Suomen talous koronakriisin toipilaana kasvaa kohisten. Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan 3,5 prosenttia tänä vuonna ja 3 prosenttia ensi vuonna. Vienti lähtee jälleen vetämään, ja palveluiden viennin ennustetaan kasvavan jopa yli 20 prosenttia ensi vuonna. Paljon on kuitenkin kiinni myös yksityisestä kulutuksesta sekä maailmantalouden imusta. Suurimmat riskit Etlan ennusteessa liittyvätkin koronaviruspandemian hallintaan, jos esimerkiksi uudet virusmuunnokset kiertävät rokotteen antamaa suojaa. Uutena huolena ovat myös maailmankaupan logistiikan jatkuvat pullonkaulat.

Etlan ennuste tiivistettynä:

• Suomen talous nousee koronakriisistä hyvää vauhtia. Bkt kasvaa 3,5 prosenttia tänä vuonna ja 3 prosenttia ensi vuonna. Joillakin toimialaloilla pandemiasta palaudutaan yhä vuonna 2023, jolloin Etla ennustaa bkt:n kasvavan 1,7 prosenttia.
• Talous kasvaa tänä vuonna yksityisen kulutuksen tukemana. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen merkitys talouskasvulle on tätäkin vuotta suurempi.
• Suurimmat riskit liittyvät pandemian hallintaan. Uudet virusmuunnokset saattavat ainakin osittain kiertää rokotteen antamaa suojaa. Uutena huolena ovat myös maailmankaupan logistiikan jatkuvat pullonkaulat.
• Suomen vienti kasvaa tänä vuonna reilut 4 prosenttia. Ensi vuonna viennin elpyminen on sitäkin vauhdikkaampaa: yli 9 prosenttia, kun myös palveluvienti voimistuu. Palveluiden viennin ennustetaan kasvavan jopa yli 20 prosenttia ensi vuonna.
• Yksityinen kulutus saa vauhtia rokotekattavuuden kasvusta ja rajoitteiden poistumisesta ja kasvaa 3 prosenttia tänä vuonna ja 3,6 prosenttia ensi vuonna.
• Investoinnit kasvavat liki 3 prosenttia tänä vuonna ja lähes 3,5 prosenttia vuonna 2022. Voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit.
• Työttömyys pysyy ennallaan tänä vuonna mutta laskee selvästi ensi vuonna. Vuonna 2023 Etla ennustaa työllisyysasteeksi 73,2 prosenttia, joten hallituksen tavoitteesta jäädään hieman.
• Inflaation kiihtyminen jää Suomessakin pääosin väliaikaiseksi, kuluttajahinnat nousevat 1,8 prosenttia tänä vuonna ja 1,6 prosenttia ensi vuonna.
• Julkistalouden tasapaino paranee ennustevuosina, vaikka koronakriisin aiheuttamasta lovesta palaudutaan hitaasti. Julkisen velan suhde bkt:een kasvaa aina vuoteen 2025 asti.

Maailmantalous nousee jaloilleen

Maailmantalous elpyy koronakriisistä tänä vuonna liki 6 prosentin vauhtia. Viime vuonna maailmantalous supistui lähes yhtä paljon kuin toisen maailmansodan loppuvuonna 1945 (-3,2 %). Globaalisti riittävä rokotekattavuus saavutetaan kuitenkin hitaasti, ja niinpä Etla ennustaa maailmantalouden kasvavan ensi vuonna 4,6 prosenttia. Kasvu on erityisen nopeaa Yhdysvalloissa. Kiinan talouskasvu on nopeimpien joukossa koko maailmassa: 8 prosenttia tänä vuonna ja kuutisen prosenttia ensi vuonna. Kasvu on seurausta pandemian hillitsemisestä rautaisin ottein.

– Vuoden 2009 finanssikriisinkin supistuminen jäi nyt katsoen koronakriisin rinnalla varsin vaatimattomaksi. Koronan jälkeistä nousua vahvistaa erittäin voimakas finanssi- ja rahapoliittinen elvytys. Kaikkein tärkein yksittäinen kasvua tukeva tekijä on kuitenkin ollut ennätysajassa kehitetyt koronarokotteet, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Euroalueella rokotekattavuus edistyi aluksi hitaasti, samoin päätösperäinen elvytys jää jälkeen Yhdysvalloista. Etla ennustaa euroalueen bkt:n kasvavan 4,5 prosenttia tänä vuonna ja 4,4 prosenttia ensi vuonna. Huomattavaa on, että Saksan talous kasvaa hieman hitaammin kuin euroalue keskimäärin. Suurten talouspudotusten maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, nähdään hyviä kasvulukuja tänä vuonna, erityisesti loppuvuonna, kun matkailu lisääntyy. EU:n elpymisvälineen kasvua kiihdyttävä vaikutus on ennustejaksolla keskimäärin joitakin prosentin kymmenyksiä: vaikutukset ovat pieniä Pohjois-Euroopassa kuten Suomessa, mutta merkittäviä Etelä-Euroopan maissa.

Euroopan keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskoron nollassa ainakin vuoteen 2023 asti. Rahapolitiikan kiristäminen aloitetaan euroalueella kuitenkin asteittain jo loppuvuonna arvopapereiden netto-ostoja supistamalla. Yhdysvalloissa odotettavissa on Fedin ohjauskoron nosto vuoden 2023 alussa.

Suomen talous toipilaana kasvaa kohisten

Suomen bruttokansantuote laski kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan viime vuonna noin 3 prosenttia, vienti väheni 6,7 prosenttia ja yksityinen kulutus romahti liki 5 prosenttia. Tänä vuonna Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3 prosenttia.

– Olemme nostaneet Suomen talouden kasvulukua puolella prosenttiyksiköllä viime maaliskuun ennusteestamme. Ylöspäin tarkistus on suoraan seurausta työtuntien ja yksityisen kulutuksen odotettua nopeammasta kohenemisesta. Yksityisen kulutuksen vahvistumisella on merkittävä positiivinen vaikutus talouskasvuun niin tänä kuin ensi vuonnakin, huomauttaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Yksityinen kulutus kasvaa 3 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna reilut 3,5 prosenttia. Keskeinen kulutusta vähentävä tekijä on ollut koronaviruspandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset. Rajoituksista luovutaan syksyn aikana, mikä mahdollistaa palvelukulutuksen elpymisen. Vuonna 2023 Suomen bkt:n odotetaan kasvavan 1,7 prosenttia.  

Taulukko: ETLA S21.2/y01t

Suomen huoltotase

	Arvo	Määrän muutos, %
	Mrd. e 2	Edellisestä vuodesta				Keskimäärin
Huoltotase-erä	2020	2020	2021E	2022E	2023E	2016–20	2021–25E
Bkt markkinahintaan	249,4	-2,9	3,5	3,0	1,7	1,1	2,2
Tuonti	92,5	-6,4	2,2	7,7	4,4	2,2	4,0
Tavarat	63,5	-2,5	2,4	3,8	3,1	2,5	2,7
Palvelut	29,0	-14,0	1,7	16,1	6,9	1,6	6,4
Kokonaistarjonta	341,9	-3,9	3,2	4,2	2,5	1,4	2,7
Vienti	95,6	-6,7	4,2	9,3	3,4	2,7	4,8
Tavarat	69,2	-2,4	5,8	4,9	2,2	2,8	3,6
Palvelut	26,4	-15,8	0,2	20,6	6,2	2,6	7,6
Investoinnit	59,8	-0,7	2,8	3,4	2,4	2,9	2,4
Yksityiset	47,9	-3,4	3,4	4,8	3,4	2,1	3,0
Julkiset	11,9	11,0	0,4	-2,1	-2,0	6,5	0,0
Kulutus	186,8	-3,1	2,8	2,4	1,2	0,4	1,7
Yksityinen	126,2	-4,7	3,0	3,6	1,8	0,1	2,3
Julkinen	60,6	0,5	2,4	-0,2	0,0	1,1	0,6
Varastojen muutos 1	-0,3	-0,2	0,0	-0,3	0,5	0,0	0,0
Kokonaiskysyntä	341,9	-3,9	3,2	4,2	2,5	1,4	2,7
Kotimainen kysyntä	246,3	-2,7	2,8	2,3	2,1	0,9	1,8
Julkinen kysyntä	72,5	2,1	2,1	-0,5	-0,3	1,9	0,5
		Hinnan muutos, %
		Edellisestä vuodesta				Keskimäärin
Huoltotase-erä		2020	2021E	2022E	2023E	2016–20	2021–25E
Bruttokansantuote		1,3	2,0	1,5	0,8	1,1	1,4
Tuonti		-5,1	7,0	2,5	0,8	-0,1	2,6
Vienti		-4,2	7,3	1,6	-0,8	0,0	1,8
Investoinnit		1,0	1,8	2,1	1,7	2,0	1,8
Kulutus		1,3	1,9	1,7	1,4	0,9	1,6
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kasvurakettina palveluvienti ensi vuonna

Suomen palveluvienti romahti viime vuonna jopa 16 prosenttia, joten sen täysimääräiseen toipumiseen on vielä matkaa. Kuopasta kuitenkin noustaan: palveluiden viennin ennustetaan kasvavan jopa yli 20 prosenttia ensi vuonna.

Koko viennin määrä kasvaa tänä vuonna reilut 4 prosenttia ja ensi vuonna yli 9 prosenttia, kun vetoapua tulee kansainvälisen talouden elpymisestä. Myös rokotekattavuus mahdollistaa turismin voimakkaan elpymisen. Vuonna 2023 viennin kasvun odotetaan hidastuvan 3,4 prosenttiin. Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen tänä ja ensi vuonna hidastaa viennin elpymistä ennustejaksolla.

Investoinnit lisääntyvät liki 3 prosenttia tänä vuonna ja 3,4 prosenttia ensi vuonna. Voimakkaasti kasvavat yritysten kone- ja laiteinvestoinnit. Asuinrakentamisen ennustetaan kasvavan vajaat 3 prosenttia. Teollisuuden investoinnit vauhdittavat myös t&k-investointien kasvua, mutta niiden bkt-suhde ei nouse olennaisesti.

Hallituksen työllisyystavoitteet tuskin toteutuvat

Työmarkkinat selvisivät koronakriisistä odotettua pienemmin vaurioin: työttömyysaste nousi 6,7 prosentista vain prosenttiyksikön. Lomautettuna oli kuitenkin huomattava määrä palvelualojen työntekijöistä. Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 44 000 henkilöllä ja lomautettujenkin määrä vähenee rajoitusten hellittäessä.

Työllisyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna keskimäärin 72,1 prosenttiin, mutta työttömyysaste pysyttelee suurin piirtein viime vuoden lukemissa. Työllisyysasteen odotetaan paranevan ensi vuonna 72,9 prosenttiin, sillä 15–64-vuotiaiden työllisyys kasvaa samalla, kun heidän lukumääränsä pienenee.  Etla ennustaa työllisyysasteen nousevan vuoteen 2023 mennessä 73,2 prosenttiin.

– Marinin hallitus on omien sanojensa mukaan luonut lähes kokonaan edellytykset tavoittelemalleen 80 000 uudelle työpaikalle. 75 prosentin työllisyystavoite kuitenkin jää toteutumatta, samoin kuin työpaikoilla tavoiteltu julkisen talouden kohentuminen. Osa hallituksen toimista heikentää työllisyyttä, osa työpaikka-arvioista on ylimitoitettu ja osa tehdään julkisin varoin. Työn tarjontaa olisi pitänyt saada nostettua merkittävästi enemmän. Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoimapula ovat jo muodostuneet odotettua suuremmaksi työllisyyden kasvun esteeksi, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Taulukko: ETLA S21.2/y02t

Eräitä keskeisiä ennusteita

	2018	2019	2020	2021E	2022E	2023E
Kuluttajahintainflaatio, %	1,1	1,0	0,3	1,8	1,6	1,4
Ansiotason muutos, %	1,7	2,1	1,9	2,2	2,5	2,3
Työn tuottavuus, %	-1,2	0,1	0,1	1,7	1,8	1,0
Työttömyysaste, %	7,4	6,7	7,7	7,8	7,0	6,9
Työllisyysaste, %	71,7	72,5	70,7	72,1	72,9	73,2
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %	-1,4	1,2	2,9	-3,9	-1,0	0,0
Vientikysyntä, %	2,0	-0,5	-5,5	6,1	4,0	2,8
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa bkt:hen	-1,8	-0,3	0,7	0,3	1,0	0,2
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, %	1,1	2,6	-3,3	3,7	2,8	1,8
Suomen EDP-jäämä, % bkt:sta	-0,9	-0,9	-5,4	-3,5	-2,5	-1,9
Suomen EDP-velka, % bkt:sta	59,8	59,5	69,5	70,4	71,0	72,4
Rakenteellinen jäämä, % bkt:sta	-0,8	-1,0	-3,0	-2,4	-2,1
Euribor 3 kk, %	-0,3	-0,4	-0,4	-0,5	-0,3	0,0
EU27-maiden bkt:n muutos, %	2,1	1,8	-5,9	5,0	4,5	2,8
Euroalue	1,9	1,5	-6,3	4,5	4,4	2,5
EU27-maiden kuluttajahintojen muutos, %1	1,8	1,4	0,7	2,2	1,7	1,7
Euroalue1	1,8	1,2	0,3	2,1	1,6	1,6
1 Yhdenmukaistettu indeksi.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Riskejä runsaasti näköpiirissä

Etla varoittaa nyt julkaistussa syysennusteessaan, että talouden näkymiin sisältyy edelleen useita riskejä. Keskeisin riski liittyy pandemian hallintaan, globaalin rokotekattavuuden odotettua hitaampaan etenemiseen ja uusiin, tarttuvampiin ja rokotteiden antamaa suojaa ainakin osittain kiertäviin virusmuunnoksiin.

Maailmankaupassa riskejä piilee yhä myös globaalin logistiikan sotkeneessa konttipulassa sekä satamien ja tehtaiden väliaikaisissa sulkemisissa Aasiassa. Sulkemiset ja konttipula saattavat jatkua, ja näin hankaloittaa tarjontaketjujen toimintaa. Tarjontaketjujen sujuvuutta vaivaavat lisäksi komponenttien, kuten mikrosirujen sekä joidenkin raaka-aineiden saatavuusongelmat. Yhdysvaltojen ja Kiinan suhdekin on edelleen jännitteinen, mistä voi seurata maidenvälisiä tulleja tai muita regulaation muutoksia.