Suomessa tuottavuus kasvaa edelleen muita hitaammin. Talouspolitiikan suhteellisesti suoraviivaisin tehtävä on varmistaa tuulivoimaan perustuvan kilpailuedun realisoituminen. Vaikeinta on saada hyvinvointipalvelujen tuottavuus kasvuun. Talouspolitiikan reaktiot molempiin haasteisiin vaikuttavat toistaiseksi liian pieniltä, mikä lisää odotuksia ensi kevääksi luvatulle suuremmalle kasvupaketille.
Talouspolitiikan painopiste on ollut 2010-luvulta alkaen työllisyyden lisäämisessä, sote-uudistuksessa ja julkisen sektorin säästöissä. Työllisten määrä suhteessa työikäisiin onkin noussut jo korkeammaksi kuin kertaakaan sitten 1960-luvun. Sen sijaan sote- ja säästöohjelmassa on vielä paljon tehtävää.
Näiden rinnalla talouspolitiikassa on kuitenkin panostettava voimakkaammin tuottavuuskasvun edellytyksiin.
Suomen talouskasvu käynnistyi vuonna 2015 vuosikymmenen alun pahan alamäen jälkeen. Käänteestä huolimatta arvonlisä työtuntia kohti kasvoi vuosina 2015–2023 yli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja puolitoista prosenttiyksikköä vähemmän kuin euroalueella. Työllisyyden kehitys on ollut osin jopa parempaa kuin verrokeilla, joten elintasomielessä olemme pysyneet muiden vauhdissa vuodesta 2015 alkaen.
Suomen tuottavuus on kasvanut erityisen hienosti tietotekniikkapalveluissa ja muissa niin sanotuissa tietointensiivisissä palveluissa. Näiden alojen kontribuutio koko talouden tuottavuuskasvuun on ollut jopa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa tai euromaissa ja yhtä suuri kuin koko Suomen tuottavuuskasvu yhteensä. Muut alat yhteen laskettuna eivät siis tuoneet Suomeen lainkaan tuottavuuskasvua vuosina 2015–2023.
Tuottavuuskasvumme ongelmat kumpuavat rakentamisesta, jakelupalveluista (kauppa, hotellit, ravintolat ja kuljetus), tehdasteollisuudesta ja julkisluonteisista palveluista (julkinen sektori sekä yksityisen koulutus- ja sotepalvelut). Näillä aloilla tuottavuuden kontribuutio koko talouden elintasoon on ollut sekä euroaluetta että muita Pohjoismaita pienempää (ks. alla oleva kuvio).1
Talouspolitiikassa olisikin otettava huomioon erityisesti näiden heikosti kehittyneiden alojen tuottavuusongelmat.
Tavoite on haastavinta saavuttaa hyvinvointipalveluissa, joissa palveluiden vaikutuksia on vaikea tunnistaa tuottavuusmittauksessa. Tehtävän vaativuus ei kuitenkaan saa olla syy sille, etteikö näidenkin palveluiden tuottavuutta pitäisi yrittää parantaa.
Hallitus on jyvittänyt hyvinvointialueille säästöjä, joita pitäisi saada aikaan prosesseja sujuvoittamalla. Tavoitteen saavuttaminen on jäämässä toiveiden varaan. Ohjelmalta puuttuu konkretia samalla tavalla kuin edellisten hallitustenkin aikana.
Tarve on suuri, sillä julkisluonteisten palveluiden ongelmat heijastuvat koko yhteiskuntaan. Sotealan ulkopuoliset työtunnit ovat tällä hetkellä jopa pienemmät kuin 2010-luvun alussa, jolloin eläkeikäisten osuuden jyrkkä nousu alkoi. Kun työtunnit painottuvat heikkenevän tuottavuuden hoiva- ja hoitotyöhön, tekijöitä riittää vähemmän tuottavuutta parantaville aloille.
Tuottavuustavoitteeseen päästään suhteellisesti helpommin puhtaan siirtymän teollisuudessa, jossa Suomelle on paljastunut pitkäaikainen kilpailuetu maalle sijoitettavien tuulipuistojen ansiosta.
Parlamentaarinen t&k-ohjelma tuottaa Suomelle uusia ideoita pitkällä aikavälillä. Puhtaan siirtymän investoinnit pitäisi saada kuitenkin nousuun heti, sillä läheisimmässä kilpailijamaissamme Ruotsissa panostukset ovat jo merkittävät.
Suomen hallituksen nopeammin vaikuttavia tuottavuustoimia ovat määräaikainen investointikannustin sekä Teollisuussijoitus Tesin pääomitus.
Toimet ovat tervetulleita, mutta taitavat jäädä liian pieniksi tarpeisiin nähden. Ensi kevään kehysriiheen luvatulle suuremmalle kasvupaketille on syntymässä suuret odotukset.
1 Pilkoin kansantalouden elintason (arvonlisä/asukas) nousun vuosina 2015–2023 toimialojen kontribuutioiksi koko maan tuottavuuskasvuun (arvonlisä/työtunnit) ja työllisyyskasvuun (työtunnit/asukas). Näiden kasvuasteiden summa vastaa tunnetusti likimain koko maan elintason kasvua. Analyysissa oli mukana 61 kirjain- ja 2-numerotason toimialaa yksityiseltä sektorilta sekä kotitalous- ja julkinen sektori aggregaattina (kaikista 2-numerotason toimialoista ei ole vielä olemassa vuoden 2023 tietoja).
Aki Kangasharju
Toimitusjohtaja, KTT
050 583 8573
aki.kangasharju@etla.fi