Suomen talous pysyttelee kiinni kasvussa tulevina vuosina. Suhdannekuoppa on jo takana ja bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei jaksa pinnistää plussalle. Yhdysvaltojen tullit varjostavat kansainvälisen kaupan näkymiä, mutta Euroopan omat infra- ja puolustussatsaukset paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä ainakin osin. Työllisyysasteen kasvu jatkuu tästä vuodesta eteenpäin ja kahden vuoden investointilamakin päättyy samalla kun hävittäjähankinnat konkretisoituvat.

Etlan ennuste tiivistettynä

• Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia. Talous kääntyi kasvuun jo viime vuoden puolella, mutta kasvu on jäänyt toistaiseksi hitaaksi. Bkt kasvaa ensi vuonna 1,4 prosenttia ja 1,2 prosenttia vuonna 2027.
• Tänä vuonna sekä yksityiset että julkiset investoinnit kasvavat. Myös yksityinen kulutus piristyy hieman kahden heikomman vuoden jälkeen. Sopeutustoimet sen sijaan jarruttavat julkisen kulutuksen kasvua. Ensi vuonna kotitalouksien kulutuksen kasvu vahvistuu. Investoinnit pysyvät kasvussa, mutta julkinen kulutus vaimenee.
• Kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei yllä plussalle, koska vienti ja tuonti kasvavat lähes yhtä paljon.
• Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,2 prosenttiin ja ensi vuonna 7,9 prosenttiin. Työllisyysaste nousee talouskasvun myötä tästä vuodesta eteenpäin.
• Inflaatio pysyy matalana vielä tänä vuonna, mutta normalisoituu 1,8 prosenttiin vuonna 2027.
• Julkinen alijäämä suhteessa bkt:hen laskee 3 prosentin alapuolelle vasta vuoteen 2027 tultaessa, jolloin velkasuhde lähestyy 87 prosenttia.
• Ennusteen riskit liittyvät talous- ja geopoliittiseen epävarmuuteen sekä inflaation kiihtymiseen. Positiivinen vaikutus voi olla Saksan infrastruktuuri-investoinneilla ja Euroopan puolustuksen satsauksilla.

Tullit kansainvälisen kaupan uhkakuvana

Presidentti Donald Trumpin kaavailemien tullien aiheuttama epävarmuus varjostaa kansainvälisen kaupan näkymiä. Tulliturbulenssista huolimatta Yhdysvaltojen talous pysyy euroaluetta vahvemmassa kasvussa. Inflaatio on kuitenkin sitkeää Yhdysvalloissa eikä keskuspankki Fed pääse laskemaan korkoja yhtä paljon kuin EKP euroalueella.

Lisääntyvä talous- ja geopoliittinen epävarmuus painaa myös euroaluetta eikä Suomen nettovienti jaksa pinnistää plussalle. Nyt julkaistun Etlan laajan talousennusteen suurimpana riskinä nähdäänkin Yhdysvaltojen ja EU:n välisten tullien ja vastatullien vaikutukset, sanoo Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.

− Riskinä on, että tullit sekä talouspolitiikkaan yleisesti liittyvä epävarmuus vähentävät Yhdysvaltojen ja EU:n välistä kaupankäyntiä ja hidastavat kasvua Atlantin molemmin puolin. Se, mitä lopulta tapahtuu, riippuu toki myös Euroopan komission neuvotteluvoimasta. Selvää kuitenkin on, että tullit hidastavat USA:n talouskasvua jo tänä vuonna, Puonti toteaa.

Etlan aiemmin tällä viikolla julkistamassa vaikutuslaskelmassa Suomen bkt:n taso laskisi 0,5–1,6 prosenttia, jos Yhdysvallat nostaisi kaikkia tuotteita koskevat tullit 25 prosenttiin. Toistaiseksi Yhdysvallat on asettanut EU:lle vain 25 prosentin teräs- ja alumiinitullit. Puonti uskoo, että kaikkein pessimistisin skenaario, jossa sekä Suomen että euroalueen bkt-kasvu jäisi nollaan, on vielä vältettävissä.

− Euroopan sisäinen kysyntä voi vielä pelastaa euroalueen kasvun, jos tullien myötä Euroopan ulkoinen kysyntä vähenee. Euroopan suurimpien maiden suunnittelemat velkavetoiset lisäykset puolustukseen ja infrastruktuuri-investointeihin, erityisesti Saksassa, paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä. Tullien seurauksena kansainväliset kauppavirrat todennäköisesti myös suuntautuisivat uudelleen.

Julkiset menolisäykset hyödyttäisivät rakentamista ja teollisuutta paitsi Euroopassa, myös Suomessa. Menolisäykset voivat sysätä liikkeelle monia Suomessa suunniteltuja vihreitä investointeja. Kunnon kasvusysäys kuitenkin vaatisi, että eurooppalaisten tuotteiden kysyntä, ja siten myös tuotanto, voimistuisi.

Suomen talouskasvu laahaa yhä, rohkeaa tekemistä tarvitaan

Vuosien 2023–2024 heikkoa suhdannetta selittää erityisesti kahden vuoden investointilama. Hidas talouskasvu jatkuu Suomessa tulevinakin vuosina. Etla ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.

− Kaikki tietävät talouden kasvavan liian hitaasti – ongelmat paikantuvat yksityiseen markkinasektoriin. Otamme suuren riskin, jos nyt oletamme, että kokonaistuottavuus lähtee riittävään kasvuun vain odottamalla. Odottaminen muodostaa itse asiassa suuremman riskin kuin “liian rohkea” tekeminen. Uudistuksia on pantava toimeen ja verokannustimia kannattaa ottaa mukaan uudistuspakettiin, jotta kasvu lähtee käyntiin tarpeeksi ripeästi, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Tänä vuonna julkiset investoinnit Suomessa kasvavat, kun Puolustusvoimien hävittäjiä odotetaan Suomeen loppuvuodesta. Lisäksi hallitus panostaa t&k-toimintaan ja tiestön kunnossapitoon. Yksityinen investointi- ja kulutuskysyntä virkoaa hiljalleen ja rakentamisessakin suhdannekäänne on jo käsillä, korkotaso laskee ja ostovoima kohentuu. Myös kone- ja laiteinvestoinnit kääntyvät varovaiseen kasvuun.

Julkisten kulutusmenojen kasvua hillitsevät hallituksen sopeutustoimet, jotka vaikuttavat aina vuoteen 2027 saakka. Merkille pantavaa on, että menot ovat viime vuosina asettuneet pysyvästi korkeammalle tasolle kuin aiemmin, huomauttaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

− Julkisten menojen ja tulojen välillä on tosiasiassa kuilu, ja ongelma on nimenomaan menopuolella. Vuoden 2007 jälkeen menot ovat nousseet pysyvästi korkeammalle tasolle suhteessa talouden kokoon, eikä veronkorotuksilla tuota kuilua saa kurottua umpeen.

Lataa Avaa

Hallituksen työllisyystoimet avittavat työmarkkinoita

Työllisyys- ja työttömyyskehitys on osittain poikennut tavanomaisesta suhdanteesta, sillä esimerkiksi työttömyys on kasvanut enemmän kuin suhdannetilanteen perusteella olisi odotettavissa. Työvoiman kasvu kuitenkin parantaa työllisyysnäkymiä jatkossa, kun talouskasvun käynnistyessä työvoimaa on tarjolla. Työllisyyskehitystä edesauttavat myös hallituksen työllisyystoimet.

Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,2 prosenttiin ja vuonna 2026 työttömyys painuu jo alle kahdeksan prosentin. Työllisyysaste on pysytellyt pandemiaa edeltänyttä tasoaan korkeammalla ja nouseekin tänä vuonna lähes 77 prosenttiin.

Inflaatio nousemassa “normaalille” tasolle

Inflaatio nopeutuu vuoden mittaan ja kuluvana vuonna Etla ennustaa sen olevan vajaan prosentin, mikä on selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Inflaation hidastumiseen vaikuttaa korkojen aleneminen. Kiihdyttävä vaikutus on puolestaan erityisesti terveydenhoitokustannusten nousulla sekä elintarvikkeiden kallistumisella. Jälkimmäisestä suuri osa tulee kahvin ja suklaan hintojen noususta. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu on keskimäärin 1,6 prosenttia. EU-yhdenmukaistettu inflaatio, josta erityisesti korot on poistettu, on ennustevuosina lähellä kahta prosenttia.

Kotitalouksien ostovoima jatkaa kohentumistaan, mutta kuluttaminen on edelleen varovaista ja säästämisaste kasvaa hieman tänäkin vuonna. Koska kotitalouksien kulutus muodostaa lähes puolet Suomen bkt:sta, vaikuttaa kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen voimakkaasti talouden suuntaan.

Suomen julkiset menot suhteessa talouden kokoon nousivat viime vuonna ennätyskorkealle, lähes 58 prosenttiin. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä pysyy vielä neljän prosentin tuntumassa ja alittaa kolmen prosentin rajapyykin vasta vuoteen 2027 tultaessa. Tällöin velkasuhde lähestyy 87 prosenttia.

Taulukko: ETLA S25.1/y01t

Suomen huoltotase

	Arvo, mrd. e2	Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä	2024	2023	2024	2025E	2026E	2027E
Bruttokansantuote markkinahintaan	276,2	-0,9	-0,1	1,2	1,4	1,2
Tuonti	113,3	-6,7	-2,4	5,1	4,1	3,7
Tavarat	70,2	-12,1	-4,6	4,3	4,0	3,5
Palvelut	43,2	5,4	1,7	3,8	4,3	4,0
Kokonaistarjonta	389,5	-2,7	-0,8	2,3	2,2	2,0
Vienti	115,1	0,2	0,1	5,0	3,3	3,3
Tavarat	77,0	1,2	-4,2	5,0	2,6	2,7
Palvelut	38,1	-2,4	10,8	4,1	4,6	4,3
Investoinnit	59,4	-7,4	-7,1	4,5	4,0	3,0
Yksityiset	47,3	-8,3	-10,2	3,4	3,3	4,3
Julkiset	12,1	-2,8	7,4	8,2	6,6	-1,6
Kulutus	215,0	1,1	0,2	0,3	1,1	0,9
Yksityinen	143,1	0,0	-0,1	0,5	1,8	1,4
Julkinen	71,9	3,4	0,7	-0,2	-0,3	0,0
Varastojen muutos1	0,0	-3,3	0,3	0,0	0,0	0,0
Kokonaiskysyntä	389,5	-2,7	-0,8	2,3	2,2	2,0
Kotimainen kysyntä	274,4	-3,8	-1,1	1,2	1,7	1,4
Julkinen kysyntä	84,0	2,6	1,6	1,0	0,7	-0,3
		Hinnan muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä		2023	2024	2025E	2026E	2027E
Bruttokansantuote		3,5	1,4	2,2	1,8	1,8
Tuonti		-2,6	-0,5	-2,0	-0,5	0,1
Vienti		-4,7	-2,2	-1,9	-0,9	-0,1
Investoinnit		4,8	0,4	1,9	2,0	2,0
Kulutus		4,7	2,0	2,2	2,0	1,9
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Taulukko: ETLA S25.1/y02t

Eräitä keskeisiä ennusteita

	2022	2023	2024	2025E	2026E	2027E
Kuluttajahintainflaatio, %	7,1	6,3	1,6	0,8	1,6	1,8
Ansiotason muutos, %	2,4	4,3	3,1	3,0	3,4	2,9
Työn tuottavuus, %	-1,7	-0,8	-0,4	0,7	1,0	0,9
Työttömyysaste, %	6,8	7,2	8,4	8,2	7,9	7,6
Työllisyysaste, %	78,1	77,8	76,7	76,9	77,3	77,6
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %1	-0,9	-0,1	4,2	0,7	-2,3	–
Vientikysyntä, %	3,1	1,1	1,5	2,1	2,2	–
Vaihtotaseen jäämä, % bkt:sta	-2,4	-0,5	0,3	0,4	-0,2	-0,1
Teollisuustuotanto (tuotos), %	1,3	-5,2	-0,3	0,6	2,7	2,7
Julkinen rahoitusasema, % bkt:sta	-0,2	-3,0	-4,5	-3,8	-3,1	-2,6
Julkinen velka, % bkt:sta	74,0	77,5	82,1	84,4	85,8	86,8
Euribor 12 kk, %	1,1	3,9	3,3	2,1	2,0	2,0
Euroalueen bkt, %	3,6	1,0	0,8	1,4	1,5	1,6
Euroalueen kuluttajahintainflaatio, %2	8,4	5,4	2,4	2,0	2,0	2,0
1 Nimelliset yksikkötyökustannukset kilpailijamaissa suhteessa Suomeen.
2 Yhdenmukaistettu indeksi.
Lähteet: AMECO (Euroopan komissio), Eurostat, European Money Markets Institute (EMMI), OECD, IMF, China National Bureau of Statistics (NBS), Tilastokeskus, Etla.