Suomen talous on jäämässä tänä vuonna euroalueen surkeimmaksi suoriutujaksi, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia eli jää käytännössä viime vuoden tasolle. Ensi vuonna bkt kasvaa 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä ei riitä vetämään vientiä kasvuun vielä tänä vuonna. Investoinnit supistuvat edelleen. Työttömyysaste nousee tänä vuonna, mutta laskee jo ensi vuonna. Pitkästä aikaa työikäinen väestö Suomessa kasvaa.
- Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia eli jää käytännössä viime vuoden tasolle. Vaikka bkt kääntyi jo alkuvuonna hienoiseen kasvuun, jää loppuvuoden kasvu vaimeaksi. Ensi vuonna bkt kasvaa 1,4 prosenttia ja 1,3 prosenttia vuonna 2026.
- Kansainvälinen kysyntä ei riitä vetämään vientiä kasvuun vielä tänä vuonna.
- Yksikään kysyntäerä ei kasva merkittävästi tänä vuonna. Investoinnit supistuvat edelleen, vaikka julkiset investoinnit paikkaavatkin yksityisten investointien heikkoutta. Investointien kasvu käynnistyy kunnolla vasta ensi vuonna.
- Hallituksen sopeutustoimet jarruttavat julkisen kulutuksen kasvua.
- Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna 7,6 prosenttiin.
- Kuluttajahintainflaatio pysyy matalalla tasolla 2025-2026, ja on ensi vuonna 1,3 prosenttia.
- Julkinen alijäämä pysyy 3 prosentin tuntumassa suhteessa bkt:hen vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 83 prosenttia
- Ennusteen negatiiviset riskit liittyvät geopolitiikkaan ja protektionismiin. Positiivisena riskinä on rahapolitiikan keveneminen ennakoitua nopeammin.
Suhdanne on jo kääntynyt, mutta kasvu käynnistyy hitaasti
Suomen talous on jäämässä tänä vuonna euroalueen surkeimmaksi suoriutujaksi, arvioi Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti. Bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia vielä tänä vuonna, ja kasvaa ensi vuonna 1,4 prosenttia. Investoinnit supistuvat vielä tänä vuonna. Rakennusinvestointeihin liittyy epävarmuutta, mutta ensi vuodelle Etla odottaa investointien jo selvästi kasvavan.
Yksityisen kulutuksen kasvu jää tänä vuonna vaatimattomaksi, kun kotitalouksien ostovoima paranee odotettua vähemmän. Yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvua hillitsevät osaltaan julkisen talouden sopeutustoimet. Hallituksen sopeutusohjelma taltuttaa erityisesti kulutus- ja sosiaaliturvamenojen kasvua 3–4 mrd. eurolla vuoteen 2027 mennessä.
Arvo, mrd. e2 | Määrän muutos edellisestä vuodesta, % | |||||
---|---|---|---|---|---|---|
Huoltotase-erä | 2023 | 2022 | 2023 | 2024E | 2025E | 2026E |
Bruttokansantuote markkinahintaan | 274,9 | 1,3 | -1,2 | -0,2 | 1,4 | 1,3 |
Tuonti | 116,3 | 8,4 | -6,6 | -1,0 | 7,1 | 3,9 |
Tavarat | 74,5 | 5,2 | -11,5 | -2,8 | 7,5 | 4,8 |
Palvelut | 41,8 | 15,4 | 4,4 | 0,0 | 6,6 | 2,5 |
Kokonaistarjonta | 391,2 | 3,3 | -2,8 | -0,4 | 3,0 | 2,1 |
Vienti | 115,6 | 3,6 | -0,1 | -1,6 | 7,1 | 4,1 |
Tavarat | 83,8 | 2,1 | 2,1 | -4,5 | 7,4 | 3,9 |
Palvelut | 31,8 | 7,3 | -6,0 | 6,3 | 6,6 | 4,5 |
Investoinnit | 61,8 | 2,5 | -8,8 | -3,0 | 4,7 | 3,0 |
Yksityiset | 50,7 | 2,7 | -9,4 | -4,9 | 4,0 | 2,1 |
Julkiset | 11,1 | 1,3 | -5,7 | 5,8 | 7,4 | 6,6 |
Kulutus | 215,8 | 0,9 | 1,2 | 0,3 | 0,6 | 0,7 |
Yksityinen | 145,3 | 1,8 | 0,2 | 0,2 | 1,1 | 1,2 |
Julkinen | 70,4 | -1,0 | 3,4 | 0,6 | -0,6 | -0,3 |
Varastojen muutos1 | -2,0 | 1,9 | -3,1 | 0,5 | 0,0 | 0,0 |
Kokonaiskysyntä | 391,2 | 3,3 | -2,8 | -0,4 | 3,0 | 2,1 |
Kotimainen kysyntä | 275,6 | 3,2 | -3,8 | 0,1 | 1,4 | 1,2 |
Julkinen kysyntä | 81,5 | -0,7 | 2,1 | 1,3 | 0,5 | 0,7 |
Hinnan muutos edellisestä vuodesta, % | ||||||
Huoltotase-erä | 2022 | 2023 | 2024E | 2025E | 2026E | |
Bruttokansantuote | 5,4 | 3,9 | 1,0 | 2,1 | 2,0 | |
Tuonti | 19,4 | -2,7 | -1,5 | -1,8 | -0,5 | |
Vienti | 18,6 | -4,8 | -2,6 | -2,0 | -0,6 | |
Investoinnit | 6,5 | 4,9 | 0,9 | 2,0 | 2,0 | |
Kulutus | 5,9 | 4,9 | 1,7 | 2,2 | 2,1 | |
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron. | ||||||
2 Käyvin hinnoin. | ||||||
Lähteet: Tilastokeskus, Etla. |
Työikäinen väestö kasvaa pitkästä aikaa
Työllisyysaste laskee tänä vuonna väliaikaisesti ja työttömyys nousee 8 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysaste jälleen laskee.
– Suhdannekäänteessä työllisyys seuraa aina pienellä viiveellä. On hyvä huomata, että suhdanteista huolimatta työllisyysaste on ollut Suomessa nousussa jo vuodesta 2015 lähtien. Ongelmamme on kuitenkin edelleen rakenteellinen työttömyys, eikä sitä korjaa suhdannekaan, huomauttaa ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Etlan ennusteryhmä on laskenut myös viime aikoina lisääntyneen maahanmuuton vaikutuksia työllisyyteen. Nettomaahanmuutto oli viime vuonna poikkeuksellisen voimakasta ja se on jatkunut voimakkaana tänäkin vuonna.
– Työikäinen väestö kasvaa pitkästä aikaa. Tulijoita on monista eri maista eli kyse ei ole pelkästään Ukrainasta sotaa pakenevien maahanmuutosta Suomeen, toteaa Etlan ennusteryhmän tutkija KTT Sakari Lähdemäki.
Etla julkaisee laajemman maahanmuuttoa käsittelevän Erikoisartikkelin myöhemmin syksyllä.
Suomen kannalta Euroopan piristyminen tuli ”väärästä suunnasta”
Eteläisen Euroopan matkailun ja muun palvelusektorin piristyminen ei sekään tuo apuja Suomen taloudelle. Päinvastoin se on kiihdyttänyt palvelusektorin hintojen, eli pääasiassa palkkojen nousua, ja siten viivästyttänyt Euroopan keskuspankin koronlaskuja.
Harmillista on, että tärkeimpiin kauppakumppaneihimme kuuluvan Saksan tilanne on samankaltainen kuin meillä, sanoo ennustepäällikkö Päivi Puonti.
– Saksan talouskehitys on tänä vuonna jäämässä suurten G7-maiden hännänhuipuksi. Rahapolitiikan keventyessä ja suhdanteen normalisoituessa jäljelle jäävät syvemmät talouden rakenteiden ongelmat. Saksassa ovatkin pinnalla osin samat kysymykset kuin meilläkin, eli miten saada osaavia työntekijöitä ikääntyvään maahan ja kuinka parantaa talouden rakenteita pitkäaikaisesti.
“Ensi kevääksi luvatulle kasvupaketille syntymässä suuret odotukset”
Viennin rakenteen monipuolistuminen auttaisi ja suojaisi taloutta suhdanteiden heilunnalta. Lähivuosina sekä vienti että tuonti kasvavat kutakuinkin saman verran, joten nettoviennistä ei ole Suomen talouskasvun kiihdyttäjäksi.
Ensi kevään kehysriiheen luvatulle kasvupaketille onkin syntymässä suuret odotukset, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja KTT Aki Kangasharju.
– Hallituksen pitää panostaa voimakkaammin tuottavuuskasvun edellytyksiin. Määräaikainen investointikannustin ja Teollisuussijoitus Tesin pääomitus eivät riitä. Tuulivoimaan perustuvan kilpailuedun realisoituminen ja sote-palveluiden tuottavuuden parantaminen vaativat laaja-alaisempaa tuottavuusohjelmaa.
Suomen huolena vielä luottoluokituksen heikentyneet näkymät
Menoleikkauksista huolimatta julkisten menojen bkt-suhde pysyy korkealla, kun samaan aikaan toisaalla menot kasvavat. Siksi myös kansainvälinen luottoluokittaja Fitch heikensi Suomen valtion luottoluokituksen näkymät elokuussa negatiivisiksi.
Muutos tarkoittaa, että luottoluokittaja arvioi valtion velkakehitykseen liittyvien riskien olevan kasvussa, pohtii ennustepäällikkö Päivi Puonti.
– Samaa viestiä kertovat valtionlainojen korot. Yleisen korkotason noustua sijoittajat ovat alkaneet vaatia Suomeltakin aiempaa korkeampaa tuottoa suhteessa Saksaan tai Ruotsiin. Ero ei ole järin suuri, mutta kuitenkin selvä. Suomen pitkät markkinakorot seuraavatkin nykyään Ranskaa, jonka pitkään jatkunutta velkaantumista pyritään jo taltuttamaan EU:n liiallisen alijäämän menettelyllä, Puonti toteaa.
2021 | 2022 | 2023 | 2024E | 2025E | 2026E | |
---|---|---|---|---|---|---|
Kuluttajahintainflaatio, % | 2,2 | 7,1 | 6,3 | 1,6 | 1,3 | 1,6 |
Ansiotason muutos, % | 2,4 | 2,4 | 4,2 | 3,2 | 3,2 | 2,7 |
Työn tuottavuus, % | 0,8 | -1,2 | -1,5 | 0,0 | 1,0 | 0,9 |
Työttömyysaste, % | 7,7 | 6,8 | 7,2 | 8,0 | 7,6 | 7,3 |
Työllisyysaste, % | 76,7 | 78,4 | 78,7 | 77,1 | 77,5 | 78,3 |
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %1 | -3,3 | -0,3 | -0,5 | 2,9 | -0,8 | |
Vientikysyntä, % | 6,4 | 2,9 | 1,0 | 1,5 | 2,2 | |
Vaihtotaseen jäämä, % bkt:sta | 0,4 | -2,4 | -1,1 | -1,5 | -1,5 | -1,4 |
Teollisuustuotanto (tuotos), % | 3,7 | 1,5 | -4,5 | -2,2 | 3,1 | 2,6 |
Julkinen rahoitusasema, % bkt:sta | -2,8 | -0,5 | -2,9 | -3,8 | -3,0 | -2,9 |
Julkinen velka, % bkt:sta | 72,6 | 73,5 | 76,6 | 81,0 | 82,0 | 83,2 |
Euribor 12 kk, % | -0,5 | 1,1 | 3,9 | 3,3 | 2,8 | 2,2 |
Euroalueen bkt, % | 6,0 | 3,5 | 0,5 | 0,7 | 1,7 | 1,7 |
Euroalueen kuluttajahintainflaatio, %2 | 2,6 | 8,4 | 5,4 | 2,5 | 2,0 | 2,0 |
1 Nimelliset yksikkötyökustannukset kilpailijamaissa suhteessa Suomeen. | ||||||
2 Yhdenmukaistettu indeksi. | ||||||
Lähteet: AMECO (Euroopan komissio), Eurostat, European Money Markets Institute (EMMI), OECD, IMF, China National Bureau of Statistics (NBS), Tilastokeskus, Etla. |
Suhdanne Syksy 2024 verkkoversio on luettavissa ja ladattavissa tiistaina 17.9. klo 10 osoitteessa suhdanne.fi. Kaikki verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata sivustolta erikseen. Taitetun PDF-julkaisun eli “Suhdannekirjan” voi ladata osoitteessa etla.fi/julkaisut
Liitteet: Kuviot 1. Suomen huoltotase ja Kuvio 2. Eräitä keskeisiä ennusteita
Avainsanat:
- bkt
- Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
- Etla
- inflaatio
- korot
- maailmantalous
- rahapolitiikka
- suhdanne
- talousennuste
- talouspolitiikka
- työllisyys
- vienti
Lisätietoja
Päivi Puonti
Ennustepäällikkö, VTT
050 534 3536
paivi.puonti@etla.fi
Aki Kangasharju
Toimitusjohtaja, KTT
050 583 8573
aki.kangasharju@etla.fi
Sakari Lähdemäki
Tutkija, KTT
040 746 2991
sakari.lahdemaki@etla.fi
Ville Kaitila
Tutkija, VTL
050 410 1012
ville.kaitila@etla.fi
Birgitta Berg-Andersson
Tutkija, KTL
044 465 0153
birgitta.berg-andersson@etla.fi