Suomikin ajautuu loppuvuodesta taantumaan, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Talouskasvu hiipuu tänä vuonna kahteen prosenttiin ja ensi vuonna on luvassa enää nollakasvua. Ennusteen mukaan vienti vilkastuu palveluviennin ansiosta vasta ensi vuonna, mutta samalla yksityisen kulutuksen kasvu kangistuu hintojen noustessa. Inflaatio pysyy korkeana myös ensi vuonna, vaikka hintojen nousu hieman hellittääkin. Talouspolitiikan korjausliike jää vaalien jälkeisen hallituksen tehtäväksi. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju perää tulevalta hallitukselta pidemmän ajan visiota Suomen talouskehityksen kääntämiseksi.

Etlan ennuste tiivistettynä:

• Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna kahteen prosenttiin, niinpä Suomi ajautuu lievään taantumaan vuoden lopussa. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää nollaan ja vuonna 2024 kasvua kertyy 1,7 prosenttia.
• Kasvua leikkaavat inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset.
• Talous kasvaa tänä vuonna kulutuksen ja investointien tukemana. Sen sijaan nettoviennin vaikutus kasvuun on syvästi negatiivinen.
• Ensi vuonna nettovienti nostaa bruttokansantuotetta ja varastot supistuvat. Vienti saa vetoa palveluviennin elpymisestä, mutta Venäjän sokki ja euroalueen talouskasvun hidastuminen leikkaavat tavaraviennin kasvua.
• Yksityinen kulutus kasvaa noin kaksi prosenttia tänä vuonna ja jää nollakasvuun ensi vuonna. Tavaroiden hintojen nopea nousu syö kotitalouksien tulojen ostovoimaa ja vähentää tavaroiden kulutusta.
• Suomen kuluttajahinnat nousevat nopeimmin vuosikymmeniin tänä vuonna. Ennustamme inflaation kiihtyvän 6,8 prosenttiin tänä vuonna ja pysyvän liki neljässä prosentissa myös ensi vuonna. Inflaation kiihtyminen on seurausta lähinnä energian, asumisen ja elintarvikkeiden hintojen noususta.
• Investoinnit kasvavat noin 3 prosenttia tänä vuonna ja vajaan prosentin ensi vuonna. Voimakkaimmin kasvavat asuinrakennusinvestoinnit.
• Työttömyys laskee tänä vuonna 6,7 prosenttiin, ja on ensi vuonna 6,8 prosenttia. Ennusteemme mukaan työllisyysaste ei juuri nouse ensi vuonna vaan jää keskimäärin 73,8 prosenttiin.
• Suurimmat riskit liittyvät vientimarkkinoiden kehitykseen ja uuteen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.
• Reaalipalkat laskevat nyt voimakkaammin kuin kertaakaan sitten 1970-luvun.
• Energiamarkkinoiden näkymät ja ennätysalhainen kuluttajaluottamus yhdistettynä hintojen nopeaan nousuun voivat saada aikaan nopean pysähtymisen rakentamisessa ja yksityisessä kulutuksessa, jotka kattavat yli puolet bruttokansantuotteesta. Riskin realisoituminen pahentaa ennustettua taantumaa voimakkaasti.

Suomen talous ajautuu lievään taantumaan

Tänä vuonna Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan 2 prosenttia. Nettoviennin vaikutus kasvuun on tänä vuonna negatiivinen. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää nollaan ja vuonna 2024 kasvua kertyy 1,7 prosenttia.

− Palveluiden kulutuksen elpyminen nostaa kasvulukua vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna Suomen bkt:n kasvu jää nollaan. Näin ollen ennustamme, että Suomikin ajautuu lievään taantumaan kuluvan vuoden lopussa, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Kuusi johtaa Etlan julkisen talouden ja makrotalouden tutkimusta.

Tavaraviennin kasvu pysähtyy tänä vuonna. Kansainvälisen vientikysynnän hidastuva kasvu, Venäjän viennin väheneminen ja metsäyhtiö UPM:n pitkä lakko leikkaavat kasvua. Koko viennin määrä kasvaa Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna vajaan prosentin ja ensi vuonna 4,6 prosenttia. Metsäteollisuuden vienti heikkenee lakon takia tuntuvasti tänä vuonna.

Rakentaminen kasvaa vielä tänä vuonna ja sen myötä myös investoinnit noin 3 prosenttia. Ensi vuonna investointien kasvu hidastuu. Yksityinen kulutus kasvaa vielä tänä vuonna yli 2 prosenttia, mutta ensi vuodelle Etla ennakoi yksityiseen kulutukseen enää nollakasvua.

Kuluttajahinnat nousevat nopeimmin vuosikymmeniin

Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 6,8 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttävät ennen kaikkea asumisen ja liikenteen sekä elintarvikkeiden hintojen kallistuminen. Energian hinnan nousu on erittäin merkittävässä inflaatioroolissa ja luo samalla riskejä inflaation ennustamiselle.

− Suomen kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna nopeimmin vuosikymmeniin. Energian lisäksi poikkeuksellista hintojen nousua on ollut muun muassa monissa elintarvikkeissa, asuntojen korjausmateriaaleissa sekä kestokulutustavaroissa. Lisäksi asuntolainojen korot nousevat, mikä näkyy asumisen hinnassa selvästi tänä ja ensi vuonna, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

Ensi vuonna hintojen nousu hidastuu, mutta inflaatio pysyy edelleen korkeana, liki neljässä prosentissa. Vuonna 2024 hinnat kohoavat keskimäärin 1,6 prosenttia, ennustaa Etla.

Työvoiman hyvä kasvu ei jatku tälle vuodelle

Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 38 000 henkilöllä. Työvoiman kasvu yllätti viime vuonna positiivisesti, mutta tänä vuonna kasvu hidastuu. Työttömyysaste laskee 6,7 prosenttiin ja työllisyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna keskimäärin 73,7 prosenttiin.

Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoimapula ovat muodostuneet odotettua suuremmaksi työllisyyden kasvun esteeksi. Ensi vuonna työllisyys kasvaa enää vähän, kun taloustilanne heikkenee uudelleen.  Työttömyysasteeksi arvioidaan 6,8 prosenttia ja työllisyysasteeksi 73,8 prosenttia.

Suomen visio hukassa

Työllisyys on noussut viime vuosina, mutta elintason nousu on pysähtynyt ja julkinen velka kaksinkertaistunut jokaista suomalaista kohti laskettuna. Finanssipolitiikan rakenteellinen korjaus on jäämässä seuraavan hallituksen tehtäväksi.

− Ennustamme tässä Etlan Suhdanteessa syksyyn ja talveen lievää taantumaa, mikä ei edellytä enää kysyntäelvytystä näissä inflaatio-oloissa. Valtion ensi vuoden budjetissa kuitenkin luvataan laaja-alaista tukea ilman uusia säästökohteita, joten budjetista muodostuu jälleen elvyttävä ja kotikutoista inflaatiota vahvistava. Lisävelkaa otetaan, eikä lisäpanostusten vastapainoksi tehdä yhtään priorisointia tai leikkausta, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kangasharju kysyy, missä on Suomen pidemmän aikavälin visio. Hänen mukaansa tarvitsemme nyt pidemmälle ajalle näkymän velkaantumisen lopettamiseksi ja se edellyttää visiota Suomen talouspolitiikasta. Suomesta puuttuu ennen muuta kannustimia kasvuun, panostuksia osaamiseen ja maahanmuuttoon.

− Meiltä puuttuu niin sanottu tiekartta sen varalta, mitä teemme, jos ja kun talouskasvu ei ole riittävän nopeaa. Ilman kokonaisvaltaista visiota tulevasta, Suomen velkaantuminen vain jatkuu. Korjausliike tarvitaan, tai rankempi säästäminen joudutaan aloittamaan sitten myöhemmin pakon edessä, Kangasharju varoittaa.

Epävarmuus jatkuu ja maailmantalouden kasvu hidastuu

Maailmantalous kasvaa tänä vuonna kolmen prosentin vauhtia ja ensi vuonna 2,5 prosentin vauhtia. Talouskasvua hidastavat kuitenkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen välilliset seuraukset, kiristyvä rahapolitiikka sekä Kiinan talouden ongelmat.

Useissa kehittyneissä maissa suhdannekuva on samankaltainen: alkuvuosi on ollut kohtalaisen hyvä, mutta loppuvuodeksi odotetaan selvästi heikompaa kehitystä. Yhdysvalloissa kasvua on tänä vuonna 2,5 prosenttia ja Kiinassa 3 prosenttia. Kiinan elpymistä hidastavat koronan sulkutoimenpiteet.

Euromaissa taantuman todennäköisyys on korkea ensi vuoden alussa. Ennustamme euroalueen talouksien kasvavan 2,6 prosenttia tänä vuonna ja 0,8 prosenttia ensi vuonna. Epävarmuus jatkuu edelleen.

Taulukko: ETLA S22.2/y01t

Suomen huoltotase

	Arvo	Määrän muutos, %
	Mrd. e 2	Edellisestä vuodesta				Keskimäärin
Huoltotase-erä	2021	2021	2022E	2023E	2024E	’17-’21	’22-’26E
Bruttokansantuote markkinahintaan	251,4	3,0	2,0	-0,1	1,7	1,3	1,3
Tuonti	98,4	5,6	5,1	2,5	2,7	2,3	3,2
Tavarat	67,9	7,1	2,8	-0,1	2,5	2,5	2,1
Palvelut	30,5	2,8	9,8	7,7	3,2	2,1	5,3
Kokonaistarjonta	349,9	3,7	2,9	0,6	2,0	1,5	1,8
Vienti	99,1	5,6	0,8	4,6	4,8	3,0	3,3
Tavarat	70,8	5,6	-0,1	1,1	3,3	3,1	1,9
Palvelut	28,2	5,6	2,7	12,9	7,8	2,8	6,5
Investoinnit	59,5	1,1	3,1	0,8	1,3	1,5	2,3
Yksityiset	48,9	4,6	2,9	0,1	1,6	1,5	1,7
Julkiset	10,5	-12,8	4,1	3,9	0,1	1,1	4,9
Kulutus	189,5	3,3	2,2	-0,1	1,2	0,8	1,2
Yksityinen	128,1	3,6	2,2	-0,1	1,6	0,5	1,4
Julkinen	61,4	2,7	2,1	0,0	0,4	1,5	0,7
Varastojen muutos 1	1,9	0,2	1,3	-1,0	-0,3	0,0	0,0
Kokonaiskysyntä	349,9	3,7	2,9	0,6	2,0	1,5	1,8
Kotimainen kysyntä	250,8	3,0	3,7	-0,9	0,9	1,0	1,3
Julkinen kysyntä	71,9	0,1	2,4	0,6	0,4	1,4	1,3
		Hinnan muutos, %
		Edellisestä vuodesta				Keskimäärin
Huoltotase-erä		2021	2022E	2023E	2024E	’17-’21	’22-’26E
Bruttokansantuote		2,6	4,6	3,1	1,8	1,7	2,7
Tuonti		9,5	20,4	-0,4	-2,1	2,2	1,8
Vienti		9,7	21,3	-0,6	-2,9	2,4	1,9
Investoinnit		2,3	4,2	1,9	1,9	2,2	2,4
Kulutus		2,2	4,8	3,3	2,0	1,4	2,8
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Taulukko: ETLA S22.2/y02t

Eräitä keskeisiä ennusteita

	2019	2020	2021	2022E	2023E	2024E
Kuluttajahintainflaatio, %	1,0	0,3	2,2	6,8	3,8	1,6
Ansiotason muutos, %	2,1	1,9	2,4	2,4	3,2	2,8
Työn tuottavuus, %	-0,1	0,3	-0,2	0,7	0,0	1,2
Työttömyysaste, %	6,8	7,7	7,6	6,7	6,8	6,6
Työllisyysaste, %	71,6	70,7	72,3	73,7	73,8	74,1
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %	1,1	3,2	-2,3	0,1	0,4	0,0
Vientikysyntä, %	-0,5	-5,5	6,1	2,7	0,9	2,1
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa bkt:hen	-0,3	0,6	0,9	-0,8	-0,2	0,1
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, %	2,8	-3,1	3,6	3,8	1,5	2,1
Suomen EDP-jäämä, % bkt:sta	-0,9	-5,5	-2,7	-1,1	-1,8	-1,8
Suomen EDP-velka, % bkt:sta	64,9	74,8	72,3	71,0	71,6	71,7
Rakenteellinen jäämä, % bkt:sta	-1,4	-4,2	-1,9	-0,8	-1,0	..
Euribor 12 kk, %	-0,2	-0,3	-0,5	1,0	2,4	2,2
EU27-maiden bkt:n muutos, %	1,8	-5,9	5,2	2,7	1,2	1,7
Euroalue	1,6	-6,5	5,3	2,6	0,8	1,6
EU27-maiden kuluttajahintojen muutos, %1	1,5	0,7	2,9	6,9	3,9	2,1
Euroalue1	1,2	0,3	2,6	6,8	3,8	2,0
1 Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus.

Katso myös Suhdanne-ennusteesta tehty lyhyt somevideo: