Hintojen nousu on kiihtynyt selvästi muun muassa raaka-aineiden globaalin kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan, viime vuoden huonojen satojen sekä nyt arvaamattomasti Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan seurauksena. Inflaatioennusteeseen liittyvät riskit ovat ylöspäin. Suomen kuluttajahinnat nousevat ennusteemme mukaan tänä vuonna 3,3 prosenttia, mutta tahti rauhoittuu vajaaseen kahteen prosenttiin ensi vuonna. Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee sekä tänä että ensi vuonna kilpailijamaihin verrattuna.

Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet selvästi

Kuluttajahintojen nousuvauhti on kiihtynyt merkittävästi. Kuluttajahintakorin painorakenne huomioiden tämä on johtunut viimeisen puolen vuoden aikana ennen kaikkea asumisen sekä vähäisemmässä määrin elintarvikkeiden, alkoholittomien juomien sekä liikenteen hintojen noususta. Taustalla on pitkälti fossiilisen energian ja sähkön sekä puutavaran ja autojen kallistuminen globaalin kysynnän ja tarjonnan epätasapainon seurauksena. Maailmanmarkkinahinnat ovat yleisesti olleet nousussa. Venäjän helmikuun lopussa aloittama laajamittainen sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan lisää hintapaineita.

Lataa Avaa

Lataa Avaa

Inflaatio on kiihtynyt huomattavasti

Ennusteemme mukaan kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna 3,3 prosenttia. Sen taustalla on viime vuodelta kasvuperintöä 1,6 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka hintataso ei nousisi tänä vuonna lainkaan, inflaatio olisi 1,6 prosenttia.

Kokonaisinflaatiosta on peräisin tänä vuonna asumisen hinnoista 1,2 prosenttiyksikköä ja liikenteen hinnoista 0,9 prosenttiyksikköä, eli yhteensä kaksi kolmasosaa koko inflaatiosta. Liikenteen hinnat nousevat viime vuodesta keskimäärin seitsemän prosenttia ennen kaikkea polttoaineiden ja autojen hintojen vaikutuksesta. Asumisen hinnat nousevat yli neljä prosenttia erityisesti asunnon huollon ja korjauksen sekä sähkön ja lämpöenergian kallistumisen seurauksena.

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousevat suunnilleen saman verran kuin yleinen hintataso muun muassa tuotantopanosten hintojen sekä viime vuoden heikon kotimaisen viljasadon ja ulkomaisen kahvisadon nostamana.

Lataa Avaa

Ukrainan tuotanto on tärkeä tiettyjen peltokasvien maailmanmarkkinoiden kannalta, ja satokauden häiriöt voivat vaikuttaa huomattavasti maailmanmarkkinahintoihin. Suomen kannalta vaikutus on epäsuora, koska elintarvikkeiden tuonti Ukrainasta on vähäistä.

Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu selvästi ja on 1,9 prosenttia. Tämä johtuu muun muassa raakaöljyn hinnan alenemisesta verrattuna kuluvaan vuoteen. Noin 0,7 prosenttiyksikköä inflaatiosta johtuu ensi vuonna asumisen hintakorista, kun taas muu inflaatio jakaantuu suhteellisen tasaisesti.

Pohjainflaatio EKP:n tavoitteessa

Pohjainflaatio, eli inflaatio pl. elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, kiihtyy tänä vuonna viime vuoden 1,7 prosentista 2,2 prosenttiin. Ensi vuonna se on tasan kaksi prosenttia. Pohjainflaatio on siten ennusteen mukaan hyvin lähellä EKP:n keskipitkän aikavälin kahden prosentin tavoitetta.

Inflaatio matalampi kuin euroalueella

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio on tänä vuonna 3,2 prosenttia. Ensi vuonna yhdenmukaistettu inflaatio hidastuu 1,8 prosenttiin.

Ennusteemme euroalueen inflaatioksi on vastaavasti 3,8 ja 2,0 prosenttia, joten Suomen inflaatio olisi hieman euroalueen vastaavaa matalampi.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Taulukko: ETLA S22.1/p01t

Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä

	Muutos, %
	Edellisestä vuodesta				Keskimäärin
Tekijä	2021	2022E	2023E	2024E	2017-21	2022-26E
1. Ansiotaso	2,3	2,7	2,6	2,3	1,7	2,4
2. Työpanos 1	1,3	1,4	0,6	0,5	0,6	0,6
3. Työvoimakustannukset	6,8	5,2	3,7	3,2	2,6	3,6
Palkkasumma	5,0	4,9	3,7	3,2	3,0	3,5
Työnantajan sova-maksut	16,6	6,6	3,7	3,2	1,2	3,8
4. Bkt:n määrä	3,3	2,1	1,0	1,5	1,3	1,5
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4])	3,4	3,1	2,7	1,7	1,3	2,0
6. Tuontihinnat	9,7	14,3	-1,9	-0,5	2,4	1,6
7. Tuotantokuilu, % bkt:sta	-1,3	-0,6	-1,0		-0,6
8. Bkt:n hintaindeksi	1,9	1,7	2,3	1,6	1,6	1,9
9. Yksityisen kulutuksen hinta	2,0	3,0	1,7	1,5	1,2	1,9
10. Reaaliansiotaso ([1] / [9])	0,1	-0,6	0,7	0,6	0,6	0,3
11. Työn tuottavuus ([4] / [2])	2,0	0,6	0,3	1,0	0,7	0,9
1 Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Ansiotason nousu kiihtyy hieman

Nimellinen ansiotaso nousi viime vuonna 2,3 prosenttia. Tänä vuonna se nousee ennusteessamme 2,7 prosenttia. Tässä voidaan ajatella olevan reilu prosenttiyksikön puolikas liukumia työmarkkinoiden kiristyessä. Ensi vuonna ansiotason nousu on 2,6 prosenttia.

Perushintaindeksin nousuvauhti historiallista

Perushintaindeksi nousi viime vuonna kymmenen prosenttia. Tätä kovempi nousu on viimeksi nähty vuosina 1980–1981, jolloin maailmantaloutta kohteli öljykriisi. Ennusteemme mukaan perushintaindeksi nousee tänä vuonna vielä noin 12 prosenttia ennen tasaantumistaan ensi vuonna.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille. Se sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita.