Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa lähivuosiksi vain kituliasta talouskasvua. Etla on alentanut bkt-ennustettaan aiemmasta ja arvioi nyt Suomen bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna reilun prosentin. Tänä vuonna bkt supistuu 0,3 prosenttia. Suomi ajautui tekniseen taantumaan jo viime vuoden lopussa ja talouskasvua leikkaavat jatkossakin inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen sekä Venäjän hyökkäyssota välillisine vaikutuksineen. Yksityinen kulutus ja investoinnit supistuvat tänä vuonna, mutta työllisyysvaikutukset jäävät maltillisiksi.

Etlan ennuste tiivistettynä

• Taantumassa olevan Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää 1,2 prosenttiin.
• Kasvua leikkaavat edelleen inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset.
• Talous supistuu tänä vuonna erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien vähentyessä. Myös varastojen purkaminen vaikuttaa kasvuun negatiivisesti. Nettoviennin vaikutus on positiivinen. Vuonna 2024 kaikki kotimaiset kysyntäerät kasvavat, mutta varastot supistuvat edelleen.
• Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia. Tavaravienti supistuu, mutta palveluviennin nousu koronakuopasta tukee viennin hienoista kasvua tänä vuonna. Ensi vuonna viennin kasvuvauhti kiihtyy 5,5 prosenttiin.
• Yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia inflaation heikentäessä ostovoimaa ja säästöjen huvetessa. Kulutus voi alkaa hitaasti elpyä vuoden jälkipuoliskolla ja kasvaa ensi vuonna keskimäärin prosentin.
• Kuluttajahinnat nousevat viime vuotta hitaammin, mutta silti inflaatio on tänä vuonna keskimäärin 5,5 prosenttia. Kokonaisinflaatiota nostavat erityisesti asuntolainojen korot ja elintarvikkeiden hinnat. Ensi vuonna inflaatio on hieman yli kaksi prosenttia.
• Investoinnit supistuvat noin prosentin tänä vuonna ja kasvavat reilun prosentin ensi vuonna. Voimakas korkojen nousu heikentää erityisesti rakennusinvestointeja.
• Työttömyys nousee tänä vuonna 7,1 prosenttiin, mutta laskee jälleen ensi vuonna. Huonon talouskehityksen työllisyysvaikutukset jäävät siten maltillisiksi.
• Suurimmat riskit ennusteessa liittyvät inflaatioon, korkokehitykseen sekä turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Lisäksi pankkijärjestelmän kestokyky ja Kiinan kehitys tuottavat ennusteeseen epävarmuutta.

Talouskasvun eväät syöty Suomessa – nousukausi jää kokematta

Suomen talouden suhdanne heikkeni odotetusti jo viime vuoden loppupuolella hintojen nousun kurittaessa kotitalouksia ja yksityisen kulutuksen käännyttyä laskuun. Suomen bkt kasvoi viime vuonna 2,1 prosenttia.

Tänä vuonna Etla ennustaa Suomen talouskasvun supistuvan 0,3 prosenttia, kun yksityinen kulutus ja investoinnit vähentyvät. Myös varastojen purkamisella on negatiivinen vaikutus kasvuun.

Etla on alentanut ennustettaan hieman viime syksystä ja ennakoi nyt ensi vuodelle lievää 1,2 prosentin kasvua. Vuonna 2025 kasvuennuste on 1,3 prosenttia.

– Laskukausi jää meillä lieväksi, mutta samalla sitä seuraava nousukausikin jää nyt Suomen taloudessa kokematta. Talouskasvu muodostuu pikemminkin kituliaaksi tänä ja ensi vuonna. Kun pandemianaikaiset säästöt on käytetty ja ostovoiman lasku köyhdyttänyt kotitalouksia, ovat samalla kasvun eväätkin käyneet kovin vähiin. Tämä voi tietysti olla kohtuullinen hinta siitä, että pahemminkin olisi voinut käydä, pohtii Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

Pandemiasta yhä palautuva palveluvienti siivittää viennin tänä vuonna 1,2 prosentin kasvuun, vaikka tavaravienti supistuu samanaikaisesti. Ensi vuonna myös tavaravienti lähtee vetämään ja vienti kasvaa 5,5 prosenttia. Suureksi paisuneiden varastojen purkaminen kuitenkin heikentää kasvua.

Huonon talouskehityksen työllisyysvaikutukset jäävät kuitenkin maltillisiksi. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,1 prosenttiin, mutta laskee jälleen ensi vuonna. Työllisyysasteen odotetaan siten kohoavan taas ensi vuonna.

Taulukko: ETLA S23.1/y01t

Suomen huoltotase

	Arvo	Määrän muutos, %
	Mrd. e 2	Edellisestä vuodesta				Keskimäärin
Huoltotase-erä	2022	2022	2023E	2024E	2025E	’18-’22	’23-’27E
Bruttokansantuote markkinahintaan	266,7	2,1	-0,3	1,2	1,3	1,0	1,0
Tuonti	127,1	7,5	0,1	3,8	2,8	3,0	2,5
Tavarat	88,7	5,2	-2,7	2,9	2,7	2,4	1,9
Palvelut	38,4	12,6	5,1	5,5	3,0	4,2	3,7
Kokonaistarjonta	393,7	3,6	-0,2	2,0	1,8	1,6	1,5
Vienti	119,7	1,7	1,2	5,5	3,7	1,5	3,2
Tavarat	87,4	0,9	-2,9	4,3	2,9	1,2	1,9
Palvelut	32,3	3,7	10,2	8,0	5,2	2,2	5,9
Investoinnit	65,7	5,0	-1,0	1,3	2,2	1,4	1,9
Yksityiset	54,8	6,1	-1,8	1,3	2,3	1,5	1,3
Julkiset	11,0	0,0	3,5	1,5	2,0	0,9	4,4
Kulutus	203,1	2,3	-0,1	0,9	1,0	1,3	0,8
Yksityinen	138,3	2,1	-0,5	1,0	1,3	0,8	0,9
Julkinen	64,8	2,9	0,7	0,6	0,5	2,4	0,5
Varastojen muutos 1	5,1	1,4	-0,4	-0,4	-0,3	0,0	0,0
Kokonaiskysyntä	393,7	3,6	-0,2	2,0	1,8	1,6	1,5
Kotimainen kysyntä	274,0	4,3	-0,7	0,6	1,0	1,6	0,8
Julkinen kysyntä	75,8	2,5	1,1	0,7	0,7	2,2	1,1
		Hinnan muutos, %
		Edellisestä vuodesta				Keskimäärin
Huoltotase-erä		2022	2023E	2024E	2025E	’18-’22	’23-’27E
Bruttokansantuote		4,2	6,4	2,1	1,5	2,3	3,0
Tuonti		19,5	-5,0	-1,2	-0,3	5,3	-2,0
Vienti		18,7	-1,6	-2,5	-1,8	5,5	-1,5
Investoinnit		5,9	3,6	2,2	2,0	3,0	2,3
Kulutus		4,4	4,8	2,6	2,0	2,1	2,7
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Sitkeä inflaatio hellittää selvästi vasta ensi vuonna

Inflaatio on odotettua sitkeämpää sorttia eikä korkopolitiikan vaikutus näy vielä. Kuluttajahintojen nousun Etla ennustaa olevan 5,5 prosenttia tänä vuonna. Nousu on hieman edellisvuotta hitaampaa. Kokonaisinflaatiota nostavat edelleen asuntolainojen korot ja elintarvikkeiden hintojen nousu. Ensi vuodelle inflaation ennustetaan laskevan 2,2 prosenttiin.

Korkojen nousu iskee erityisen kovaa Pohjoismaihin, joissa omistusasuminen on monia muita maita yleisempää ja asuntolainat vaihtuvakorkoisia. Korkojen nopea nousu syventää ja pitkittää rakentamisen laskusuhdannetta ja supistaa investoinnit prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2024 investointien kasvua kertyy yhden prosentin verran.

Etla ennustaa yksityisen kulutuksen supistuvan puoli prosenttia, mutta loppuvuodesta kulutus voi jo elpyä ja kasvaa ensi vuonna keskimäärin prosentin. Suhteellisen hyvänä pysynyt työllisyystilanne tukee kulutuksen hitaasti alkavaa elpymistä.

Rahapolitiikka toimii

Korkoja nostanut rahapolitiikka pysyy kireänä globaalisti. Suurista maista vain Japanissa ja Kiinassa kehitys on ollut poikkeavaa. Etla odottaa Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankkien nostavan ohjauskorkojaan vielä alkuvuonna. Koronlaskuja sen sijaan on luvassa ensi vuonna inflaation alkaessa hidastua jo kuluvan vuoden loppupuolella.

– Korkoja lasketaan kuitenkin huomattavasti hitaammin kuin mitä niitä on nostettu. Asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että rahapolitiikka toimii. Epäilyksistä huolimatta keskuspankit pystyvät siis hillitsemään hintojen nousua ohjauskoron nostoilla. Arviot koronnoston vaikutuksen suuruudesta toki vaihtelevat, huomauttaa ennusteryhmän tutkija Sakari Lähdemäki. 

Etlan ennusteessa on nyt ensimmäistä kertaa mukana rahapolitiikan erityisteema eli laajalla NiGEM-mallilla laskettu arvio EKP:n ohjauskoron 0,5 prosenttiyksikön noston vaikutuksista paitsi inflaatioon, myös kulutukseen, investointeihin ja bkt:hen.

Lataa Avaa

Maailmantaloudessa käy ristiveto

Maailmantalouden kasvuvauhti vuosina 2022–2024 on muodostumassa koko 2000-luvun hitaimmaksi. Näkymät ovat syksyn jälkeen parantuneet, mutta kasvu on vielä tänä vuonna vain 2,5 prosenttia. Tulevina vuosina kasvu kiihtyy noin kolmeen prosenttiin. Talouskasvu on edelleen merkittävissä määrin kehittyvien talouksien varassa. Kiinan talouden ennustetaan kasvavan 4–5 prosenttia kunakin ennustevuonna.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seuraukset vaikuttavat erityisesti Eurooppaan. Euroalueen talouskasvu hidastui selvästi viime vuoden lopulla, eikä kasva enää tänä vuonna. Sen jälkeen palataan 1,7 prosentin kasvuun.

Suurimmat riskit ennustetussa kehityksessä liittyvät edelleen inflaatioon, korkokehitykseen sekä turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Lisäksi pankkijärjestelmän kestokyky ja Kiinan kehitys tuottavat ennusteeseen epävarmuutta.

Politiikka sävyttää taloutta vaalien jälkeenkin

Etla ennustaa Suomen julkisen velkasuhteen pysyvän lähivuosinakin 73 prosentissa. Velkaantumisen ohella Suomi kamppailee vähenevän väestön ja nollakasvun haasteissa. Ongelmien hoitaminen pelkästään lisävelalla ei ole mikään vaihtoehto, korostaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Toimivassa systeemissä päättäjät laatisivat jo täyttä päätä strategiaa pienenevän väestön maahan.  Ikääntymisen kauhuskenaarioilta voitaisiin välttyä vaikkapa nopeuttamalla teknologista kehitystä. Suomi onkin jo ilahduttavasti luvannut lisätä julkisia t&k-panostuksia. Vaalilupauksista puuttuu kuitenkin se konkretia, millä yritysten t&k saadaan kasvuun ja talouden tuottavuuskehitys nopeutumaan. Myöskään rajoituksia maahanmuutolle emme ainakaan tarvitse, Kangasharju painottaa.

Kangasharju muistuttaa, että Euroopan keskuspankin tukitoimien loppuminen yhdessä korkotason nousun kanssa nostaa Suomen velan korkomenoja samalla, kun suuret ikäluokat ovat saavuttamassa suurimman hoivan tarpeen. Nousevat lainakorot syrjäyttävät muita menoja, nostavat veroastetta ja velkataakkaa tuleville sukupolville sekä tekevät jatkossa suhdanteiden tasauksesta paljon kalliimpaa.

Taulukko: ETLA S23.1/y02t

Eräitä keskeisiä ennusteita

	2020	2021	2022	2023E	2024E	2025E
Kuluttajahintainflaatio, %	0,3	2,2	7,1	5,5	2,2	1,7
Ansiotason muutos, %	1,9	2,4	2,4	4,3	3,8	3,0
Työn tuottavuus, %	0,1	0,6	1,4	0,1	0,6	0,9
Työttömyysaste, %	7,7	7,6	6,8	7,1	6,8	6,5
Työllisyysaste, %	70,7	72,3	73,8	73,7	74,3	74,8
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %1	2,8	-2,5	0,6	-0,4	-0,1
Vientikysyntä, %	-1,4	7,2	2,3	1,9	2,5	2,8
Vaihtotaseen jäämä, % bkt:sta	0,6	0,5	-3,9	-0,2	-0,3	-0,6
Teollisuustuotanto (tuotos), %	-3,2	3,7	2,8	-1,6	2,9	2,3
Julkinen rahoitusasema, % bkt:sta	-5,5	-2,7	-0,8	-2,0	-2,0	-1,9
Julkinen velka, % bkt:sta	74,8	72,6	73,1	72,6	73,5	74,8
Euribor 12 kk, %	-0,3	-0,5	1,1	3,7	3,0	2,6
Euroalueen bkt, %	-6,1	5,3	3,5	0,3	1,7	1,7
Euroalueen kuluttajahintainflaatio, %2	0,3	2,6	8,4	5,2	2,6	2,0
1 Nimelliset yksikkötyökustannukset Suomessa suhteessa kilpailijamaihin.
2 Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa Etla siirtyy julkaisemaan talousennusteitaan ainoastaan digitaalisessa muodossa ja lopettaa painetun Suhdannekirjan tämän kevään jälkeen.