Suomi sijoittuu kolmen kärkeen yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa Maailman talousfoorumin (WEF) tuoreessa, talouskasvun edellytyksiä ja näkymiä mittaavassa vertailussa, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-erikoisartikkelista. Suomen heikkous on kuitenkin raportin mukaan innovatiivisuus, jossa Suomen sijoitus oli vasta kymmenes. Takamatkaa kertyy esimerkiksi korkean teknologian osuudessa tehdasteollisuudessa sekä ICT-pääomassa. Innovatiivisuudessa Suomi jää selvästi jälkeen myös Ruotsista ja Sveitsistä.

Maailman talousfoorumi (World Economic Forum WEF) julkaisi tammikuussa kokonaan uuden globaalin vertailun talouskasvun edellytyksistä ja näkymistä eri maissa. WEF:n uudistunut julkaisu perustuu aiemmin julkaistun kilpailukykymittauksen mukaisesti maakohtaisiin tilastoihin ja yritysjohtajille suunnattuun kyselyaineistoon. Analyysi ja julkaisun rakenne ovat kuitenkin nyt muuttuneet siinä määrin, etteivät tulokset ole enää vertailukelpoisia vanhan kilpailukykyindeksin kanssa.

WEF on tarkastellut uudessa analyysissaan neljää eri kategoriaa (pilaria), joiden arvioidaan vaikuttavan pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin: innovatiivisuus, osallistaminen, kestävyys ja resilienssi. Ympäristön tila on nyt raportissa aiempaa kilpailukykyindeksiä suuremmassa roolissa. Kussakin kategoriassa laskettujen indeksien perusteella maat voidaan laittaa järjestykseen, joskaan WEF ei ole sitä nyt analyysissaan tehnyt.

Etlan tänään julkaisemassa erikoisartikkelissa “Suomi sijoittui vahvasti WEF:n uudessa analyysissa – Innovatiivisuus kuitenkin heikkoutena” (Etla Erikoisartikkeli 6) tutkija Ville Kaitila on laskenut WEF-indeksiarvojen perusteella maiden sijoitukset kussakin kategoriassa erikseen. Laskelman mukaan Suomi sijoittuu kokonaistuloksissa nyt vahvasti kolmen kärkeen, kun eri indeksiarvoista lasketaan keskiarvot. Näin lasketun ”kokonaisindeksin” mukaan maiden kärki on seuraava: Ruotsi, Sveitsi, Suomi, Tanska ja Alankomaat. Ruotsin, Suomen ja Tanskan sijoitukset ovat suhteellisen tasaisia eri kategorioissa.

Huomattavaa kuitenkin on, että innovatiivisuudessa Suomen sijoitus on vasta kymmenes. Takamatkaa kertyy eniten patenttihakemusten kokonaismäärässä, henkeä kohti lasketussa ICT-pääomassa, korkean teknologian osuudessa tehdasteollisuudessa, tieteellisissä julkaisuissa, kotimaisessa luotonannossa yksityiselle sektorille suhteessa bkt:hen sekä kehittyneiden palvelujen viennissä. Innovatiivisuuden suhteen Suomi on selvästi jäljessä myös Ruotsia ja Sveitsiä.

– Innovatiivisuuden edellytysten tukemisen merkitys vain korostuu nyt Suomen osalta. Jos raporttia lähestyy puhtaasti kansantalouden tuottavuuskehityksen näkymien ja suomalaisten tulotason kehityksen kannalta, on innovatiivisuus todennäköisesti se kaikkein tärkein yksittäinen osatekijä kasvun aikaansaamiseksi. Muut nyt mitatut edellytyksethän ovat meillä suhteellisen kunnossa, toteaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on Maailman talousfoorumin ns. “Partner Institute” eli kansallinen partneri. Etla avustaa WEF:iä online-kyselyn toteuttamisessa, mutta ei muutoin osallistu raportin tai sen taustaselvitysten laadintaan, levittämiseen tai rahoittamiseen. Etla ei myöskään saa WEF:ltä rahoitusta.

Kaitila, Ville: Suomi sijoittui vahvasti WEF.n uudessa analyysissa: Innovatiivisuus kuitenkin heikkoutena (Etla Erikoisartikkeli 6)