Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ponnistaa jälleen ensi vuonna vajaan prosentin kasvuun, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Kotitalouksien tilanne helpottaa vuoden loppua kohti, kun inflaatio on jo hidastunut, palkankorotukset astuneet voimaan ja eläkkeiden indeksitarkistukset tehty. Inflaatio painuu Suomessa jo ensi vuonna alle kahden prosentin. Myös euroalueen talous kasvaa jälleen ensi vuonna. Tästä johtuen Etla arvioi Suomen julkisen talouden sopeuttamisen painottuvan oikeaan aikaan. Hallituksen sopeutusohjelma ja työnteon kannustimien parantaminen ovat välttämättömiä Suomen velkaantumisen hillitsemiseksi.  

Etlan ennuste tiivistettynä

• Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia. Alkuvuonna bruttokansantuote vielä kasvoi mutta loppuvuonna tilanne heikkenee. Ensi vuonna bkt kasvaa 0,8 prosenttia.
• Kasvua hidastavat inflaatio ja rahapolitiikan kiristyminen.
• Talous supistuu tänä vuonna, kun investoinnit vähenevät ja varastoja puretaan, mutta myös yksityisen kulutuksen vähentyessä. Asuinrakentaminen ja julkiset investoinnit supistuvat voimakkaasti, julkinen kulutus sen sijaan kasvaa.
• Kansainvälinen vientikysyntä jää tänä vuonna heikoksi, joten vienti supistuu hieman (-0,3 %). Tuonti kuitenkin vähenee tätä enemmän (-3,4 %), joten nettovienti tukee talouskasvua ennustejaksolla. Ensi vuonna vienti kääntyy vahvaan kasvuun palveluviennin vauhdittamana. Ensi vuonna kotimainen kysyntä kasvaa, mutta varastot supistuvat edelleen. Yksityinen kulutus kasvaa asteittain, kun ostovoima paranee.
• Kuluttajahintainflaatio hidastuu merkittävästi ja on ensi vuonna 1,9 prosenttia.
• Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,2 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna. Myös työllisyyden lasku jää väliaikaiseksi, työllisyysaste on tänä vuonna 77,9 % ja ensi vuonna 79 %.
• Rakentaminen supistuu merkittävästi mutta alkaa elpyä jo ensi vuoden aikana
• Julkisen talouden sopeutus painottuu vuosiin, jolloin kuluvan vuoden suhdannekuopasta on jo noustu.

Näyttää siltä, että taistelu inflaatiota vastaan tuottaa tulosta ilman maailmantalouden taantumaa. Kasvua ajavat kehittyvät maat – etupäässä Kiina, jonka talous kasvaa tänä vuonna 4,5 prosenttia. Euroalueen työttömyysaste oli vielä heinäkuussa ennätysalhaalla, joten kovin laajasta ja syvästä taantumasta ei ole kyse. Ensi vuodelle euroalueen talouden ennustetaan kasvavan.

Suomen talouden näkymät muuttumattomat, sopeutus oikea-aikaista

Suomen talouden näkymät eivät ole kohentuneet viime vuodesta ja Etla pitääkin ennusteensa muuttumattomana viime keväästä. Suomen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna 0,3 prosenttia. Alkuvuonna bruttokansantuote vielä kasvoi mutta loppuvuotta kohden talous supistuu. Koko vuonna taloutta painavat erityisesti investoinnit ja varastojen purkaminen, mutta hieman myös yksityinen kulutus. Asuinrakentamisen suhdanne on heikentynyt nopeasti ja ripeä inflaatio on nakertanut kotitalouksien ostovoimaa. Sen sijaan julkinen kulutus kasvaa voimakkaasti. Vientiä heikentää tänä vuonna heikko kansainvälinen kysyntä. Tuonti kuitenkin vähenee vientiä enemmän, joten nettoviennin vaikutus jää positiiviseksi.

Ensi vuodelle Etla ennustaa hyvin maltillista 0,8 prosentin kasvua, jota kaikki kulutuserät tukevat.

Suomen osalta lähiajan talouskehityksen voi kiteyttää kolmeen kehityskulkuun, sanoo Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

– Ensinnäkin maailmantalous kasvaa, mutta vientimarkkinamme lähestyvät taantumaa. Toiseksi inflaatio on jo taittunut, vaikka rahapolitiikan kiristäminen vaikuttaa vielä tämän vuoden jälkeenkin. Lisäksi Suomen korkomenot vain jatkavat kasvuaan. Hallituksen sopeutusohjelma onkin toimeenpantava, jotta velkasuhteemme vakautuisi. Näkemyksemme on, että suhdannekuoppa on jo ohitettu, kun sopeuttaminen kunnolla käynnistyy, Puonti toteaa.

Taulukko: ETLA S23.2/y01t

Suomen huoltotase

	Arvo, mrd. e2	Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä	2022	2021	2022	2023E	2024E	2025E
Bruttokansantuote markkinahintaan	268,7	3,2	1,6	-0,3	0,8	1,2
Tuonti	127,8	6,0	8,3	-3,4	5,9	3,3
Tavarat	88,8	6,8	5,4	-8,0	5,7	3,5
Palvelut	39,1	4,6	14,6	5,0	6,3	2,9
Kokonaistarjonta	396,5	4,0	3,5	-1,2	2,3	1,8
Vienti	121,5	5,8	3,5	-0,3	7,1	3,6
Tavarat	88,5	5,2	2,3	-0,2	3,9	3,0
Palvelut	33,0	7,2	6,5	-0,6	14,2	4,8
Investoinnit	65,1	1,0	3,2	-4,6	1,9	2,2
Yksityiset	53,8	4,3	3,6	-3,0	2,1	2,5
Julkiset	11,3	-11,8	1,3	-12,0	0,8	1,0
Kulutus	202,9	3,6	1,4	1,2	0,6	0,8
Yksityinen	138,3	3,5	1,7	-0,2	0,9	1,2
Julkinen	64,6	3,9	0,8	4,1	0,1	0,0
Varastojen muutos 1	7,0	0,3	1,7	-1,4	-0,5	0,0
Kokonaiskysyntä	396,5	4,0	3,5	-1,2	2,3	1,8
Kotimainen kysyntä	275,0	3,3	3,5	-1,6	0,4	1,1
Julkinen kysyntä	75,9	1,4	0,9	1,8	0,2	0,1
		Hinnan muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä		2021	2022	2023E	2024E	2025E
Bruttokansantuote		2,2	5,4	4,8	2,2	2,1
Tuonti		9,7	19,4	-5,3	-3,2	-0,6
Vienti		9,8	18,6	-5,1	-3,6	-1,2
Investoinnit		2,3	6,6	5,0	2,2	2,0
Kulutus		2,1	5,4	4,2	2,3	2,4
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Uusien asuntojen rakentaminen vähenee merkittävästi mutta myös lähtötaso on korkea

Korkojen nousu kurittaa asuinrakentamista ja konkurssien myötä yleinen huoli on noussut koko rakennusalan hiljenemisestä. Etlan näkemyksen mukaan voimakas supistuminen johtuu kuitenkin myös siitä, että rakentaminen on ollut Suomessa varsin korkealla tasolla viime vuosina.

– On hyvä huomata, että rakennusalalla on konkursseja joka vuosi ja vaikka tänä vuonna niitä on ollut vuodentakaiseen verrattuna jonkin verran enemmän, konkurssiyhtiöissä työskennelleitä on vielä varsin maltillisesti enemmän kuin esimerkiksi viime vuonna. Selvää kuitenkin on, että tänä vuonna rakennusalalla mennään alas, mutta lähtötaso on myös ollut korkealla. Joka tapauksessa lomautukset ja työttömyys varmasti kasvavat alalla loppuvuotta kohden, pohtii ennusteryhmän tutkija Sakari Lähdemäki. 

Rakennusalan työttömyyden ei arvioida kasvavan hurjiin lukemiin, koska alan supistumisen ennustetaan pysähtyvän viimeistään ensi kevääseen mennessä rahapolitiikan suuntaan ja korkotasoon liittyvän epävarmuuden hälventyessä ja ostovoiman taas parantuessa. Ylipäänsä negatiiviset vaikutukset työmarkkinoilla jäävät Etlan ennusteen mukaan lyhytaikaisiksi tänä vuonna. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna 7,2 prosenttiin, mutta laskevan jo ensi vuonna. Myös työllisyysasteen lasku jää väliaikaiseksi.

– Sadan tuhannen työllisen tavoite edellyttää vetoapua suhdanteelta. Suomen ongelmana on edelleen pitkäaikaistyöttömyys. Työmarkkinoilla vahvin veto on hiipunut, työttömyys on toki noussut vain vähän, mutta tehdyt työtunnit ovat laskussa, Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti huomauttaa. 

Inflaation kiivain vaihe selätetty

Hintojen nousun kiivain vaihe on takana niin Suomessa kuin euroalueellakin. Inflaatio kotimaassa painuukin ensi vuonna hieman keskuspankin 2 prosentin tavoitetta alemmas. Yksityinen kulutus kasvaa ostovoiman parantuessa asteittain ja Etla ennustaa Suomen kuluttajahintainflaatioksi ensi vuodelle 1,9 prosenttia.

Euroalueella keskuspankin tavoitteeseen päästään vasta seuraavana vuonna. Tämän vuoksi Euroopan keskuspankin koronnostot eivät välttämättä ole vielä ohi. Oletettavaa on, että EKP nostaa korkoja enemmän kuin mitä Suomen tai yksittäisen toimialan kannalta olisi riittävää. Koronnostot vaikuttavat eniten investoiviin toimialoihin, kuten teollisuuteen ja rakentamiseen. Etlan ennusteen suurimmat riskit liittyvätkin inflaatioon ja rahapolitiikan kehitykseen.

Elintason näkökulmasta puutteellinen hallitusohjelma

Hallitus aloitti tänä syksynä julkisen talouden sopeutuksen valmistelun. Etlan arvio on, että sopeutusohjelma on tarpeellinen, jotta julkiset menot saadaan paremmin vastaamaan Suomen kansantalouden tämänhetkistä tulonmuodostuskykyä ja hillittyä velkaantumista.

Laajemmin elintason näkökulmasta hallitusohjelma on kuitenkin puutteellinen, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Elintasoa ja tuottavuuskasvua parantavaa politiikkaa on hallitusohjelmassa sittenkin liian vähän. Tuottavuuden parantaminen julkisella t&k-tuella sekä julkisella 4 miljardin investointipaketilla ja investointien ”yhden luukun periaatteella” ovat kaikki hyviä aikomuksia, mutta eivät riittäviä. Tarvitsemme selkeästi voimakkaampia kannustimia eteenpäin pyrkimiselle, Kangasharju sanoo.

Työllisyyden kasvu Suomessa on vähentänyt työllisten keskimääräisiä työtunteja, koska osa-aikaista työtä tekevien määrä on lisääntynyt enemmän kuin kokoaikaista tekevien. Työllisyys on siis painottunut osa-aikaisiin ja siten sen vaikutus elintasoon on jäänyt vaatimattomaksi.

Seuraavaksi täytyy pystyä parantamaan työtunnin aikana tehtyä arvonlisää eli tuottavuutta. Osa-aikaisuus pitäisi lisääntyä vain niillä, jotka eivät pysty kokoaikaiseen työhön, Kangasharju toteaa.

Taulukko: ETLA S23.2/y02t

Eräitä keskeisiä ennusteita

	2020	2021	2022	2023E	2024E	2025E
Kuluttajahintainflaatio, %	0,3	2,2	7,1	6,3	1,9	1,5
Ansiotason muutos, %	1,9	2,4	2,4	4,1	3,6	3,3
Työn tuottavuus, %	0,1	1,1	-0,5	0,2	0,4	0,7
Työttömyysaste, %	7,7	7,6	6,8	7,2	6,8	6,4
Työllisyysaste, %	75,3	76,7	78,4	77,9	79,0	80,0
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %1	3,0	-2,6	0,2	-1,5	-0,2
Vientikysyntä, %	-3,7	6,2	3,1	1,2	1,9
Vaihtotaseen jäämä, % bkt:sta	0,5	0,4	-3,7	-2,2	-1,3	-1,1
Teollisuustuotanto (tuotos), %	-3,2	3,7	0,9	-1,4	3,1	2,4
Julkinen rahoitusasema, % bkt:sta	-5,6	-2,9	-0,8	-2,2	-2,0	-1,6
Julkinen velka, % bkt:sta	74,7	72,5	72,9	73,6	74,5	75,1
Euribor 12 kk, %	-0,3	-0,5	1,1	4,0	3,7	2,9
Euroalueen bkt, %	6,2	5,5	3,4	0,5	1,3	1,7
Euroalueen kuluttajahintainflaatio, %2	0,3	2,6	8,4	5,4	2,6	2,0
1 Nimelliset yksikkötyökustannukset kilpailijamaissa suhteessa Suomeen.
2 Yhdenmukaistettu indeksi.
Lähteet: AMECO (Euroopan komissio), Eurostat, European Money Markets Institute (EMMI), OECD, IMF,
China National Bureau of Statistics (NBS), Tilastokeskus, Etla.