia menoja monessa EU-maassa, vaikka nostaakin niiden bkt:ta hieman pidemmällä aikavälillä.

Kiinan talous kasvaa ennusteemme mukaan 3 prosenttia tänä vuonna ja 4 prosenttia ensi vuonna. Kiinan talous ei ole päässyt elpymään tänä vuonna tasaisesti, sillä maan zero-covid-politiikka on ajanut hallinnon sulkemaan suuria asutuskeskuksia, tunnetuimpana tapauksena kenties Shanghain pitkät sulkutoimet keväällä. Huolta aiheuttaa myös maan paisunut kiinteistösektori, joka on velkaantunut ja tehoton, mutta vastaa noin kolmanneksesta maan bkt:sta. Kiinteistöjätti Evergrandesta lähteneiden maksukykyongelmienkin pelätään laajenevan koko talouteen. Keskushallinnolla on suuria vaikeuksia hoitaa toisella kädellä talouskasvua ja toisella ylivelkaantumisen ja tehottomuuden tuomia ongelmia.

Keskeinen maailmantalouden ajuri sodan ja Kiinan talouskasvun hidastumisen lisäksi on rahapolitiikan kiristyminen useissa keskeisissä talouksissa. Inflaation laukatessa Yhdysvalloissa tätä kirjoitettaessa 8–9 prosentin välillä keskuspankki Fed nostanee ohjauskorkoa vielä useamman kerran tänä vuonna, arviomme mukaan tasolle 3,25–3,5 prosenttia loppuvuoteen mennessä. Ensi vuonna Fed nostaa ohjauskorkoa arviomme mukaan vielä kerran 25 korkopisteellä.

Myös EKP on joutunut nopeuttamaan koronnostoaikatauluaan inflaation oltua toistuvasti ennusteita laajempaa ja korkeampaa. Myös euroalueen inflaatio kiihtyi kesällä lähes 9 prosenttiin. Odotamme, että EKP nostaa ohjauskorkoja vielä kahdesti tänä vuonna ja jatkaa koronnostoja myös ensi vuoden alussa taantumariskistä huolimatta.

Bkt kasvaa 2 prosenttia vuonna 2022 ja supistuu 0,1 prosenttia vuonna 2023

Suomen bruttokansantuote kasvoi kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan viime vuonna 3,0 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 3,6 prosenttia. Sekä vienti että tuonti kasvoivat 5,6 prosenttia. Investoinnit lisääntyivät 1,1 prosenttia.

Ennustamme Suomen kokonaistuotannon kasvavan 2,0 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on siten laskettu vain 0,1 prosenttiyksikköä viime maaliskuusta. Nettovienti kontribuoi Suomen kasvuun negatiivisesti tänä vuonna. Yksityinen kulutus nostaa Suomen kasvua tänä vuonna, mutta jää nollakasvuun ensi vuonna.

Taulukko: ETLA S22.2/y02t

Eräitä keskeisiä ennusteita

	2019	2020	2021	2022E	2023E	2024E
Kuluttajahintainflaatio, %	1,0	0,3	2,2	6,8	3,8	1,6
Ansiotason muutos, %	2,1	1,9	2,4	2,4	3,2	2,8
Työn tuottavuus, %	-0,1	0,3	-0,2	0,7	0,0	1,2
Työttömyysaste, %	6,8	7,7	7,6	6,7	6,8	6,6
Työllisyysaste, %	71,6	70,7	72,3	73,7	73,8	74,1
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %	1,1	3,2	-2,3	0,1	0,4	0,0
Vientikysyntä, %	-0,5	-5,5	6,1	2,7	0,9	2,1
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa bkt:hen	-0,3	0,6	0,9	-0,8	-0,2	0,1
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, %	2,8	-3,1	3,6	3,8	1,5	2,1
Suomen EDP-jäämä, % bkt:sta	-0,9	-5,5	-2,7	-1,1	-1,8	-1,8
Suomen EDP-velka, % bkt:sta	64,9	74,8	72,3	71,0	71,6	71,7
Rakenteellinen jäämä, % bkt:sta	-1,4	-4,2	-1,9	-0,8	-1,0	..
Euribor 12 kk, %	-0,2	-0,3	-0,5	1,0	2,4	2,2
EU27-maiden bkt:n muutos, %	1,8	-5,9	5,2	2,7	1,2	1,7
Euroalue	1,6	-6,5	5,3	2,6	0,8	1,6
EU27-maiden kuluttajahintojen muutos, %1	1,5	0,7	2,9	6,9	3,9	2,1
Euroalue1	1,2	0,3	2,6	6,8	3,8	2,0
1 Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus.

Vienti kasvaa ennusteemme mukaan tänä vuonna vajaan prosentin ja ensi vuonna vajaat 5 prosenttia. Investoinnit kasvavat reilut 3 prosenttia tänä vuonna ja vajaan 1 prosentin v. 2023. Yksityinen kulutus lisääntyy reilut 2 prosenttia tänä vuonna palveluiden kulutuksen elpyessä. Ensi vuodelle ennustamme yksityiselle kulutukselle nollakasvua. Vuonna 2024 odotamme Suomen bkt:n kasvavan 1,7 prosenttia, joka on lähellä Suomen potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia.

Tuotantokuilun arvioimme olevan -0,7 prosenttia tänä vuonna, joten Suomen talous on potentiaalinsa alapuolella. Ensi vuonna tuotantokuilu on vielä selvemmin negatiivinen. Tämä on seurausta ennen kaikkea Venäjän toimien välillisistä vaikutuksista Suomen talouteen.

Lataa Avaa

Tavaraviennin kasvu pysähtyy tänä vuonna

Ennustamme viennin määrän kasvavan vain 0,8 prosenttia tänä vuonna. Tavaroiden vienti supistuu 0,1 prosenttia, sillä kansainvälisen vientikysynnän hidastuva kasvu, Venäjän viennin väheneminen Ukrainan hyökkäyssodan seurauksena ja UPM:n pitkä lakko leikkaavat kasvua. Metsäteollisuuden vienti heikkenee lakon takia tuntuvasti tänä vuonna. Venäjä-pakotteista huolimatta sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä koneiden ja laitteiden vienti lisääntyy jonkin verran. Palveluviennin kasvuennusteen olemme alentaneet vajaaseen 3 prosenttiin, koska matkailu ulkomailta Suomeen jäi alkuvuonna selvästi odotettua vähäisemmäksi.

Ensi vuonna viennin määrän ennustetaan kasvavan 4,6 prosenttia palveluviennin ansiosta. Kansainvälinen vientikysyntä heikkenee tämänvuotisesta, tavaravienti kehittyy sen tahdissa ja kasvaa noin prosentin. Paperiteollisuuden kova kasvuluku on seurausta tämänvuotisesta lakosta. Palveluiden viennin arvioidaan kasvavan noin 13 prosenttia ensi vuonna. Vuodelle 2024 odotamme viennin kasvuksi 4,8 prosenttia. Kansainvälisen talouden elpyessä tavaravienti lisääntyy runsaat 3 prosenttia.

Rakentaminen kasvaa vielä tänä vuonna

Investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,1 prosenttia. Kasvua nopeuttaa erityisesti asuinrakentamisen tuntuva lisääntyminen. Asuinrakentamisen ennustetaan kasvavan 6,5 prosenttia.

Vuonna 2023 investointien kasvu hidastuu vajaaseen prosenttiin. Asuinrakentaminen supistuu 3 prosenttia. Teollisuuden investoinnit pitävät pintansa tukien kone- ja laiteinvestointien kasvua koko ennustejakson ajan. Investointiaste pysyy ennustejaksolla vakaana.

Työttömyysasteen lasku pysähtyy ensi vuonna

Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 38 000 henkilöllä. Työvoiman kasvu yllätti viime vuonna positiivisesti, mutta tänä vuonna kasvu hidastuu. Niinpä työttömyysaste laskee tänä vuonna 6,7 prosenttiin. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna keskimäärin 73,7 prosenttiin. Osaavan työvoiman saatavuus ja niin sanottu työvoimapula ovat muodostuneet odotettua suuremmaksi työllisyyden kasvun esteeksi.

Lataa Avaa

Ensi vuonna työllisyys kasvaa enää vain vähän, kun taloustilanne heikkenee uudelleen. Työttömyysaste nousee hieman, 6,8 prosenttiin. Työvoiman kasvu hidastuu edelleen ensi vuonna. Työllisyysasteen odotetaan jäävän ensi vuonna 73,8 prosenttiin.

Kulutuskysyntä lisää bruttokansantuotetta tänä vuonna

Nimellisansioiden ja muiden tulojen sekä työllisyyden kasvu tukevat yksityistä kulutusta tänä vuonna nopeasta inflaatiosta huolimatta. Lisäksi koko vuoden kasvulukua nostaa ns. kasvuperintö viime vuodelta. Säästämisaste alenee ja kotitaloudet purkavat aiempia säästöjään, joskin eri kotitalouksien mahdollisuudet tähän ovat hyvin erilaisia. Nopea inflaatio syö kotitalouksien reaalituloja, ja myös reaalinen palkkasumma pienenee tänä vuonna.

Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,2 prosenttia ja jäävän ensi vuonna kuluvan vuoden tasolle. Arvioimme, että yksityinen kulutus supistuu kuluvan vuoden loppupuolella ja alkaa kasvaa uudelleen vasta ensi vuoden jälkipuoliskolla. Koska ensi vuodelle kasvuperintö jää negatiiviseksi, yksityinen kulutus ei keskimäärin kasva ensi vuonna. Samanaikaisesti kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen yhteenlaskettu säästämisaste laskee edelleen hieman ensi vuonna ja painuu negatiiviseksi vuonna 2024.

Vuonna 2024 yksityinen kulutus kasvaa ennusteessamme 1,6 prosenttia, kun reaalinen ostovoima alkaa jälleen kasvaa. Nimellinen ansiotaso nousee ennusteemme mukaan tänä vuonna 2,4 ja ensi vuonna 3,2 prosenttia. Vuonna 2024 ansiot nousevat 2,8 prosenttia.

Inflaatio kiihtyy lähes 7 prosenttiin tänä vuonna

Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 6,8 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttää ennen kaikkea asumisen sekä liikenteen ja elintarvikkeiden hintojen kohoaminen. Energian hinnan nousu on erittäin merkittävässä inflaatioroolissa sekä suoraan että epäsuoraan. Poikkeuksellista hintojen nousua on lisäksi mm. asuntojen korjauksiin liittyvissä materiaaleissa sekä kestokulutustavaroissa. Lisäksi markkinakorkojen nousu on alkanut pitkästä aikaa nostaa asuntolainojen korkoja, mikä näkyy selvästi asumisen hintakorissa tänä ja ensi vuonna. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu selvästi, mutta on edelleen melkein neljä prosenttia, sillä vaikka hintainflaatio jäähtyy laaja-alaisesti, ns. kasvuperintöä kertyy kuluvalta vuodelta paljon. Vuonna 2024 kuluttajahinnat kohoavat ennusteessamme keskimäärin 1,6 prosenttia, kun raaka-aineiden hintasyklin taittumisen arvioidaan näkyvän kuluttajahinnoissa.

Lyhyellä aikavälillä energian, erityisesti sähkön hinta luo riskejä inflaatioennusteelle. Keskipitkällä aikavälillä on riski oletettua nopeammasta palkkainflaatiosta, mikä nostaisi yritysten kustannuksia ja edelleen kuluttajahintoja rapauttaen samalla reaaliansioita ja Suomen kansainvälistä kustannuskilpailukykyä. Nykyisellä ennusteella kustannuskilpailukyky pysyy muuttumattomana ja voi hieman jopa parantua ensi vuonna.

Velkasuhteen taittuminen jää väliaikaiseksi

Viime vuonna julkisen sektorin vaje oli 2,7 prosenttia bkt:sta. Päätösperäinen finanssipolitiikka oli elvyttävää viime vuonna, ja osa tehdyistä päätöksistä vaikuttaa myös tähän vuoteen. Kiihtynyt kuluttajahintojen nousu ja talouden toipuminen pandemiasta tuovat julkiselle taloudelle verotuloja, jotka vielä tänä vuonna parantavat julkisen talouden rahoitusasemaa. Hyvästä taloustilanteesta huolimatta julkinen talous jää kuluvanakin vuonna noin 1,1 prosenttia alijäämäiseksi. Hidastuvan talouskasvun ja hallituksen päätösperäisten toimien vuoksi ennustamme alijäämän kasvavan ensi vuonna 1,8 prosenttiin bkt:sta.

Julkisen sektorin velka suhteessa bkt:hen laskee vielä kuluvana vuonna. Ennustamme sen laskevan viime vuoden 72,3 prosentista 71 prosenttiin tänä vuonna. Ennustamme velkasuhteen kuitenkin nousevan taas 71,6 prosenttiin ensi vuonna ja 71,7 prosenttiin vuonna 2024. Yleinen hintojen nousu vaikuttaa oleellisesti julkisen velkasuhteen kehitykseen.

Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema kohenee tänä vuonna, mutta heikkenee uudelleen ensi vuonna. Rakenteelliseksi alijäämäksi arvioimme vuodelle 2022 0,8 ja vuodelle 2023 -1,0 prosenttia bkt:sta.

Koronaviruksen synnyttämien poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden seurauksena Euroopan unioni on ottanut käyttöön yleisen poikkeuslausekkeen EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin. Sen perusteella säännöt eivät tällä hetkellä rajoita jäsenmaiden finanssipolitiikkaa. Tällä hetkellä vuosien 2022 ja 2023 kehitys ei indikoi paluuta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen, eli tasoon, jolla rakenteellinen alijäämä ei ylitä puolta prosenttia potentiaalisen tuotannon tasosta. Näyttääkin siltä, että finanssipolitiikan rakenteellisen korjauksen tekeminen on jäämässä seuraavan hallituksen tehtäväksi.